Komentoketju

[Kreivi Sinisulka]

Tanskan armeijan tulee taistella yhtenäisesti ja suunnitelmallisesti. Se vaatii organisoitua johtoporrasta. Mikäli tarpeeksi moni ilmestyy treenileirille, niin voidaan eri malleja ja käytäntöä harjoitella ennen tositoimeen ryhtymistä.

Kysymys kuuluukin, miten homma hoidetaan. On varmasti monta tapaa hyvään johtamiseen ja voittoon, nyt pitää löytää se, joka parhaiten sopii Tanskalle. Esitän seuraavaksi muutaman vaihtoehdon. Lisää saa ehdottaa ja ne lisätään äänestysvaihtoehdoiksi. Ehdottaisinkin, että keskustellaan pari päivää ja äänestetään sitten asiasta.

Tärkeämpää kuin käskyttäminen lienee kuitenkin se, että armeija pysyisi sen verran kasassa, että kommunikaatio pelaisi. Lisäksi asioita voi aina ajatella, ennen kuin lähtee juoksemaan. Parempi tuumata asioita hetki ja kertoa muille ryhmille kanssa, ennen kuin lähtee suorittamaan jotakin nerokasta peliliikettä. Voi nimittäin olla, että kavereiden puutteessa joudutaan lahdatuiksi tai toiset jäävät ihmettelemään, että mihinkäs meidän sivustatuki katosi samalla, kun Vishna kävelee yli...

Mutta, ehdotukseni komentojärjestelyiksi:

Vaihtoehto 1: Upseerikerho

Ryhmien komentajat/näiden edustajat tapaavat miitingissä mielellään jo perjantaina ja aina ennen skenaariota, sovitaan ryhmien tehtävät, taistelujärjestys ja mitä ollaan tekemässä. Klassisin tapa hoitaa asiat.

Hyvää: hajautettu komento antaa itse kullekin ryhmälle mahdollisuuden tuoda omat näkemyksensä esiin ja päättää saatujen tehtävien suorittamisesta.
Huonoa: Sooloilua, pakka hajoaa, ryhmien välinen yhteistoiminta ei välttämättä pelaa, kun yhdet haluaa mennä yhteen suuntaan ja toiset toiseen.

Vaihtoehto 2: Kenraali ja komentoketju

Ryhmien komentajat tekevät yleislinjaukset yhdessä ennen tapahtumaa ja perjantaina. Tämän jälkeen valitaan kenraali, luonnollisesti kokenein ja pätevin komentelija, jolla on käytössään muutama vikkeläkinttuinen kaveri taisteluläheteiksi, skirmissereiden torjuntaan ja taktiseksi reserviksi. Upseerien neuvonpidoissa voidaan keskustella asioista, mutta kenraali johtaa Tanskaa ja päättää, miten toimitaan. Kenraali voi myös määrätä yhden ryhmän johtamaan toista tai nimetä jollekin armeijan osalle komentajan. Tyyliin: "Entalian Vapaus, Veljekset ja Fianna kiertää vihollisen selkään, kaikki tottelee Salosta, loput pitää linjaa mun johdolla".

Hyvää: Selkeää, organisoitua, auktoriteettia omaava johtaja lopettaa turhan vänkäyksen ja sooloilun. Ryhmät toimivat paremmin yhteen, jos siitä on olemassa valmis käsky ja joku, joka on komennossa.
Huonoa: Ryhmien itsenäisyys kärsii, yksi kaveri ei välttämättä tee aina parasta päätöstä, jos kenraali mieltyy hommaansa liikaa, voi seurauksena olla vitutusta ja purnausta.

Vaihtoehto 3: Kenraali ja Upseerikerho

Sama kuin edellisessä, paitsi että ryhmien pomot sopivat taktiikasta ennen jokaista skenua ja kenraali huolehtii vain taistelusuunnitelman noudattamisesta ja mukauttamisesta vihollisen toimiin.

Hyvää: Ykkösen ja kakkosen hyvät puolet yhdistyvät.
Huonoa: Kenraalin arvovalta on vähäisempi, kenraali voi joutua toteuttamaan itselleen vierasta suunnitelmaa.

[saloneju]

Olen sitä mieltä, että komentaja tarvittaisiin, mikäli vain sellainen kaveri, jolla olisi oikeasti kompetenssia ja kovaa ääntä käskyttää, löytyisi. Herää kuitenkin epäilys, löytyykö Tanskan armeijasta kaveria, jolta ihan oikeasti löytyy pelisilmää käskyttää 100+ kaveria, auktoriteettia ja tarpeeksi kovaa ääntä?

Vähintäänkin jonkinnäköinen perjantai-iltana ja ennen jokaista skenaariota kokoontuva upseerikerho tulee kyllä olla.

Kysymys varmaan tosiaan lieneekin, tarviiko meidän perustaa armeijakunnan komentoryhmä. Selvää on, ettei sellaista ihan turhaa jokaisessa ammattiarmeijassa ole ollut. Kysymys onkin siinä, että huono komentoryhmä/kenraali tekee ainoastaan hallaa armeijalle, kun taas hyvä parantaa koko armeijan suoritusta takuulla.

[ZamboNet]

Ennen skenaariota toimiva upseerikerho. Tämän jälkeen kukin ryhmä toteuttaa suunnitelmaa tarvittaessa mukautuen tilanteeseen. Tällöin ei tarvitse jäätää ja jäädä odottamaan kenraalin käskyjä joka ei välttämättä edes näe koko tilannetta, eikä näin voisi tehdä edes kunnon päätöstä asiasta.

Ja yksi aiheeseen liittyvä asia voisi olla se, että jokaisen joukkueen joukkueenjohtaja ja ryhmänjohtajat esittäytyvät koko armeijakunnalle, koska tällöin on helpompi taistelun hajoamisen jälkeen löytää aina elossa olevalle porukalle joku johtaja (vaikkei olisikaan omasta alkuperäisestä joukkueesta), jolloin joku yhtenäinen suunnitelma pysyy, eikä homma mene häröilyksi. Jos hommaa halutaan jo hyvissä ajoin ennakoida niin jokaisesta johtajasta ja alijohtajasta kuvat johonkin nettiin (taisteluvarustuksessa) niin oppii jo ennakkoon tuntemaan ne tyypit joita sitten kuuntelee jos oma ryhmä muuten kuolee ja kaipaa kaveria rinnalle.

[Kreivi Sinisulka]

Eikös meillä ole Suomen Sotalarppi ry:n palveluksessa ihan vakituisestikin palvelleita kavereita, joilla pitäisi olla kokemusta ja koulutusta juurikin 100 hengen kokoisten joukkojen johtamiseen?

Apropoo, komentoryhmän ja kenraalin ideana oli joka tapauksessa enemmän johtaa niitä joukkoja, jotka ovat hänen ulottuvillaan huudon, lyhyen juoksun tai torventöräytyksen avulla ja antaa niitä yleisluontoisia ohjeita pedanttisen käskyttämisen sijaan. Kenraali komentoryhmineen olisi myös parempi paikka tiedustelutietojen toimittamiselle kuin se, että ne vain huudetaan eteenpäin.

Tietysti komentoryhmän etsiminen syö aikaa, jonka jälkeen kenraalin pitäisi vielä reagoida siihen. Ehkäpä tiedustelijat voitaisiin kiinnittää esimerkiksi yhteen raskaampaan ryhmään, jonka komentajalle tiedustelutiedot vietäisiin? Tällöin tiedustelutieto kulkisi kootusti ja niitä voitaisiin oikeasti hyödyntää viimevuotisen "Arkku on Vishnoilla! Arkku on Ranskalla! Arkku on Leviaattanilla!" huutelun sijaan, kun Muerten pojat raahaavat sitä n. 2 km Johonkin Muuhun Suuntaan.

[Unis]

Mä olisin lyhyesti sitä mieltä että olisi hyvä jos olisi joku sylkykup...eikun siis kenraali jonka pääasiallinen homma olisi koordinoida kentällä eri ryhmien välistä toimintaa.

Kuitenkin kentällä kommunikaatio on mahdotonta tai jos se toimii niin tieto on vanhaa. Eli antaisin vanhaan saksalaiseen Blitzkrieg-doktriiniin nojautuen paljon vapautta yksiköiden komentajille toteuttaa visiotaan yhdessä sovitun suunnitelman toteuttamiseen.

Eli kenraali oli enimmäkseen yhteyshenkilö jonka tehtävänä on uskaltaa huutaa niille toisillekin tyypeille että nyt tarvis liikkua. Ja olisi kaikin puolin hyvä jos tämä tyyppi olisi etukäteen tiedossa ja voitaisiin esitellä kaikille että "jos tämä tyyppi tulee huutamaan sinulle niin liikutaan".

Eli olen pitkälti Kreivin kanssa samoilla linjoilla. Komentoryhmällä ilmeisesti kreivi tarkoittaa nyt kenraalin omaa ryhmää? Itse pidän näillä vahvuuksilla leikittäessä taistelusta eriytettyä ylempää komentoa epäkäytännöllisenä ajatuksena.

Se että esimerkiksi kenraaliksi valittaisiin SOSin komentaja (röh köh) niin on helppo ohje juoksijoille mennä huutamaan tietonsa "niille vihreille tyypeille" kuin etsiä joku tietty tyyppi keskellä taistelun kaaosta.

Ajatus viestien ketjuttamisesta kävi mielessä, mutta tämä onkin sitten mielenkiintoista jos sitten loppujen lopuksi 3-4 tyyppiä eri yksiköistä tulee huutamaan kenraalille täsmälleen samat tiedot sellaisen sanotaanko puolen tunnin sisään.

[N.Hirvelä]

Ottakaa huomioon, että armeijassamme ei ole paljoa linjayksiköitä, jolloin tiedon välittäminen ja koko armeijan komentaminen saattaa olla käytännössä mahdotonta muualla kuin siltatyönnössä.
Ryhmien johtajille pitäisi siirtää vastuu päätöksistä, ennen skenaariota nopea (!) briiffi kuka tekee mitä (voisi jo suunnitella hieman etukäteen skenaarioita kuka tekee mitäkin missä jo täällä foorumilla). Ryhmien komentajat sitten voivat kommunikoida keskenään joko viestinviejillä tai huutaen toisilleen. Tämä siksi etten usko kuin kahden tai kolmen ryhmän olevan ihan toistensa lähellä, joten tilanteissa ryhmien komentajien välinen kommunikointi on tärkeämpää kuin jonkun suuren kenraalin (tilanne on ohi ennenkuin johtohahmo saisi edes siitä tietoa).

[Kreivi Sinisulka]

Komentoryhmällä tarkoitin lähinnä mahdollista torvensoittajaa, Dannebrogenin kantajaa ja kenraalia seuraavia kevyitä täydennysmiehiä/viestinviejiä, porukassa voisi olla väkeä useammastakin ryhmästä.

[saloneju]

Näyttäisi kuitenkin selvältä, että mikäli jonkinnäköinen kenraali halutaan (oli rooli sitten mikä tahansa), sen olisi parasta joko olla SOSsilainen, tai vähintäänkin kulkea heti / hyvin lähellä SOSsin linjaa, joka oletettavasti tulee olemaan meidän armeijan ydin ja keskipiste. Mikäli komentaja halutaan, en kuitenkaan lähtisi antamaan isoa roolia sille.

[AnttiT]

Vaikka nyt SOSilaisena sanonkin, mielestäni operatiiviset johtajamme pmiettin, nightwun ja orbitti osoittivat viime vuonna kykynsä Ranskan armeijan johtamisessa, minkä muutkin ryhmät palautteessa tunnustivat. En tietenkään voi luvata muiden puolesta, mutta uskoisin heidän kykenevän samaan tänäkin vuonna.

Itse kannattaisin tuota mallia, että suunnitelmat neuvotellaan ryhmien johtajien kesken, ja lisäksi on johtaja joka ainakin pyrkii hallitsemaan kokonaisuutta taistelukentällä.

[AnttiT]

Edelliseen vielä pitää todeta että pmiettin totesi olevansa suostuvainen ja mielestään kykenevä armeijatason johtamiseen.

http://kuvablogi.com/nayta/466734/ ja http://kuvablogi.com/nayta/472255/ antavat jotakin tietoa kenestä on kyse.

Mutta tosiaan. Jos pyydettiin ehdotuksia päteviksi kenraaleiksi..

[Kreivi Sinisulka]

Kelpuutan kyllä SOS:ilaisen komentajaksi, mutta mielestäni kenu voisi mielellään olla joku muu kuin linjamies, sillä linjassa on kuitenkin vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa. Sen sijaan kenraalin paikka olisi hieman armeijan takana tai jopa sivulla. Hänen pitäisi pystyä myös liikkumaan nopeasti sinne, missä häntä eniten tarvitaan.

Tämän vuoksi ehdottaisin jotakuta kokeneimmista Veljeksistä kenraaliksi, tai jopa omaa kapteeniamme Ollia, mikäli hän vain hommaan suostuu. Nerokkaat strategit kuitenkin saavat sanoa painavan sanansa ennen skenaariota ja kenraalin tehtäväksi jää gallupin perusteella lähinnä panna sotaneuvoston suunnitelma soveltaen täytäntöön. Eli kenraalin tarvitsee olla vain käskytyskykyinen, ymmärtää tiedustelutiedot ja omata kohtuullinen pelisilmä.

[ZamboNet]

Itse en usko, että haluamme veljeksiä sitoa millään tavoin kenraaliin, joka kuitenkin enemmän joutuu viettämään aikaa pääjoukon mukana. Joten omasta (ja luulisin että muidenkin veljesten) puolesta kenraali voi olla ihan hyvin SOSilainen tai entalialainen, jos kenraali päätetään ottaa. Veljeksien kesken yritämme toteuttaa omaa taktiikkaamme parhaiten sen suunnitelman mukaan mikä ennen skanaarion alkua päätetään ja se tehtävä ei luultavammin ole välttämättä sellaisessa paikassa (selustassa ja kyljessä) jossa voisimme käskyttää tai olla käskytettävänä.

[orbitti]

Pitää muistuttaa, että Pekan viime vuonna joukoille pitämä 15s kevyt kenttäsaarna nostatti ennennäkemättömän taistelumoraalin. (Skenaario oli muuten kohtaaminen metsässä).

Selväähän on, että kenraali tai mikä liekään sotapomo(tm) onkaan sijoittautuu ydinryhmän taakse, eikä missään nimessä keekoile linjassa. Itse asiassa samassa skenariossa minä ja nightwun pidimme omaa rintamapätkää komennuksessa nimen omaan linjan takaa ja liikkuen.

Vaikka äänestinkin toisin, niin taktiikat toki viilataan porukalla etukäteen täällä ja keskustellen ennen skenarioita. Skenujen aikana ei sen sijaan torikokouksia tarvita ja jos nyt ehdottomasti tuntuu siltä, että sittenkin tarvitaan niin sinne osallistuu vain pari tyyppiä ts. 'upseerikerho'. Kannatan vahvaa johtamista, koska nopea käsky on parempi, kun älytön säätäminen.

Mitä kenraalin henkilöitymään tulee, niin itse lisäisin vielä vaatimukseksi sen, että siinä virassa toimisi 'patu'. Kuvitteellisen parran rahina komentoja antaessa antaa kovasti uskottavuutta. Ainakin tästä suunnasta katsottuna Enthalian Olli (jos osaan yhdistää nimen naamaan) on liian siloposkinen siihen hommaan.

[saloneju]

Jep, kyllä itsekin olen sitä mieltä, että mikäli kenraali nostetaan porukasta, niin SOSsilainen siihen hommaan parhaiten soveltuu. SOS joka tapauksessa tulee olemaan meidän armeijan ydin, jonka päälle lähdetään rakentamaan.

[Prime]

Itse olen samoilla linjoilla kuin orbitti. Sotahuudossa simuloidaan sotaa ja tosi asia on vain se että ruotsalaistyylinen keskustelu johtaminen ei toimi sodassa. (Rauhan aikana se toimii erittäin hyvin.) En tiedä kuinka moni on saanut kärs... Palvella Suomen armeijassa, mutta jonkilaisen kokemuksen sieltä saaneena, niin totean että mikään ei saa otsasuonta tykyttämään kuin epäselvä ja huono johtaminen. Siksi ehdotan että meillä on yksi kenraali joka kyvyiltään ja ominaisuuksiltaan on siihen pätevä. Ei pahalla ketään nuorta kaveria kohtaan, mutta auktoriteettin saaminen itseään huomattavasti vanhemmilta on todella vaikeata. Siksi on minusta parempi jos meillä on semmoinen kaveri kenr. jonka kasvoilla kasvaa muutakin kuin amisviikset. Kenraalin olisi myös oltava melkoisen vahva tahtoinen kaveri koska hänen on pystyttävä uskomaan itsesään ja samaan jokot myös uskomaan itseensä. Tämän lisäksi on pidettävä päänsä kun idiotti alaiset ehdottelee kaikkea tyhmää, mutta samalla olisi osattava poimia ne hyvät ehdotukset sieltä huonojen joukosta.

Eli itse toivon että jokainen joka tahtoo olla kenraali miettii onko hänessä näitä ominaisuuksia, erityisesti tuota kykyä kestää se että miehistö tulee pelin jälkeen kertomaan ettei ollut kovin iloinen johtamis tyylistä. Sillon toivon että kenraalimme ei vastaa "EVVK".


Yhteenvetona:

Eli Kenraali ja upseerit sopivat täällä taktiikat valmiiksi. Sitten perjantaina sohossa kun kaikki näkevät maaston voidaan viilata viimeiset särmät pois suunnitelmasta. Itse olen menossa (kunhan loma alkaa töistä niin) tekemään maastotiedustelua pelipaikalle. Toivottavasti saan napattua (kuka sitten kenr. nimetään) mukaani vaikka väkipakolla.

Itse toivon että koska meillä on näinkin liikkuva posse niin jokaisessa vähänkään isommassa nopeasti liikkuvassa possessa olisi yksi kaveri joka toimisi viestin viejänä. Tämä henkilö sitten pinkoo kertomaan kenr. tärkeätä tietoa tai kenr. joukoille.

Toivottavasti ei kuulostanut saarnaamiselta

PS. Anteeksi mahdolliset kirjoitus virheet lukihärö on ikävä asia

[Zaibe]

Nyt täytyy kyllä sanoa että vaikka on hyvä yrittää suoriutua parhaalla mahdollisella tavalla tästä johtamishommasta ja muista taktiikoista yleensäkkin niin silti täytyy muistaa että emme me ole saamassa toimivaa käskytysjärjestelmää aikaiseksi. Emme tällä harjoittelu määrällä.

Se on mielestäni loppupeleissä aika turhaa nimittää sellaista kenraalia johtamaan koko lössiä tiettyjen skenujen ajaksi koska taktiikka on sovittu jo ennen skenaariota kaikkien ryhmien johtajien kesken ja jokainen ryhmä toimii sen taktiikan mukaan. Se on todettu toimivaksi toiminta tavaksi aikaisemmissa SOHUissa.

Tietysti tilanteet muuttuu skenujen sisällä mutta mielestäni jos kaveri tulee viereen huutamaan mitä tehdä ammattimaisen näköisesti/kuuloisesti niin ei sillä väliä ole onko se nimitetty kenraaliksi vai ei. Ja tällä tavoin saadaan koko armeijan hyvät pelisilmät käyttöön.

Samaa mieltä olen siitä kyllä että taistelu tilanteessa mikään demokraattinen johtamissysteemi ei toimi, mutta tässä yritänkin sanoa että
tällä harjoittelu määrällä ja toisten ryhmien tuntemuksella ei tulla tekemään minkäänlaisia manöövereita taistelujen keskellä. Siksi olisikin parasta vain tehdä selväksi jokaisen ryhmän johtajalle mitä heidän ryhmänsä tulisi tehdä seuraavassa skenussa ja jättää loppu ryhmän johtajan vastuulle.

Ajatuksia?

[tiarAnon]

Anteeksi, että tulen keskusteluun näinkin myöhään, oon ollut sotimassa.

Tässä vaiheessahan upseerikerho alkaa olla jo jonkinsortin perinne SoHu-piireissä, niitä on pidetty alusta alkaen vaihtelevalla menestyksellä. Upseerikerhon tärkeimpänä ongelmana on loppupeleissä sen kyvyttömyys. Strategioista tulee hyvin ylimalkaisia ja ne jättävät tarkoituksella mahdollisimman paljon pelivaraa ryhmien komentajille. Se on tietysti omalla tavallaan helppoa ja hauskaa; jokainen pääsee pikkuisen johtamaan sitä omaa pikku poppootaan ja vetämään uskomattomia sankarimanööverejä. Tosiasia kuitenkin on, että tämän tyyppinen johtaminen on tehotonta, koska siinä ryhmien yhteispeli jää vajavaiseksi. Kun jokainen komentaja soittaa omaa sooloaan, tai parhaimmillaan jopa jokainen taistelija, ei lopputulos ole juuri mistään kotoisin. Vaikka tämän tyyppisen armeijan johtaminen on näissä olosuhteissa haastavaa ja monimutkaista, se on silti pakollista.

Melkeinpä jokainen selvä voitto tai tappio, jonka muistan, on lähtöisin ryhmien huonosta yhteistoiminnasta tai siitä, että ryhmät joutuivat tehtäviin, joihin eivät kuuluneet. En sano, että ongelmaa voisi poistaa, mutta ainakin lievittää huomattavasti kunnon johtamisella. Upseerikerho on hyödyllinen apuväline, mutta se ei riitä johtamaan armeijaa tehokkaasti. Meikäläisen mielestä tarvitaan ehdottomasti kenraali, joku joka on tehtävän tasalla ja jolla riittää kiveksiä viedä homma loppuun asti. Itselläni ei juuri ole intressejä tehtävään muussa mielessä kuin siinä, että jonkun se on hoidettava. Joten jos jota kuta on ehdotettava, olisin SOSin Pekan kannalla. Pätevä jätkä, mitä nyt olen nähnyt miehen johtamista.

Siinä meikäläisen pari senttiä.

[N.Hirvelä]

Upseerikerho ennen skenaariota on hyvä idea, koska sillä syntyy juuri niitä yksinkertaisia ajatuksia "kierretään oikealta, X ja Y pidättelee, Z kiertää vasemmalta jos mahdollista". Mitä yksinkertaisempi suunnitelma, sitä helpompi se on toteuttaa ihmisillä, jotka eivät ole saaneet kunnollista koulutusta lähitaistelun taktikoinnista.

Meidän armeija taitaa olla niin hajautuva, ettei sen käskyttäminen onnistu kenraalilla eikä upseerikerholla tai millään, muulla kuin etukäteen suunnitellulla taktiikalla jota ryhmänjohtajat toteuttavat omilla ryhmillään.

Olen siis aika samoilla linjoilla kuin Zaibe.

[ZamboNet]

Omasta mielestäni oikeita pointteja tulee kokoajan esille. Kyllä jonkinsortin keskitetty komento on hyöydyllinen olla olemassa ja tärkeäkin hyvän yhteistoiminnan kannalta. Mutta sitten tuleekin esiin juuri Zaiben esiin nostamat pointit. Harjoitusta on aivan liian vähän, että homma toimisi jouhevasti ja sitten toisaalta taas NHirvelän esiinnostama hajautettu toiminta. Se, että Galeneiden ja Veljesten viestinviejät juoksisi vähän väliä kyselemässä uusia komentoja, lamauttaisi se näiden ryhmien funktion täysin tehtävässään kun liikutaan sotahuudon pienessä mittakaavassa, jossa ryhmien liikuttelu on nopeaa. Jos komentoja pitäisi jatkuvasti odottaa, menettäisivät skirmisosastot suurimman osan hyvistä pelitilanteista. Siksi näkisinkin, että se Suuri Johtaja olisi syytä olla taistelussa juuri SOS-Entalia akselilla, joka ei toki ole staattinen, mutta ei kuitenkaan niin hurjassa vauhdissa kokoajan, ettei käskyttäminen ole mahdotonta.

[tiarAnon]

Olen samaa mieltä upseerikerhon ja valmiin strategian hyödyllisyydestä; se on kaiken toiminnan perusta. Monissa tilanteissa tarvitaan kuitenkin nopeaa reagointia yllättävään tilanteeseen, eikä silloin jokainen komentaja voi vetää omaa manööveriään, vaan tarvitaan joku käskemään esimerkiksi yhden ryhmän toimimaan koukkaavaa vihollista vastaan. Siihen tarvitaan kenraalia.

Kenraalin merkitys korostuu skenaarioissa, joissa joukko joutuu väkisin olemaan tiiviissä tilassa ja tekemään taktisia vetoja. Näistä esimerkkeinä esimerkiksi kukkula, RISK, siltatyöntö, jopa kenttä. Kenraalin olemassaolo tuskin kuitenkaan haittaa muissakaan skenaarioissa, varsinkin kun homma muuten rullaa ennalta sovitun taktiikan pohjalta.

[orbitti]

Komppaan useita edellisiä kirjoittajia.

Vielä lyhyemmin vedettynä pointit sumppuun:
- Osittainkin toimiva komentoketju on parempi kuin ei mitään
- Upseerikerho on...
- ... ja se suunnittelee taktiikan ennen skenarioita
- Armeijalla on kenraali...
- ...joka johtaa mahdollisuuksiensa mukaan skenarioiden aikana
- Jokaisella ryhmällä on oma komentorakenteensa...
- ...joka suorittaa kenraalin komentoja ja sovittua taktiikkaa tilanteen sopivalla pieteetillä, tässä järjestyksessä

Mielipiteet ovat olleet niin saman suuntaisia, että voitaisiin melkein lopettaa arpominen ja pistää sinetti tälle, jotta päästään seuraavaan vaiheeseen eli taktiikan hiomiseen

[Zaibe]

Hyvin koottu.

Voisi hieman alkaa miettimään miten meidän kannattaisi toimia liitossa eri armeijoiden kanssa. Siis miten sijoittaa ryhmiä ja mihin panostaa.

[JuhoR]

Komppaan useita edellisiä kirjoittajia.

Vielä lyhyemmin vedettynä pointit sumppuun:
- Osittainkin toimiva komentoketju on parempi kuin ei mitään
- Upseerikerho on...
- ... ja se suunnittelee taktiikan ennen skenarioita
- Armeijalla on kenraali...
- ...joka johtaa mahdollisuuksiensa mukaan skenarioiden aikana
- Jokaisella ryhmällä on oma komentorakenteensa...
- ...joka suorittaa kenraalin komentoja ja sovittua taktiikkaa tilanteen sopivalla pieteetillä, tässä järjestyksessä

Mielipiteet ovat olleet niin saman suuntaisia, että voitaisiin melkein lopettaa arpominen ja pistää sinetti tälle, jotta päästään seuraavaan vaiheeseen eli taktiikan hiomiseen

Tätä kannatan!

[Unis]

Tuli muuten törmättyä foorumeita selatessa tämmöiseen keskusteluun pari vuotta sitten: http://forum.sotahuuto.fi/viewtopic.php?t=423

[orbitti]

Nopeasti selailemalla ja muistikuvia kaivelemalla, kyseessähän oli siis se, että armeijoille toivottiin esikuvansa mukaista johtoryhmää, joka siemailisi teetä taistelua seuratessa. (Katsokaa vaikka Braveheart niin ymmärrätte yskän.)

Käytännön tulos oli se, että ennen skeariota kokoonnuttiin sopimaan taktiikoista. Sittemmin ennen taistelua ja sen aikana palaveeraamassa käyneet välittivät tiedon eteenpäin ryhmän omalla tavalla.

Miten se sitten eroaa siitä, mihin me päädyimme? "Upseerikerho" on, samoin ryhmien omat sisäiset komentorakenteet tai niiden puute. Ainut ero on siinä, että kenraalille on annettu sen verran auktoriteettiä, että tilanteen ollessa päällä voi tehdä päätöksen, jota noudatetaan, eli päästään eroon torikokouksista.