Sotahuuto

Taktiikka rinnetaisteluun?
Vahvuudet ja heikkoudet rinnetaistelussa?
Miten hyödyntää vahvuudet ja välttää heikkoudet rinnetaistelussa?
Rinnetaistelun merkitys armeijakohtaista voittoa tavoiteltaessa?

Heikkouksia pari:

Ekana tulee mieleen, että meidän pienillä kilvillä varustautuneiden on vaikea puolustaa rinnettä. Hyökkääjät pääsevät helposti lyömään jalkoihin, joita on pienillä kilvillä työläs suojata, ja jalaton = kuollut.

Jousilla on hankala ampua ainakin ylämäkeen. Alamäkeenkin tulee yllätyksiä, kun ei ole kokemusta siitä niin paljon.

Et ilmeisesti ollut rähinäriekäsyssä athene Siellä possut ja mannut (ja ehkä vähän cataloniakin) puolusti kukkulaa oikein tehokkaasti. Kukkula tosin oli hirviän vaikeakulkuinen ja vastapuolella oli kovin vähän kilpiä, mutta siltikin nuolia ja varsiaseita vastaan ei ole kiva hyökätä rinnettä ylös

Monella meistä tulee olemaan myös heittoaseita, vastustajat siis tulevat kipuamaan rinnettä ylös hyvin haastavissa olosuhteissa. Toisaalta meidänkin kipuamisemme tulee olemaan haastava, sillä vastassa on todennäköisesti kilpimuuri keihäin.
Koska meillä on selkeä ampujaylivoima ja varusteemme ovat keveimmät, tulee itse kiipeämisosuus olemaan kaikista armeijoista helpoin meille. Kuitenkin kiipeämistä seuraava taistelu tulee olemaan meile kaikkein vaikein, taktikoinnissa tulisikin siis keskittyä siihen, että miten murramme siellä ylhäällä odottavan vastustajan kilpimuurin ja murtaudumme läpi.
Pitkävartisia boffaripooshakoja joilla revimme varomattomia kilpimiehiä alas rinnettä joukollalahdattavaksi? Sotakoneita, joilla täysläpäisy? Kenttälapioilla toteutettuja hyökkäyshautoja? Voimalla emme todennäköisesti tule onnistumaan, joten voitto on anastettava joko oveluudella tai ylivarustelulla.

Rinteen valtaaminen tulee olemaan haastavaa. Varsinkin kun ei ole juuri tilaa koukkailuihin (skenaarioliite puhui 70 metristä). Vihollinen pystyy tilkitsemään tuon 70 metriä kokonaan ja aika tiheästi. Koitetaan liittolaisarmeijan isojen rivijyystäjien ja meidän taitavien skirmaajien voimin rynniä jommastakummasta laidasta läpi, samalla kun muut häiriköivät linjaa niin ettei vihollinen voi lähettää lisää joukkoja läpimurtokohtaan. Jos lähettää niin päästään useammastakin kohtaa läpi. Ja tietty jos vihun kevyet joukot löytyy linjasta niin siitä kohtaa päässee kivasti läpi. Useimmiten nämä kohdat lienevät ainoita, missä ei ole hervotonta kilpikeihäsmuuria vastassa.

Respawnit tuovat myös oman lisänsä taisteluun. Jos resapaikalla pitää käydä vain kääntymässä, niin me pääsemme nopeasti takaisin taistoon. Jos taas viime vuoden riskin tapaan tietyin aikavälein, niin me saamme silti suhteellisen nopeasti joukot takaisin ylös kevyiden varusteiden takia. Entä mitä teemme jos respawneja on lukumäärältään X? Respataan vain koko armeija kerralla, vai esim. puolikas armeija?

joo, en ollut rähinäreäkäsyssä. Perustin pohdintani Maahinkaistreeneissä harrastettuun kukkulanvaltaukseen ja keskusteluihin Gnomuksen kanssa.

Siinä olen samaa mieltä, että valtaajina olemme hankaluuksissa. Rinne on tosi jyrkkä, sitä ei kevytkään huutaja rynni muuta kuin alaspäin. Nuo puoshaat ovat hauska idea! Taitavat vaan olla vähän vaarallisia... Hilparia siihenvarmaan saisi käyttääkin, mutta niitä meillä ei taida mahdottomasti olla.

Jos puolustaja ei tee kaksinkertaista kilpiriviä, jossa etummainen puolustaa vain takimmaisen jalkoja, meidän varmaan kannattaa hyödyntää trigonometrian etuja (copyright Gnomus). Kuvitelkaa kolmio, jossa puolustajan pystysuora vartalo ja alarinteessä seisovan hyökkääjän vaakatasoon ojennettu ase ovat kateetit, ja puolustajan alaviistoon ojennettu ase on hypotenuusa. Kun ylempänä seisova puolustaja tavoittelee päitämme hypotenuusaa pitkin, me tavoittelemme heidän jalkojaan kateetin suuntaisesti. Hypotenuusa on pitempi kuin kateetti, joten meillä on hienoinen ulottuvuusetu. (joo, vähän epäselvä selitys.)

Noin niinku näinkö?

Rinteen jyrkkyys, ja kulman muutosnopeus yläpäässähän vaikuttavat vastustajan kilpimuurin rakenteeseen valtavasti. Jos rinne on jyrkkä mutta muuttuu terävästi vaakatasoon kuopan ylälaidalla, niin vastustaja pitää kilpensä varmasti tiukasti maata vasten, mutta mikäli rinne loivenee hitaasti kuopan laidalla, niin taistelu tulee muistuttamaan enemmän tavanomaista linjamättöä. Vastustaja kun pyrkinee virittämään oman linjansa kukkulan reunalle tasamaalle, muutenhan rivi sortuu ensikontaktiin, koska askeleen eteenpäin ottanut puolustaja ei välttämättä pysty enää pysähtymään ennen kuopan pohjaa (hiekkakuoppien seinämät ovat usein liukkaita).

Kiitos, Verimakkara! Luulisin, että tuota se Gnomus yritti minulle selittää, ja minä teille.

Rinne on jyrkkä ja muuttuu äkkiä tasanteeksi, eli ero reunalla seisojan ja kiipeäjän välillä on selvä. Lisäksi siinä on ainakin osassa rinnettä kapeahko tasanne ennen varsinaista huippua, jota voi käyttää vaikka sivusuunnassa juoksenteluun, tai puolustajana ollessa etulinjana.

Athene kirjoitti:Rinne on jyrkkä ja muuttuu äkkiä tasanteeksi, eli ero reunalla seisojan ja kiipeäjän välillä on selvä. Lisäksi siinä on ainakin osassa rinnettä kapeahko tasanne ennen varsinaista huippua, jota voi käyttää vaikka sivusuunnassa juoksenteluun, tai puolustajana ollessa etulinjana.

Athene: koetetaan pitää maastoihin ja skenaarioihin liittyvät tiedot omana tietonamme siltä osin kuin niitä ei ole julkaistu yleisellä puolella.

Jos rinne kaartuu loivasti on tuo jalkojen hakeminen pitkillä aseilla kivaa, ainakin niin kauan kuin itsellä on pitkiä aseita riittävästi ja mielellään vähän pidempiä kuin vastustajalla.

Jos rinne loppuu jyrkästi tarjoten viholliselle selvän puolustuskohdan jossa maa suojaa jalkojen heikkouksia, niin se samalla sitoo vastustajan siihen. Jyrkkään reunaan sidottu puolustus joutuu vain nököttämään kun vähän matkaa alarinteessä olevat jousimiehet ja pitkillä keihäillä varustetut kaverit odottelevat paikkoja ja tiputtavat väkeä pikku hiljaa. Jos heitä lähdetään "hakemaan" joutuu puolustaja luopumaan hyvästä maastostaan ja tulla liikkuen siihen jyrkempään rinteeseen ja siinä vaiheessa riviä on todella vaikea pitää. Pitäisi vain olla suunnitelma miten tuollaiset yli vyöryvät kaverit hoidellaan, eli tarvittavat suojaajat niille pitkän kantaman kavereilla.

Gnomus kirjoitti: Athene: koetetaan pitää maastoihin ja skenaarioihin liittyvät tiedot omana tietonamme siltä osin kuin niitä ei ole julkaistu yleisellä puolella.

Olisiko joku järjästäjiin kuulumaton henkilö valmis suorittamaan maastotiedustelua Sveanmaan armeijan piikkiin?

Katsotaan saadaanko kaikkien armeijoiden aktiiveille aikaiseksi maastotiedustelua perjantaille. Lähinnä vaatisi sen, että joku skenaarioista jotain tietävä järjestäjä saataisiin siksi aikaa irti muista nakeista.

Tietoa ei erityisesti yritetä pantata, mutta sitä pitää jakaa tasapuolisesti. Eikä laajamittaista maastotiedotetta ole ennätetty tehdä muuta kuin skenaarioiden osana kommenteissa eri maastotyypeistä ja alueiden koosta.

Gnomus kirjoitti:

Athene kirjoitti:Rinne on jyrkkä ja muuttuu äkkiä tasanteeksi, eli ero reunalla seisojan ja kiipeäjän välillä on selvä. Lisäksi siinä on ainakin osassa rinnettä kapeahko tasanne ennen varsinaista huippua, jota voi käyttää vaikka sivusuunnassa juoksenteluun, tai puolustajana ollessa etulinjana.

Athene: koetetaan pitää maastoihin ja skenaarioihin liittyvät tiedot omana tietonamme siltä osin kuin niitä ei ole julkaistu yleisellä puolella.

Kaikki Athenen antama tieto on jo annettu skenaarioliitteissä. Athene on pitänyt tarkkaan kysymällä erikseen joka kerta huolen, ettei anna uutta tietoa.