Kuolemisen nopeudesta

[AnttiT]

Sellaista aihetta ajattelin, että kun pelaaja saa tappavan osuman, onko tästä seuraava kuolema todellakin aivan välitön, eikä millään ole enää sen jälkeen mitään vaikutusta? Tämä tuntuisi epärealistiselta kahdesta syystä:

1. En ole varma, mutta käsittääkseni ellei osuma tule päähän tai keskushermostoon, kestää vielä vamman laadusta riippuen muutamasta sekunnista minuutteihin, ennen kuin taju sumenee. Nämä muutamat sekunnit voisi vielä käyttää viemään hyökkääjän mukanaan..

2. Jos kuolee ollessaan juuri lyömässä, pistämässä, tms, vaikka kaikki pimenisikin välittömästi, Newtonin ensimmäisen lain mukaan miekka jatkaa liikettään.. luultavasti siihen vain tulisi vielä koko vartalon paino mukaan. Onko nykyisten sääntöjen mukaan todellakin niin, ettei tämä viimeinen osuma vaikuta mitenkään?

Sitten toinen asia. Jos hyökkää vihollisen selkäpuolelta, panssareilla ja lyönnin voimakkuudella ei ole sääntöjen mukaan merkitystä. Onko myös niin, että iskuun ei näin ollen tarvitse käyttää sekuntia enempää?

Ja, tosiaan, tämän turhan postauksen aiheutti lähinnä syvä katkeroituminen "sarjaselkäänpuukottajia" kohtaan. Vaikka realismi ei olisikaan tavoitteena, ajatus siitä että yhdellä tikarilla voi tappaa viiden soturin rivin ennen kuin kukaan ehtii kääntyä, malliin "*töp* kuolit, *töp* kuolit, *töp* kuolit..", ei tunnu hauskalta. Realistisesti ajatellen miekan pistäminen ja irroittaminen veisi ainakin muutaman sekunnin aikaa.

Olisiko mitenkään mahdollista saada näihin sääntöihin hiukan realismia monimutkaistamatta liikaa? Ehdotuksia?

AnttiT, SOS Keihäsmies

P.S. Jos tämä asia on käsitelty jo muualla, olkaa kelttejä ja ohjatkaa minutkin oikeaan paikkaan..

[BlueSkie]

Sellaista aihetta ajattelin, että kun pelaaja saa tappavan osuman, onko tästä seuraava kuolema todellakin aivan välitön, eikä millään ole enää sen jälkeen mitään vaikutusta? Tämä tuntuisi epärealistiselta kahdesta syystä:

1. En ole varma, mutta käsittääkseni ellei osuma tule päähän tai keskushermostoon, kestää vielä vamman laadusta riippuen muutamasta sekunnista minuutteihin, ennen kuin taju sumenee. Nämä muutamat sekunnit voisi vielä käyttää viemään hyökkääjän mukanaan..

Tapauskohtaistahan se on montako sydämenlyöntiä verta ehtii pumppautua vartalon ulkopuolelle ennen pyörtymistä ja lopulta kuolemista, mutta mielestäni tässä asiassa kannattaa ottaa huomioon mieluummin taistelun järkevyys kuin kyseessä olevan tapahtuman mahdollinen realistisuus. Jos sääntöjen mukaan saa vihollisen tapetuksi pitäisi myös voida olettaa, että sieltä ei parin sekunnin viiveellä tulee enää mitään "undead"-kostoiskuja. Näin äkkiseltään omien mietintöjen perusteella sanoisin, että kuvailemasi viime hetken hyökkäykset aiheuttaisivat äärimmäisen suurta närää ja ketutusta puolin jos toisin bofferitaistelukentällä.

Toiseksi kannattaa muistaa, että ihmiskeho ei ole suunniteltu jatkamaan tekemisiään vammoista välittämättä. Se ei yksinkertaisesti ole mahdollista normaali-ihmisellä. Tarinoita tietty liikkuu vaahtosuisista barbaareista ja viikinkien kärpässieniä syöneistä berserkeistä, joita eivät vammat haitanneet. Mutta mikäli nämä tarinat tällaisista "haavoittumattomista" sotureista edes pitävät paikkaansa, kannattaa muistaa, että vain äärimmäisen pieni osa sotureista oli kykenevä saavuttamaan mielentilan, jossa itsesuojeluvaisto ja kehon automaattiset puolustusjärjestelmät lakkaavat toimimasta kuten ne on tarkoitettu toimimaan.

2. Jos kuolee ollessaan juuri lyömässä, pistämässä, tms, vaikka kaikki pimenisikin välittömästi, Newtonin ensimmäisen lain mukaan miekka jatkaa liikettään.. luultavasti siihen vain tulisi vielä koko vartalon paino mukaan. Onko nykyisten sääntöjen mukaan todellakin niin, ettei tämä viimeinen osuma vaikuta mitenkään?

Tämä ollaan huomioitu säännöissä niin, että jo lähtenyt lyönti lasketaan osuessaan, vaikka sen antaja olisi kuollut lyönnin aikana. Tämä tietty aiheuttaa aina välillä kiistanpoikasia, mutta räikeät huijausyritykset on onneksi melko helppo huomata. Tosin on siinä silloinkin sana sanaa vastaan.

Sitten toinen asia. Jos hyökkää vihollisen selkäpuolelta, panssareilla ja lyönnin voimakkuudella ei ole sääntöjen mukaan merkitystä. Onko myös niin, että iskuun ei näin ollen tarvitse käyttää sekuntia enempää?

Tämän säännön tarkoituksenahan on se, että porukka ei löisi ketään täysillä selkään, josta löytyy muutamia erittäin helposti vaurioituvia alueita, kuten niska tai munuaiset. Muistaakseni ohjeistus selkäänpuukotukseen kuitenkin oli, että riviä ei saa lanattua matalaksi juoksemalla sen selkää pitkin ja näpäyttäen miekkaansa pikkaisen tapon merkiksi. Tämä nimenomaan realistisuuden takia. En tosin muista oliko tätä kirjallisena.

Ja, tosiaan, tämän turhan postauksen aiheutti lähinnä syvä katkeroituminen "sarjaselkäänpuukottajia" kohtaan. Vaikka realismi ei olisikaan tavoitteena, ajatus siitä että yhdellä tikarilla voi tappaa viiden soturin rivin ennen kuin kukaan ehtii kääntyä, malliin "*töp* kuolit, *töp* kuolit, *töp* kuolit..", ei tunnu hauskalta. Realistisesti ajatellen miekan pistäminen ja irroittaminen veisi ainakin muutaman sekunnin aikaa.

Ihan hyvä pointti kyllä, mutta kannattaa myös miettiä olisiko oman rivin toiminnassa jotain vikaa jos yksi tyyppi pääsee puukottamaan koko porukan hengiltä. Ja kyllähän tuollainen nopea massamurhaaminen olisi periaatteessa mahdollista viiltämällä kaulat auki. Tosin takaa päin kyseinen operaatio ei onnistu ihan parissa sekunnissa, koska se tikari pitää viedä uhrin kaulalle, viiltää ja vielä tuoda tikari pois vihollisen etupuolelta.

[Keisari_P]

1. Sotahuuto on enemmän peliä, joten kuolema on peliteknisesti välitön.

2. Newtonin lakeja kunnioitetaan. Lähteneet osumat lasketaan, mutta uusia ei aleta lyömään. Näin ollen hölmöistä rynnäköistä ei selviä pelkällä nopeudella.
Tämä myös vähentää valituksia, "Mä löin sua 0,5 sekuntia aijemmin, tota ei lasketa."

Mitä selkään puukottamiseen tulee, periaatteessa nykysääntöjen mukaan kuka hyvänsä voisi teurastaa koko toisen armeijan juosemalla vihollisrivin takana ase sivulle ojennetuna.
Todellisuudessahan tämä ei näin helposti kävisi, mutta sääntöjen pitämiseksi selkeinä, tämä suoritus tulisi hyväksyä.

Ainakin ne tilanteet joissa itse olen päässyt todistamaan selkään lyömistä, ovat olleet sellaisia, joissa ei ole ollut mitään epäselvyyttä siitä, etteikö tilanteessa selkään päässyt henkilö olisi voinut teurastaa kaikkia niitä, joita ylipäätään pääsi huitaisemaan.

Liiallista realismia ei mielestäni bofferointiin kannata yrittää tuoda, sillä muutoin homma menee liian tulkinnan varaiseksi. Parempi, että säännöt pidetään enemmän pelinä.

[Nauris]

Tämä menee vähän samaan sarjaan kuin iskun voimakkuuden säätäminen. Totta kai ihminen kuolee eri tavoin eri kohdista, mutta jos tappavan iskun saatuaan tämä pian ruumiina oleva henkilö saa jatkaa toimintaansa vielä hetken, menee homma aivan mahdottomaksi. Tiiviit keihäsrivistöt alkaisivat alkaisivat olla varsin turhia hyökkääjien ajateltua "no, sain kaksi keihästä kasvoihin, hilparista olkaan ja nuolen rintaani, mutta eipä mitään, kyllähän ruumis pelaa vielä hetken joten juoksenpa tässä keihäiden ohi ja wrappaan paria kilpimiestä." Kilpimiehet vielä luonnollisesti ajattelevat samoin, joten huh. Osumia lasketaan muutenkin hieman huonosti (luonnollista), joten ihan sääntöjen toimivuuden kannalta on parasta kuolla vaan heti tappavan iskun saatuaan.

Käsittääkseni nykyistenkin sääntöjen mukaan kuolevan antama isku lasketaan, mikäli isku on lähtenyt ennen iskun antajan kaatumista. Ropecon-tyyliin siis.

Tuo töptöptöp-mallin selkäänpuukotus ärsyttää minuakin suunnattomasti. Itse skenaarioiden aikana en ongelmaan onneksi itse törmännyt, lauantai-illan mättökarkeloissa sitäkin enemmän. Tuntuu vaan niin tyhmältä tuntea nopea napaus olkapäässä, kääntyä katsomaan taakseen ja nähdä joku vikkelä kaveri juoksemassa siellä täällä rummuttamassa ihmisiä selkään kahdenkymmenen tapon minuuttivauhtia ja vielä laskevan tappojaan ääneen.
Tämäkin on asia joka tuntuisi olevan vaikeasti korjattavissa. Luonnollinen vaihtoehto olisi tietty lisätä iskuun tarvittavaa voimaa (pesismaila-latauksia), mutta moinen ikäänkuin sotisi selkäänpuukotussäännön alkuperäistä ideaa vastaan. Yksi vaihtoehto olisi tietty ottaa käyttöön jonkinlainen aikaraja jonka sisällä ei saisi tehdä uutta selkäänpuukotusta, mutta voisinpa melkein epäillä että moiset cooldownit eivät kertakaikkiaan ole käytännöllisiä.
Ehkä lienee toimivinta vain vaikuttaa ihmisten yleiseen asenteeseen rivin lahtaavia selkäänpuukotuksia vastaan. Moinen temppu kun tahtoo olla niin houkutteleva mutta kovin epäherrasmiesmäinen.

[AnttiT]

Njoo, sääntöjen yksinkertaisuus on kyllä hyvä juttu. Lähinnä vain mietin tosiaan niitä selkäänpuukotuksia vastaan, että taju pysyisi iskun jälkeen ne 1-2 sekuntia, että ehtisi heilauttaa oman miekan selän taakse.. voisi tapahtua melkein refleksinkin puolesta. Mutta ehkä ei..

Yksi ehdotus jonka kuuli joskus oli että selkäänpuukotus toimisi pelkän hipaisun sijaan viemällä miekan uhrin kaulalle. Se voisi parantaa realismia sillä parilla sekunnilla.

Ja itselläni tosiaan tuo selkäänpuukotus oli yleisin tapa kuolla, osui kohdalle neljä kertaa..

Mutta.. jos sääntöjen monimutkaistuminen on uhkana, olisiko mahdollista tehdä säännöt, joita noudatetaan kaikissa tilanteissa, ja sitten muutama ohjenuora, joita sovelletaan järjen mukaan? Yksi ohjenuora voisi olla, että jos tyypillä on silminnähden raskas panssari, siihen voi ladata hiukan kovemman iskun..

Ja kyllä, voin lopettaa tyhmien kyselemisen tähän..

[Keisari_P]

Selkäänpuukotus säännön ideana on vähentää turhien turvallisuutta vaarantavien iskujen määrää. On paljon parempi, että vihollinen kuolee kevyestäkin osumasta mihin tahansa takaapäin lyötynä, oli panssari tai ei.

Jos selkään puukotuksessa alettaisiin vaatimaan miekan viemistä kaulalle, koko säännön idea kärsisi. On nopeampaa lyödä henkilöä selkään tai päähän, kuin alkaa asettelemaan miekkaa vihollisen kaulalle.
Tätä taasen ei voisi kieltää, koska muuten selin taistelevia olisi hyvin vaikea ylipäätään tappaa.

Pidetään linja kasassa, niin tulee vähemmän selkäänpuukotusta.

[Ketku]

Mielestäni tuo kurkun tavoitteleminen on liian hidasta, sillä itse ainakin tekisin niin silloin, että kopauttaisin äijää pari kertaa olalle, kun äijä katsoo niin täräyttäisin sitten tapavan iskun, helpompaa, nopeampaa ja ei jäisi selittelyjen varaa. Tuo selkäänlyöntihän taitanee osaltaan perustua kuitenkin myös siihen, että lyönti, jota ei huomata tekee pahemmat vauriot, kuin lyönti joka huomataan.

Haluaisinpa sanoa sellaista tuosta realistisuuden tavoittelemisesta, että hyvin harvoin ihminen kuolee yhteen lyöntiin, jos sitä miekalla lyöt, ellei kyseessä ole esim. pää. Jalka irti, niin äijä tippuu maahan ja okei on kyvytön tekemään mitään, mutta silti huutaa ja karjuu tuskasta tovin, kunnes on vuotanut kuiviin. Sama juttu kädessä. Ja jos vaikka työntää kyynärän terästä kaverin mahasta sisään, niin hän kuolee pitkään ja tuskaisesti. Riippuen täysin aseesta, millä työntö tehdään, että onko kohde kykeneväinen tekemään mitään. Esimerkiksi en lähtisi tuikkaamaan millään sukkapuikolla zweihanderia käyttävää äijää ja sitten ihmettelisi miksi ihmeessä henkilö ei pysähtynyt siihen, kun tuikkasin sitä mahaan.

[SNiLD]

Mitä selkään puukottamiseen tulee, periaatteessa nykysääntöjen mukaan kuka hyvänsä voisi teurastaa koko toisen armeijan juosemalla vihollisrivin takana ase sivulle ojennetuna.
Todellisuudessahan tämä ei näin helposti kävisi, mutta sääntöjen pitämiseksi selkeinä, tämä suoritus tulisi hyväksyä.

Tämän takia mun mielestä hommaa vois sen verran korjata/tarkentaa, että miekka on vietävä vastustajan olalle, kevyt kopautus olkaan/olkapäähän siis. Siihen ei mene niin kauan aikaa kuin jokaisen kurkulla käymiseen mutta se silti estää miekka ojossa rivin läpi juoksemisen.

[JonTzu]

Yksi ohjenuora voisi olla, että jos tyypillä on silminnähden raskas panssari, siihen voi ladata hiukan kovemman iskun..

Ja tähän aivan tasan tarkkaan ei lähdetä. Vaikka haarniska näyttäisi raskaalta, se ei välttämättä suojaa kunnolla ja silloin olan takaa hakkaaminen on vaarallista. Tällaisen ohjenuoran käyttöönotto johtaa onnettomuuksiin ja hölmöilyyn, jätetään se siis sinne kaapin perälle.

Paras keino haarniskaosumien huomioinnin parantamiseen on että haarniskaa käyttävät treenaavat sen verran haarniskassaan että tunnnistavat osumat jollakin tapaa, olkoon se sitten vaikka vain kolahdusäänen perusteella.

Kuolin muuten useammin kuin sinä selkäänpuukotukseen, ison kilven ja täyden panssaroinnin kanssa. Syynä tähän oli lähinnä oma hölmöyteni, sitäs olin väärässä paikassa muuhun porukkaani nähden.

[JonTzu]

Ja, tosiaan, tämän turhan postauksen aiheutti lähinnä syvä katkeroituminen "sarjaselkäänpuukottajia" kohtaan. Vaikka realismi ei olisikaan tavoitteena, ajatus siitä että yhdellä tikarilla voi tappaa viiden soturin rivin ennen kuin kukaan ehtii kääntyä, malliin "*töp* kuolit, *töp* kuolit, *töp* kuolit..", ei tunnu hauskalta. Realistisesti ajatellen miekan pistäminen ja irroittaminen veisi ainakin muutaman sekunnin aikaa.

Muistelisin että SH2006:ssa ohjeistettiin huutamaan selkään puukottaessa "Kuolit!" jotta tilanne olisi selvä. Näin Maahinkaisen riveissä toimittiin ainakin osittain. Tämä selvensi tilannetta hieman. En nähnyt kenenkään juosseen riviä läpi SH:ssa ja ehkä olisi syytä mainita ettei mennä asiassa liiallisuuksiin. Ylimääräisiä sääntöjä asian tiimoilta tuskin kuitenkaan kannattaa väsätä sillä jokainen sääntö lisää vaikeuttaa sääntöjen toteutumista eikä tämä ole suuri ongelma.

[Beatific]

Kannatan nykyisen kaltaista välitöntä kuolemaa.

Itse sanon usein "kuolin" (tai "kuolit!" jos kyse selkäänpuukotuksesta) lisäselkeyden saamiseksi.

Sarjaselkäänpuukottamista en ole itse ainakaan vielä kokenut ongelmaksi, lyöntivoimakkuuksien nostamista en myöskään kannata.

[Pahistonttu]

Meillä on tullut hieman ongelmia omissa harjoituksissa, koska sanoilla "kuolin" ja "kuolit" on vain yhden kirjaimen ero. Taistelun melussa ja adrenaliinin vaikutuksen alaisena, ei aina saa selvää mitä toinen sanoi tai artikuloi itse aivan selvästi, ja tästä johtuen on aina silloin sattunut että kaveri joka "ihan varmana sano just äsken "kuolin!" hyökkääkin yllättäen, ja kertoo myöhemmin hölmistyneenä sanoneensa vain jollekulle muulle "kuolit!".
Nykyisin käytämme useimmiten helpommin toisistaan erotettavia ilmaisuita kuten: "osuma" ja "mä löin sua äsken vatsaan/käteen/jalkaan/jne.!"

[Beatific]

Totta tuo yhden kirjaimen ero.

Viime aikoina taidan olla itsekin tyytynyt sanomaan vain että 'kuolin'.

[Mahti]

Jos ryhmä tuhoutuu sarjaselkäänpuukotukseen, on ongelma muualla kuin säännöissä. Jos päästää vihollisen selkäänsä, tuleekin saada osumaa. Itse en kuollut SH05 enkä SH06 kertaakaan selkäänpuukotukseen, enkä koe sääntöä näin ollen mitenkään ongelmalliseksi. Ei kyseessä ole mikään automaattiseen voittoon vievä rikkinäinen sääntö, vaan sääntö joka lisää turvallisuutta muuttamatta merkittävästi pelin tasapainoa.

[Pahistonttu]

Meitä sarjaselkäänpuukottivat vain omat, mutta siinä tilanteessa he olisivat meidät päiviltä saaneet, vaikka säännöt olisivat millaiset (jos siis "friendlyfire" on käytössä)

[Nipsu]

Joo selkään puukotuksen säännöt ovat mielestäni ihan hyvät ja ei hyvin mene jos se yksi pääsee juoksemaan koko rivin takaa ilman vastustusta...

Tuohon kuolin/kuolit huuteluu n vielä tälläinen mielipide. Itse en ilmoita vastustajan saamia vammoja jos ne eivät ihan selvästi jää laskematta. Saatan kyllä kysyä "osuko" tai jotain vastaavaa, mutta yleensä ilmoitan vain jos joku minuun osuu. Tämä selkeyttää ja kehittää tervettä urheilumieltä... mutta turhauttaa jos vihu kusettaa

[JonTzu]

Tuohon kuolin/kuolit huuteluu n vielä tälläinen mielipide. Itse en ilmoita vastustajan saamia vammoja jos ne eivät ihan selvästi jää laskematta. Saatan kyllä kysyä "osuko" tai jotain vastaavaa, mutta yleensä ilmoitan vain jos joku minuun osuu. Tämä selkeyttää ja kehittää tervettä urheilumieltä... mutta turhauttaa jos vihu kusettaa

Juuri näinhän sen pitäisi mennä. Valvojat ja järjestäjät puuttuvat hölmöilyihin. Muut sitten pitävät huolen itsestään ja kavereistaan.

Jälkimmäinen jo porukan maineen vuoksi, ihanne olisi että ryhmäkuri pistäisi päivänselvät puijaukset kuriin mahdollisimman nopeasti.

[Harold]

Tämä aihe lienee jo kuollut ja kuopattu, mutta enpä parempaan paikkaan päässyt suutani aukaisemaan.

Yhdyn Keisari P:n mielipiteeseen pari riviä ylempänä: kokemukseni perusteella bofferointi tulisi pitää pelinä, jossa on tietyt säännöt joiden mukaan pelataan. Realistiseksi boffoja ei saa kuuna kullan päivänä, joten on tyydyttävä vain aitoutta sivuavaan pelisäännöstöön. Roolipelitkin pelataan ko. pelin sääntöjen mukaan, vaikkei niillä hirveästi todellisuuden kanssa olisi tekemistäkään.

Ja kun bofferointi pysyy helppona ja selkeänä pelinä, jota voi kuka tahansa ja missä tahansa vetää, SoHu saa ennen pitkää enemmän ja enemmän lajista kiinnostuneita helmoihinsa. SoHua tulee ajatella myös Suomen bofferoijien ja harrastuksen edistäjänä.

[Ascen]

Jos kuolet selkäänpuukotuksesta, olet ylioptimoinut taistelussa tekemäsi oletukset.