Gnomus kirjoitti: Ongelma tässä onkin taas se määrittelemättömyys. Mikä on realistinen suojaavuustekijä? Vaatimuksen pitäisi olla yksikäsittenen ja selkeä, ei sellainen että käydään koittamassa selittämistä eri panssaritarkastajille ja toivotaan, että jonkun mielestä panssari olisi "realistisesti suojaava".
Noh taas ollaan hakoteillä. "Realistisella suojaavuustekijällä" hain sitä että jokin materiaali, tässä tilanteessa yksikertaisuudessaan metalli (rauta/teräs) suojaa paremmin kuin kangas tai nahka.
Tai sitten se rengaspanssari hauberk jossa on polviin ulottuvat helmat ja pitkät hihat, verraten samanlaiseen pelkän rintakehän alueen suojaavaan rintahaarniskaan.
Sen takia rajoitettuna vain metallisiin varusteisiin ja siihen että ne ovat laajempia kokonaisuuksia, toisin kuin vain alueellisia osasuojia.
Gnomus kirjoitti:Jo tuon 60% määritteleminen menee vaikeaksi, ellei oikeasti haluta alkaa laskea pinta-aloja. Vai riittäisikö nimettyjen alueiden panssaroiminen "kunhan on" periaatteella, jota olet aiemmin parjannut. Eli riittäisikö että sääressä olisi kapea suikale kelvollista panssaria ja se riittäisi siihen että sääri laskettaisiin suojatuksi, vai pitäisikö huomioida montako senttiä jää suojaamatta.
Ei, ei ja vielä kerran ei. Jos ryhdytään pinta-aloja laskemaan tai painoja niin homma levahtaa käsiin.
Millään "kuhan on" tekniikalla niitä ei määrättäisi. Elikkä panssarin pitäisi täyttää ne nykyiset vaatimukset, ja suojata edellytetyt alueet, kuitenkaan rajoittamatta onko ne suojattu chainilla, platella vai splintillä.
Lasketaanko se kapea suikale muuten nykyään panssariksi? Mikäli lasketaan ja se suojaa säären niin kyllä sitten.
Gnomus kirjoitti: Samoin tuo että vartalo ja pää olisi metallilla suojattu ei ratkaise ongelmaa haarniskan haittaavuuden osalta, kun epämääräisellä splinttiviritelmällä tai chainikatiskalla saa saman suojan kun sillä tiiviillä ja/tai niitatulla chainillä ja levyhaarniskalla. Eli pitäisi määritellä selvä määritelmä sille"realistiselle suojaukselle". Ei sekään olisi kivaa, että joku nuori käyttää vähät rahansa tehdäkseen ketjupaidan unelmoiden kahdesta suojapisteestä, ja saa sitten paikan päällä kuulla, että ei se chainin tiiviys riitäkään, vaan olisi pitänyt tehdä millin pienempää lenkkiä. Sori vaan, puolen vuoden vääntöurakka meni mettään, kun raja olikin panssaritarkastajan subjektiivinen käsitys suojaavuudesta.
Hiusten halkominen... aina suosittu laji.
Edelleenkin nykykyisten standardien mukaiset. Lisäksi ymmärtäisin henkilökohtiasesti niiden panssarisääntöjen tiukentamisen mikäli joka luokassa ei olisi kyse siitä "kuhan on" pisteestä (tähän se suunniteltu 1.5 millin raja splinteihin).
Jos ryhdytään jokainen pellin pala mittailemaan ihan mitan kanssa (se suunta johon noilla pelkillä sääntö kiristyksillä OLLAAN menossa) mennään taas metsään.
Kuten jo ilmaisin aiemmin, nykyisten standardien mukainen, laajastisuojaava panssari. Elikkä mikäli jo nyt käännytettiin se "millin" liian isorenkainen chaini käytöstä, niin ongelma on nykyisissä standardeissa, ei itse ideassa.
Gnomus kirjoitti:Ja tuon panssarointiasteen määrästä voi sanoa sen, että suuri osa Maahinkaisen väestä olisi tienannut tuolla 60% ja metallia määritelmällä kaksi pistettä jo tämän vuoden varustuksella (ja veikkaisin samaa ainakin Rämästä). Kyllä sitä varustusta hankitaan ja käytetään, vaikkei siitä mitään superbonusta saisikaan. Omien kokemusteni mukaan se nykyinenkin panssaripiste riittää hyvin pitkälle oikein käytettynä, vaikka Smithy pidätkin sitä vain "teoreettisena" etuna. Kun otetaan toimiva teoria käytäntöön, niin useimmiten se toimii =)
Niin olisi meidänkin lisäosastosta kaikki paitsi yksi saanut tuolla 60% sen toisen pisteen, mutta ei edelleenkään tee valtaosaa.
Niin se että se "piste riittää" on sinun mielipiteesi, ja kunnioitan sitä. Kuitenkin olen erimieltä ja olen sen ohjalta valmis asiasta kättä vääntämään. Minun mielestäni etu on vain teoreettinen ja suoranaisesti paisuteltu.
Gnomus kirjoitti:Muutosehdotuksia tehdessä on hyvä miettiä mitä se muutos oikeasti vaikuttaa. Se voi korjata jonkun ongelman, mutta monessa tapauksessa harkitsematon ehdotus vain lisää ongelmia muualle tai siirtää olemassa olevan ongelman muualle. Oman näkemykseni mukaan tuo Smithyn ehdottama bonuspiste vain siirtäisi epäreiluuden kohtaa ja monimutkaistaisi säännöstöä ja toisi epävarmuutta siihen minkälaiset varusteet antavat mitäkin suojaa.
Kyseesähän oli ehdotus, ei valmis kokonaisuus, sen ei tarvitse tai pidä olla täysin alkuperäisen ehdotuksen kaltainen.
Kuitenkin nykyisellään suuriin osaan ehdotuksista (joita ei nyt järjestäjät itse entuudestaan tahdo muuttaa suhtaudutaan harvinaisen nihkeästi).
Gnomus kirjoitti:Nykysysteemi ei ole täydellinen, mutta siinä jokainen haarniskan tekijä tietää mikä on se minimi ja tietää jo valmistusvaiheessa kelpaako haarniska vai ei, kun kyseessä ei ole subjektiiviseen näkemykseen perustuva "realistinen suojaavuus". Haarniskoihin tottumattomilla tuntuu olevan jo nyt hankalaa huomata osumia ja osata laskea niitä kunnolla, joten siirtyminen luvullisiin arvoihin vaikeuttaisi tilannetta entisestään. Nykyisellään riittää muistaa onko haarniskaa vai ei. Sääntöjen pitäisi toimia myös niillä kokemattomilla kavereilla, ei vain niillä kokeneemmilla sotureilla.
Nyky systeemi on kaukana täydellisestä, täydellisyys riippu katsojasta, eikä tuo omaehdotuksnikaan suoraan täydellinen ole.
Niin ja kuten taas aiemmin sanoin käytetään nykyisiä panssareilta vaadittavia standardeja, lisäksi vain määritellään mitkä alueet panssarikokonaisuuden täytyy kattaa täyttääkseen "raskaan" panssarin kriteerit, tehden eron kevyen ja raskaan panssarin välille.
Mikäli nyt se numeraalinen arvo 2, kuullostaa niin vaikealta vastukselta... muina vaihtoehtoina saattoi pitää niitä Skylark-sääntöjä tai luokkajakoa panssarien osalta... joka taas toisi varmaan enemmän laskettavaa kuin 2.
Panssareille haetaan ensivuodeksi tiukempia sääntöjä, mutta yksinkertaisesti tiukempien kriteerien hakeminen esimerkiksi tässä tuntuu taas yllättävän vaikealta.
Gnomus kirjoitti: Mitä tulee siihen riitakapuloiden heittelyyn, niin muutoksia sääntöihin saa helpommin jos antaa perusteltuja mielipiteitä ja antaa ehdotuksia ratkaisuiksi kokemiinsa ongelmakohtiin. Ei säännöt ole kiveen kirjoitettu, mutta niitä ei haluta muuttaa vain kokeilumielessä (if it works, don't fix it) tai ainakaan pohtimatta tarkkaan kokonaisvaikutuksia joita muutokset toisivat. Jos jatkuvasti vaan heittelee niitä riitakapuloita, niin on vaara, että niitä hyviä ideoitakaan ei huomata koska niitäkin luullaan vaan riitakapuloiksi.
Perusteltuja mielipiteitä, olen perustellut mielipiteitäni PITKÄÄN ja HARTAASTI, joko niitä ei ole noteerattu tai ketään ei kiinnosta, kummin vain.
Täällähän niistä kokonaisvaikutuksita ollaan aika laajaalaisesti puhuttukin, ainakin omasta mielestäni ja mitään ylitse pääsemätöntä (muuta kuin tämä "kuhan on" toimii) ei ole.
Vapaalla pohjallahan täällä ollaan keskusteltu, ja asian pohjalta "johon ei suurella todenäköisyydellä tule muutosta" se riitakapuloiden heittely on paras tapa saada keskustelua aikaiseksi.
Valitettavasti jättänyt henkilökohtaisesti sellaisen olotilan että koska sitä "johon ei suurella todenäköisyydellä tule muutosta" (tai haeta), sivuutetaan ne hyvätkin ja huonot ajatukset keskustelematta suunnilleen näin "kkthxbye" mikäli asian nyt noin voin ilmaista.
Myönnän, nakkelen riitakapuloilla provosoidakseni ottamaan kantaa.
Toistan taas seuraavan: Se voi olla julmaa, se voi olla raakaa, mutta sellaista se elämä silloin tällöin on.
(Onhan sitä keskustelua tullutkin.)
Ei taidolla eikä tyylillä, vaan ylivarustelulla.
Allekirjoittanut hän joka kuolee helteeseen.