Vyöviirit

[saloneju]

Olisi tarvetta vyöviirien tekoon, ja tuli tässä mieleen kysyä, että minkälaisella rakenteella ne possujen vyöviirit on ommellu? Osaako joku valottaa sanoin ja/tai mielellään ennen kaikkea kuvin?

[Isokisu]

Moe !!

Vyöviiri on perusmalliltaan hyvin yksinkertainen tehdä ja sanoisin että sen voi tehdä jopa käsin, koska ommeltavaa ei ole paljoa.

Nykyinen kaavani on kaiken kaikkiaan kannasta kärkeen 24 cm ja leveyttä sillä on 13 cm. Kärjen sivujen pituus on 9,5 cm. Vuosien saatossa viirien koko on aina hieman vaihdellut, kun kaava on kadonnut ja korvattu uudella. Kaavaa varten taitan tavallisen ruutupaperiarkin kahtia ja piirrän mitat toiselle puolen. Sitten vain leikkaan kaavan paperista. Näin saa kaavasta helposti symmetrisen.

Mikäli haluaa kestävämmän kaavan, voi käyttää vaikka maitopurkista leikattua kartonkia.

Jätän yleensä saumanvaraa sivuille n. 0,5 cm, mutta yläreunaa puolitoista tai jopa kaksi senttiä, riippuen hieman kuvasta ja kankaasta. Helposti rispaantuvat kankaat tarvitsevat yleensä hieman enemmän saumanvaraa.

Kappaleita tarvitaan yhteen viiriin kaksi. Olenkin hyödyntänyt takakappaleeseen milloin mitäkin ylijäämätilkkuja, koska sen värityksellä ei ole suuremmin merkitystä. Hyviä hyödynnettäviä kankaanpalasia löytyy esim. kierrätyskeskuksen laareista. Kankaan olisi hyvä olla mahdollisimman joustamatonta, eli trikoo tai vastaava neulemateriaali ei ole sopivaa. Liian ohuet tai paksut kankaat ovat myös hankalia ommeltavia.

Olen ensin ommellut kappaleet kiinni yläsaumastaan saumurilla ja tämän jälkeen huolitellut sivut. Saumuri on hyvä apuväline, sillä kaikki kappaleet eivät ole ihan saman kokoisia ja saumurin leikkuri mukavasti korjaa nämä pikkuvirheet.

Tämän jälkeen olen viimeistellyt yläsauman ompelukoneella, koska saumurin ommel on tarkoitettu lähinnä reunojen huolitteluun ja se joustaa hieman.

Tämän jälkeen olen ommellut kärjet yhteen saumurilla ja viimeistellyt sen taas ompelukoneella. Jotkut kun tykkäävät pitää tavaroitaan vyöviirin sisässä, on saumojen kestettävä hieman venytystä.

Nyt sitten voikin ommella sivut kiinni. Olen näköjään jättänyt vyölenkille tilaa n. 10 cm yläreunaan. Kun sivut on ommeltu koneella, voi vyöviirin kääntää ympäri, eli oikean puolen ulospäin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vyölenkin reiän kautta kiskotaan sisäpuoli ulos. Saksien kärjellä tai kynällä voi avittaa kärjen kääntämistä, mutta varo ettei tule reikiä.

Viimeisenä olen ommellut vyölenkin reunat. Tämä siksi, että vyöviirin tulee kestää melkoista muiluutusta, joten reuna saattaa revetä, ellei sitä käännä ja ompele. Lisäksi, lopputulos on siistimpi kun saumurilla ommeltu reuna ei repsota näkyvillä. Viimeinen osuus vaatii hieman tarkkaavaisuutta koneen kanssa, mutta jos vyölenkkiä ei jätä liian pieneksi, se onnistuu kyllä.

Lopuksi silitän vyöviirin, jolloin se asettuu hyvin muotoonsa.

Camulosilla on käytössään vyöviiri, koska sääntöjen mukaan joukon tunnus on oltava sen jäsenillä, eikä kilttiä voi pitää tunnuksena, koska kyseessä on vaatekappale, jota muillakin on oikeus käyttää. Vyö on useimmilla kuitenkin mukana, joten siihen ripustettava tunnus on ollut toimiva ratkaisu.

Kun olen tehnyt vyöviirejä muille käyttöön, olen ommellut kultakoristeisen nauhan viirin yläreunaan merkiksi komentajan pestistä. Tämä siksi, että kaikki eivät kuitenkaan tunne kaikkia ja näin on edes jonkin verran toivoa löytää kanssaporukan komentaja, mikäli hänelle on asiaa. Myös kultanauha on ollut ylijäämäsilppua muista töistä, mutta pienet pätkät on helppo hyödyntää tässä projektissa. Possuilla ei komentajan nauhoja ole viireissään.

Olen nähnyt viireissä myös kärkitupsuja ja muita koristeita, kun on ollut tarve ilmaista jonkin henkilön erityisasemaa joukossa.

Keskiaikainen ei tämä idea kuitenkaan taida olla, vaikka se onkin peräisin SCA:lta. Kait. Kun itse sain tämän ajatuksen, oli idea ehditty jo kierrättää muuta reittiä luokseni.

T: Viirikisuli

[saloneju]

Jees, kiitos perusteellisesta vastauksesta!

T: Viirisalonen