Tässä Rottien laatimat, sotakoneita koskevat muutosehdotukset (käytännössä lisäykset) Sotahuudon taistelusääntöihin. Teksti on kirjoitettu näkemättä vuodelle 2019 poistettuja vanhoja sotakoneita koskevia sääntöjä, SoHu 2019 aikana saadun palautteen ja tehtyjen havaintojen pohjalta. Perusteluna ehdotuksille on lyhykäisyydessään saada sääntöihin jonkinlainen sotakoneita koskeva kokonaisuus, joka sieltä nyt puuttuu.
Normaalilla fontilla oleva teksti on ehdotus varsinaiseksi sääntötekstiksi, mukaan lukien (suluissa olevat osuudet).
(Kursivoidut suluissa olevat tekstit ovat taustoittavia kommentteja, eivät ole menossa osaksi sääntötekstiä.)
Viitteenä ajantasaiset SoHu 2019 -säännöt
Ehdotus 1: Lisätään kohdan 3.21 sotakonemainintaan viitteeksi kohta 3.3:
Sotakoneet (ks. 3.3) ovat kaukotaisteluaseiden erikoistapaus.
Ehdotus 2: Lisätään kohdan 3.21 loppuun poikkeus sotakoneen ammuksen kimmokeosumasta:
Kaukotaisteluaseiden kimmokkeet eivät aiheuta vauriota, poislukien sotakoneiden ammukset (ks. 3.33).
Ehdotus 3: Lisätään sotakoneille kokonaan uusi osuus kaukotaisteluaseisiin:
3.3 Sotakoneet
3.31 Sotakoneita koskevat yleiset säännökset
Sotakoneet ovat kaukotaisteluaseiden poikkeustapaus. Pääasetarkastaja arvioi erikseen jokaisen sotakoneen turvallisuuden ja sopivuuden Sotahuuto-tapahtumaan.
Yhdellä ryhmällä voi olla taistelun aikana käytössä korkeintaan kaksi sotakonetta.
(Rajoituksen taustalla on ajatus saada väkeä panostamaan sotakoneiden kehittelemiseen niiden taktisen merkityksen kasvattamiseksi historiallisia esikuvia mukaillen ja peli-ilon säilyttäen.)
Sotakoneen laukaisuvoiman tuottavan mekaniikan, ammuksen lataamisen mekaniikan ja ammuksen mallin tulee perustua historialliseen esikuvaan. Käytännössä sallitaan kaikki historialliset heittokoneet sekä tykit. Heittokoneissa laukaisuvoima voidaan tuottaa torsio-, lihasvoima-, vastapaino- tai jousikaarimekaniikalla. Tykeissä sallitaan ruutia mallintavana voiman tuottajana paineilma, ponnekaasu, kuminauha-, tai vieterijousimekanismi.
Sotakoneen on oltava rakenteeltaan sellainen, että se pysyy käytön (ks. 3.35) mahdollistavassa asennossa ilman erillistä tukemista tai nojaamista. Sotakoneen on oltava riittävän tukeva kestääkseen ja pysyäkseen pystyssä tilanteessa, jossa siihen törmää liikkuvia taistelijoita.
Sotakoneen on kaikilta osiltaan oltava käyttäjilleen turvallinen. Sotakoneessa ei saa olla tarpeettomia teräviä ulokkeita tai reunoja.
Sotakoneen nopeasti liikkuvat osat, jotka voivat laukauksen aikana osua lähellä oleviin taistelijoihin (esim. heittokoneen lavat tai varsi), on pääasetarkastajan määräyksestä merkittävä huomiovärillä ja pehmustettava. Sotakonetta ei saa laukaista, jos on havaittavissa, että nämä osat voivat osua lähellä oleviin taistelijoihin.
Sotakoneeseen saa ripustaa taistelun ajaksi vain sillä ammuttavia ammuksia. Ripustetut ammukset ja ripustukseen tarkoitetut rakenteet (esim. pussit) lasketaan osaksi sotakonetta. Ammuksia ei saa tarkoituksellisesti ripustaa niin, että ne torjuvat käyttäjää kohti tulevia projektiileja. Muiden aseiden, kilpien sekä ryhmä- tai armeijalippujen ripustaminen sotakoneeseen on kielletty.
3.32 Sotakoneiden ammukset
Sotakoneen ammuksen tulee olla selvästi sellaiseksi havaittavan kokoinen, ja turvallinen ihmistä kohti laukaistuna kaikilta kyseiselle sotakoneelle mahdollisilta ampumaetäisyyksiltä (ks. 3.34).
Kaikki sotakoneiden ammukset on mahdollisimman suurelta pinta-alalta peitettävä niille varatulla huomiovärillä, joka on
(ehdotus kirkkaan oranssi kuten raatoliinoissa). Tätä väriä ei saa käyttää minkään muun projektiilien teippauksessa tai muussa pinnoittamisessa. Värin tarkoitus on varmistaa, että sotakoneen osuma tunnistetaan ja otetaan oikein vastaan. Ammuksiin on suositeltavaa merkitä oman ryhmän tunnus kuten muihinkin projektiileihin.
Varrelliset sotakoneen ammukset on tulpattava ja pehmustettava vähintään heittoaseita vastaavilla pehmustemäärillä (ks. 3.22). Lisäksi muovitulppaus (esim. pullonkorkilla) on niiden kärjessä pakollinen. Varrellisen ammuksen runkomateriaalina sallitaan 16 mm ja 18 mm halkaisijan muoviputki (sähkökaapelin asennusputki ja aurauskeppi).
Varrettomissa, esim. kuulia ja kiviä mallintavissa ammuksissa, on oltava kauttaaltaan riittävän pehmeä vaahtomuovipehmustus. Jos ammuksessa on sisällä muusta kuin pehmustemateriaalista koostuva esine, vaahtomuovin ja esineen välissä on oltava 15 mm kerros solumuovia.
(Tähän voi jatkossa määritellä ammuksen koon mukaisia tarkennuksia kummankin pehmustuksen paksuuteen, kun saadaan lisää dataa. Meillä on tietoa vain varrellisista ammuksista. 2019 ei tullut yhtään palautetta liian kovilta tuntuneista sotakoneen osumista.)
Sotakoneen ammukset on ladattava koneeseen käsin yksi kerrallaan (ei esim. kaatamalla ämpäristä). Ammus on ladattu, kun se voidaan saattaa liikkeeseen sotakoneen laukauksella koskematta ammukseen käsin.
3.33 Sotakoneen osuma
Sotakoneen ammus on tappava ollessaan sotakoneen laukauksen tuottamassa liikkeessä, myös kimpoamisen jälkeen ja kosketettuaan maata. Sotakoneen ammuksen osuma tappaa välittömästi osuessaan mihin tahansa kohtaan taistelijan varusteissa tai aseissa. Pysähtynyt tai esim. potkaisemalla tai heittämällä liikkumaan lähtenyt ammus ei vahingoita.
3.34 Sotakoneiden tehorajat ja turvalliset ampumaetäisyydet
Sotakoneella ei saa lainkaan ampua alle 5 metrin etäisyydellä olevaa kohdetta.
Sotakoneen tehon (ammuksen lähtönopeus) täytyy olla riittävä heittämään ammusta vähintään 20 metriä. Enimmäistehoa ei ole rajoitettu. Tehon on oltava luotettavasti säädettävissä pienemmäksi taistelun aikana. Teho pitää pystyä luotettavasti tarkistamaan koneesta ennen laukaisua (esim. vetopituus, vieterin tai kuminauhan vastus, ponnekaasun tai ilmanpaineen määrä).
Koneeseen täytyy pystyä selvästi merkitsemään pääasetarkastajan sallimat tehorajat ja niitä vastaavat turvalliset ampumaetäisyydet (esim. alle 20 metrin etäisyydellä oleviin kohteisiin ammutaan vain puolikkaalla vedolla). Nämä merkinnät tehdään pääasetarkastajan kanssa sotakonetta tarkastettaessa ampumalla riittävästi testiosumia ja hakemalla turvallinen enimmäisteho eri etäisyyksille. Tehorajojen merkintöjä ei saa muuttaa tapahtuman aikana ilman pääasetarkastajan hyväksyntää.
Tehorajoja on ehdottomasti noudatettava aina sotakoneella ammuttaessa. Ampumaetäisyyden arviointi ja tehon säätäminen sen mukaiseksi taistelun aikana on sotakoneen käyttäjän vastuulla.
Vaarallisesta tehon käytöstä tulee ilmoittaa sotakoneen käyttäjälle asiallisesti heti taistelun jälkeen. Toistuvasta vaarallisen tehon käytöstä ilmoitetaan järjestäjille. Toistuvasti vaarallisesti käytetty sotakone voidaan kieltää ja kyseinen käyttäjä voidaan poistaa tapahtumasta.
3.35 Sotakoneen käyttäminen ja liikuttaminen
Sotakoneen käyttämisellä tarkoitetaan sen lataamista, virittämistä ja laukaisemista.
Sotakonetta ei saa käyttää, jos se ei pysy ilman tukea käytön mahdollistavassa asennossa.
Sotakoneella on oltava vähintään yksi käyttäjä. Kutakin sotakonetta saavat käyttää vain pääasetarkastajan sitä varten hyväksymät taistelijat. Sotakoneen yhtäaikaisten käyttäjien määrää ei ole rajoitettu. Sotakoneen jokaisen käyttäjän on oltava siitä ryhmästä, joka tuo sotakoneen tarkastettavaksi. Jokaisen käyttäjän on osattava purkaa koneen ampumavalmius.
Sotakoneen liikuttamiseen voi osallistua kuka tahansa.
3.36 Sotakonemiehistön osallistuminen muuhun taisteluun
Lähitaistelu sotakoneen yli, ali ja läpi on kielletty.
Sotakoneeseen osuvat projektiilit eivät vahingoita sen käyttäjiä.
Sotakoneen käyttäjät voivat irtautua koneesta taistellakseen kuten normaalit taistelijat, tai esim. perääntyäkseen tai paetakseen.
Jos koneelle jää vähintään yksi käyttäjä, muu miehistö voi irtautua, kun seuraavat ehdot täyttyvät:
1) kun irtautuva käyttäjä ei ole kosketuksissa sotakoneeseen tai sen ammuksiin,
2) kun käyttäjän irtautuminen ei aiheuta sotakoneen hallitsematonta laukeamista,
3) kun sotakone pysyy ilman tukea turvallisesti käytön mahdollistavassa asennossa ennen käyttäjä irtautumista.
Koneen viimeinen käyttäjä voi irtautua, kun edellisten lisäksi seuraava ehto toteutuu:
4) kun sotakone ei ole ampumavalmis (ts. ladattu ja viritetty) niin, että vahinkolaukaus on mahdollinen.
Sotakoneen viimeisen käyttäjän on ennen koneesta irtautumista varmistettava, että irtautuminen ei aiheuta vaaratilannetta koneen lähellä oleville taistelijoille vahinkolaukauksen, koneen kaatumisen tai esim. alamäkeen vierimisen takia. Jos koneesta irtautumisesta aiheutuvaa vaaratilannetta ei voi välttää, käyttäjän on välittömästi ilmoitettava itsensä kuolleeksi ja tehtävä sotakone turvalliseksi sen lähellä oleville.
(Suositeltavaa on sopia usean käyttäjän koneelle johtaja, joka jää aina viimeiseksi ja esim. antaa muille käskyn irtautua.)
Edellistä poikkeusta lukuun ottamatta sotakoneen käyttäjät kuolevat samoin säännöin kuin muutkin taistelijat. Kuoltuaan sotakoneen viimeisen käyttäjän on välittömästi purettava sotakoneen ampumavalmius.
3.37 Sotakoneen tuhoutuminen
Sotakone tuhoutuu toisen sotakoneen ammuksen osumasta tai lähitaisteluaseen osumasta. Sotakoneen miehistö ilmoittaa koneen tuhoutumisesta välittömästi huutamalla “Sotakone tuhottu!”. Jos koneen miehistö ei havaitse tuhoutumisen aiheuttavaa osumaa, ilmoituksen tekee koneen tuhonnut hyökkääjä.
Jos sotakoneen koko miehistö irtautuu koneesta niin että koneelle ei jää yhtään käyttäjää, kone tuhoutuu välittömästi.
(Muuten olisi mahdollista, että koneesta irtautunut miehistö ottaa koneen käyttöön, vaikka se on miehistön poissa ollessa tuhottu.)
Tuhoutuneen sotakoneen mahdollinen ampumavalmius on purettava välittömästi. Purkamisen suorittava sotakoneen käyttäjä ilmoittaa itsensä kuolleeksi, jos se on taistelutilanteen kannalta tarpeellista.
(Tilannetta, jossa tuhotaan miehittämätön, mutta ampumavalmis sotakone, ei pitäisi syntyä, koska ampumavalmiista koneesta irtautuminen ei ole kohdan 3.36 mukaan sallittua.)
Tuhoutunutta sotakonetta ei saa liikuttaa. Poikkeuksena voidaan esim. respawn-skenaarioissa määrätä, että sotakoneen voi korjata käyttämällä sen respawn-pisteellä.