Ei siis lähdetä tekemään sotahuudosta välineurheilua. Jos aletaan ihannoimaan liikaa todella proppautunutta väkeä ( jota kyllä löytyy Wink ), tehdään kohta todellista vahinkoa niille jotka haluausivat tulla mukaan mutta joilla ei ole mahdollisuutta proppautua panssareihin, hienoihin tabardeihin ym.
Joillakin ihmisillä ei ole rahaa/ aikaa /mahdollisuutta/ halua proppautua tai "yliproppautua".
Sanoisin, että etenkin seuraavan sotahuudon viitekehystä silmälläpitäen ei ehdottamassani kehityssuunnassa todellakaan ole kyse erityisestä proppauksen lisäämisestä. Mielestäni taas jos aletaan kaikilta vaatia tietyn väristä tabardia, niin se lisää enemmän vaivaa ihmisten proppaamiseen.
Baltian maiden ristiretkissä (tässä tapauksessa ilmeisesti) olivat kärjistetysti vastakkain Saksalainen Ritarikunta ja erinäiset talonpoikaispakanajoukot.
Varsinaiset Teutoniritarit oli toki tunnistettavissa distinktiivisistä mustavalkoisista asetakeista tai muusta mustavalkoisesta vaatetuksesta, mutta heidänkin alaisuudessa taisteli varsinaisiin ritareihin verrattuna moninkertaisesti isompi jalkaväki, joka oli maaseudulta tai kaupungeista nostettua jengiä, joilla taas ei mitään sen tarkempia "omaa joukkuetta" määrittäviä tekijöitä joitain mahdollisia kangasmerkkejä tai hihanauhoja lukuunottamatta.
Sanoisin, että enemmän sekaannusta taistelukentällä ei aiheuta se, että joukot eivät ole puettu samanvärisiin lakanoihin vaan se, että harvat ryhmät oikeasti toimivat kuten kurinalainen sotilasjoukko olisi toiminut (ei niin, että se olisi IMHO mitenkään tavoiteltavaa).
Historia tuntee useita tapauksia, joissa omia joukkoja on tapettu vahingossa tai väärinkäsityksen vuoksi. Yksi hyvä esimerkki on näin ajankohtaisesti Satavuotisesta sodasta, jossa Ranskan Philip VI:n joukkoihin oli palkattu Genovalaisia varsijousimiehiä. Italalaiset palkkasoturit hyökkäsivät englantilaisten joukkojen kimppuun ensimmäisinä Crecyssä, mutta huonon tuloksen jälkeen lähtivät perääntymään. Perääntyessään yksi Philip VI:n ratsuväkijoukoista, joka oli hänen oman joukkonsa edellä hyökkäsi palkkasoturien kimppuun luullen heitä englantilaisiksi. Lopputulos oli se, että palkkasoturit tapettiin, mutta kyllä ranskalaistenkin osasto sai osansa höykytyksessä samalla, kun englantilaiset ammuskelivat tyytyväisinä pitkäjousillaan koko kahakan keskelle.
Mielestäni kyseisen aikakaudelle ominainen verrattain huonon tiedonvälityksen ja ylimielisten johtajien yhdistelmä on omiaan luomaan tämänlaisia "vahinkoja" ja mielestäni ne ovat ihan Sotahuudossakin ihan valideja sattumia. Enemmänkin tulisi nimenomaan kiinnittää huomiota joukkojen sisäiseen johtoportaaseen. Kuka saa määrätä ketä ja kenellä on vastuu kenestäkin. Hyvällä johtamisella vältytään monilta virheiltä (kauheata, että löydän itseni sanomasta tätä

).
Olen sitä mieltä, että ne ketkä haluavat, laittavat aikaansa ja rahaa näyttääkseen hyvältä ja saadakseen panssaripisteitä.
En nyt luonnollisestikaan oleta ihmisten hankkivan vain tätä tapahtumaa varten hillittömiä panssarivirityksiä, vaikka toki nekin ovat lisääntyneet ilmeisesti vuosi vuodelta. Mutta jos otetaan huomioon seuraava sotahuudon aikakausi, niin tuon ajan merkittävin panssarityyppi oli yhä rengaspanssari, ja niitä nyt ainakin Suomen larp-skenestä löytyy
Itse olen sitä mieltä että harjoittelu on tuhat kertaa tärkeämpää ja arvostettavampaa kuin itse proppaus.
Mitä tehdä hienolla varustuksella jos sitä ei osaa käyttää? Tämä lause sopii moneen asiayhteyteen.
Tämä vain tekee Sotahuudon viitekehyksen määrittämisestä tietyllä tapaa tarpeetonta. Jos tämä on vain urheilutapahtuma, niin toki sitten verkkarit, lenkkarit ja lätkäkypärät kaikille, mutta käsittääkseni Sotahuuto on alusta saakkaen pyrkinyt olemaan hieman enemmäin kuin sitä.
Tuota viimeistä kysymystä en täysin käsitä, etenkin jos harjoittelu on tuhat kertaa tärkeämpää. Kyllä sitä varmaan niissä samoissa varusteissa tulisi harjoiteltuakin jos sitä mieltä on.
Sopivampi kysymys on mielestäni se, että miksi edes yrittää elävöittää mitään tiettyä ajanjaksoa tai historiallista tapahtumaa, jos kumminkin ensisijaisesti halutaan vain läpsiä kaveria pehmopatongeilla?
Pahoittelut, että nyt tuli hieman kärjistämistä. Ei pitäisi kirjoittaa väsyneenä
