Sääntömuutosehdotukset 2018

Valvojat: Sapfon, Suontakanen

Vastaa Viestiin
Avatar
Suontakanen
Herttua
Viestit: 548
Liittynyt: Tiistai, 03.07.2007 01:44
Paikkakunta: Helsinki

Sääntömuutosehdotukset 2018

Viesti Kirjoittaja Suontakanen » Tiistai, 16.01.2018 22:39

Vuoden 2018 Sotahuudon sääntömuutosten jättäminen on nyt mahdollista. Sääntömuutoksia voi jättää helmikuun loppuun asti. 1.3.2018 lähtien tulevia sääntömuutoksia ei käsitellä sääntömuutostyöryhmässä eikä Sotahuuto-yhdistys ry:n hallituksessa.

Mahdolliset muutokset sääntöihin tulevat voimaan tämän vuoden Sotahuudossa, pois lukien jousiin sekä nuoliin liittyvät muutokset, jotka tulevat voimaan vasta vuonna 2019.

Haluamasi sääntömuutosehdotukset voit jättää tähän viestiketjuun. Keskustelut yksittäisistä sääntömuutosehdotuksista käydään osiossa ”Yleinen keskustelu.” Muutosehdotuksista pitää käydä selväksi mitä sääntöjen kohtaa muutetaan, mikä on voimassaolevan säännön muoto (eli lainaus Sotahuudon säännöistä) ja millä tavalla se muuttuisi. Pelkät ehdotukset, esim. miekkojen maksimipituus pitää muuttaa, eivät päädy käsittelyyn.

Alla ohjeistus sääntömuutostyöryhmään hakemisesta


Sääntömuutostyöryhmän esittely ja rekrytointi

Sotahuudon sääntömuutoksista päättää Sotahuuto ry:n hallitus, joka koostuu tulevien ja edellisten sotahuutojen järjestäjistä.
Sääntömuutokset koskettavat lajia laajemminkin kuin yksittäisen Sotahuudon ajan, ne ovat koko lajin säännöt, ja harrastajakunnan yhteistä omaisuutta.
Sääntömuutokset on siis syytä miettiä huolella ja runsaalla asiantuntemuksella.
Hallituksen näkökulmasta tähän käytetty energia on pois itse tapahtuman järjestämisestä, ja eikä osallista harrastajia päätöksentekoon.

Tähän ratkaisuna toimii jo toista vuotta perustettava Sääntömuutostyöryhmä.
Työryhmän tehtävä on perehtyä annettuihin sääntömuutosehdotuksiin ja luoda niitä käsittelevä mietintö, joka sisältää arvion jokaisesta ehdotuksesta vaikutuksineen, ja toimintasuosituksen Sotahuuto ry:n hallitukselle.
Tämä mietintö esitetään hallitukselle ennen sääntömuutoskokousta, ja toimii kokouksessa ehdotusten alustuksena ja pohjana.

Vuonna 2017 tämän havaittiin helpottavan hallituksen sääntömuutostyöskentelyä merkittävästi, ja ryhmän kannanotoilla oli suuri painoarvo sääntömuutoksista päätettäessä.

Sääntömuutostyöryhmä koostetaan vapaaehtoisista harrastajista, ja sen rekry on auki sunnuntaihin 11.2.2018 asti.
Ryhmään haetaan sähköpostilla, lähettämällä viesti osoitteeseen sotahuutory ät gmail.com.
Viestissä tulee tulla ilmi hakijan henkilöllisyyden lisäksi henkilökohtainen boffaushistoria, kuten tapahtumat, joihin hän on osallistunut, ja motivaatio sääntöjen kehittämiseen.
Kokoustamista varten sähköpostiviestiin tulee laittaa myös skype-yhteystieto.

Ryhmään mahtuu 7 jäsentä, joiden lisäksi ryhmää koordinoi Esko Juutinen, ja sitä tarkkailevat hallituksen jäsenet Jukka-Pekka Venttola ja Olli Suominen.

Ryhmä pohtii sääntömuutosehdotuksia pääasiallisesti skypekokouksissa, joita pidetään 1-3, ja näiden ulkopuolella Facebookissa.

Terveisin
Sotahuuto 2018 järjestäjät
Etelän Imperiumin Patriarkka ja taistelujohtaja.

Sotahuuto 2018 pääjärjestäjä

Sotaa pk-seudulta vuodesta 2007

"Aina ilolla taisteluun!"
Avatar
Amileontti
Herttua
Viestit: 566
Liittynyt: Maanantai, 16.10.2006 01:36
Paikkakunta: Hki.
Viesti:

Re: Sääntömuutosehdotukset 2018

Viesti Kirjoittaja Amileontti » Tiistai, 16.01.2018 23:16

2.3.1. Haavoittuminen
2.3.1. Haavoittuminen kirjoitti: Osuma mihinkään raajaan aiheuttaa taistelijan haavoittumisen. Kyseistä raajaa ei osuman jälkeen saa enää käyttää. Vahingoittunut käsi on pidettävä selän takana, eikä sillä saa käyttää kilpeä. Vahingoittuneen jalan jalkapohja ei saa koskettaa maata, mutta kengän tai varpaiden kärjellä voi ottaa tukea maasta. Painoa ei saa laskea vahingoittuneen jalan päkiälle eikä jalkapohjalle. Vahingoittuneesta kädestä saa siirtää aseen tai kilven terveeseen käteen.
Muutetaan muotoon:
Osuma mihinkään raajaan aiheuttaa taistelijan haavoittumisen. Kyseistä raajaa ei osuman jälkeen saa enää aktiivisesti käyttää, ellei raajaa paranneta haavaliinalla.
Vahingoittunutta käsivartta on pidettävä passiivisena, taisteluun osallistumattomana, eikä sillä saa käyttää mitään taisteluvälinettä, kuten asetta tai kilpeä, vaan ne on laskettava välittömästi alas tai siirrettävä muuhun kantoon, esimerkiksi terveeseen käteen tai vyölle. Mikäli kuitenkin haavoittuneessa kädessä oleva ase, kilpi tai muu väline estää vastustajan hyökkäyksen osuman, lasketaan osuma kuin se olisi jatkunut perille saakka.
Vahingoittuneen jalan jalkapohja ei saa koskettaa maata, mutta kengän tai varpaiden kärjellä voi ottaa tukea maasta. Painoa ei saa laskea vahingoittuneen jalan päkiälle eikä jalkapohjalle.
Selkeyttää epäselvää muotoilua ns. "kuolleen raajan käytöstä." Tekee ns. "kuolleesta aseesta/kilvestä" torjumiskyvyttömän, tehden pelistä reilumman ja vähentäen huijaamista. Ei enää pakota pitämään loukkaantunutta käsivartta selän takana.


2.3.3. Haavurit
2.3.3. Haavurit kirjoitti: Järjestäjien osoittamassa skenaarioissa voi olla käytössä haavureita. Haavureilla on käytettävissään järjestäjien määrittämä määrä haavasiteitä. Nämä on sidottava haavoittuneen raajan ympärille siteen koko pituudelta. Haavuri tai sidottava eivät saa sitomisen aikana osallistua taistelutoimintaan. Haavuri ei saa sitoa itseään. Sitominen palauttaa raajan käyttökelpoisuuden.
Sidoksen purkautuminen tai osuma sidottuun raajaan johtaa kuolemaan. [...]
Muutetaan muotoon:
Järjestäjien osoittamassa skenaarioissa voi olla käytössä haavureita. Haavureilla on käytettävissään järjestäjien määrittämä määrä haavaliinoja. Nämä on sidottava haavoittuneen raajan ympärille siteen koko pituudelta. Sitominen palauttaa raajan käyttökelpoisuuden.
Sidoksen purkautuminen tai osuma sidottuun raajaan johtaa raajan jälleen-haavoittumiseen. [...]
Poistaa pari sääntökohtaa, antaen sidottavalle mahdollisuuden puolustaa itseään esimerkiksi toisella käsivarrellaan tai jalan sidonnan tapauksessa molemmin käsin. Sallii myös kilven käytön sidottavan (tai haavurin) toimesta.
Sallii haavurin sitoa itsensä, sillä se on loogista eikä sitä ei ole syytä rajoittaa. Haavurin tehtävään valinta on edelleen taktinen päätös joukkueensa sisällä.
Sidoksen vahingollinen purkautuminen tai siihen tullut isku ei tulisi johtaa kuolemaan, sillä taistelusääntöjen ei tarvitse sen osalta olla monimutkaisemmat.
Selkeytettynä: "Parannetun raajan" tulisi kaikessa yksinkertaisuudessaan toimia aivan kuten "terveen raajan."
Omasta kokemuksestani keskimääräinen sotahuutoboffaaja käsittää parannetun raajansa olevan sääntöteknisesti aivan samassa tilassa kuin terveen raajan.


2.4.1. Toiminnallinen kilven käyttäminen
2.4.1. Toiminnallinen kilven käyttäminen kirjoitti: [...] Haavoittuneessa kädessä pidettyyn kilpeen tullut osuma lasketaan osumaksi haavoittuneeseen käteen, mistä seuraa kuolema. [...]
Jos toisto nähdään tarpeelliseksi, muutetaan kohdan 2.3.1. -mallisesti muotoon:
[...] Mikäli kuitenkin haavoittuneessa kädessä oleva kilpi estää vastustajan hyökkäyksen osuman, lasketaan osuma kuin se olisi jatkunut perille saakka. [...]
Tämä on toisto ehdottamastani kohdasta 2.3.1. Jos toistoa ei nähdä tarpeelliseksi, kohta poistetaan.
Osuma ns. "kuolleeseen kilpeen" ei väistämättä johda pelaajan kuolemaan, mikäli kilpi ei ole hyökkäyksen liikeradan tiellä, tai peitä kuolettavaa osuma-aluetta.
"Kuollut kilpi/ase" tulisi joka tapauksessa laskea alas tai siirrettävä muualle, kuten kohta 2.3.1. muotoilee.


2.5.4 Kilpikontakti
2.5.4 Kilpikontakti kirjoitti: [...] Tarkoituksellinen toisen taistelijan kilpeen tarttuminen käsin on kielletty.
Kohta poistetaan.

Kilvissä ei ole peliteknisesti vahingoittavia pintoja, joten niihin tulisi saada tarttua aivan kuten vastustajan aseen kahvaan. Tämä lisäisi peliin mielenkiintoisia lähitaisteluteknisiä tilanteita ja olisi historiallisesti validia.
Mikäli asian käsittely ja maininta säännöissä nähdään tarpeelliseksi, voidaan lisätä kohta "2.5.5.: Vastustajan kilpeen tarttuminen", joka olisi lähes kopio kohdasta 2.5.3.



3.1.4. Aseita koskevat materiaalikäsitteet

Lisätään kohtaan seuraava sääntö:
"Kaikki bofferiaseet on suurimmalta osin peitettävä joko teipillä tai kankaalla, lukuunottamatta laukaisu -tyyppisiä aseita, ellei toisin ole mainittu."
Nykysäännöt eivät lainkaan ota kantaa tarpeeseen päällystää bofferia mitenkään. Lisäys pitää bofferit pääosin tunnistettavina ja turvallisempina, sillä pinnoitettuina ne pysyvät luonnollisesti pidempään ehjinä.
Muotoilua "suurimmalta osin" käytetään, jotta lukija ei kokisi kahvojen/varsien/ilma-aukkojen peittämistä välttämättömänä.


3.2.1. Lähitaisteluaseiden käyttö ja yleiset säädökset
3.2.1. Lähitaisteluaseiden käyttö ja yleiset säädökset kirjoitti: [...] Hyväksyttävä lähitaisteluase perustuu aina johonkin historialliseen asemalliin ellei tätä asemallia erikseen ole vaikean mallinnettavuuden, vaarallisuuden tai muun vastaavan perusteen takia kielletty. Kiellettyjä aseita ovat sauvat, sekä pienet heittoaseet kuten tikarit ja heittotähdet.[...]
Kohta siirretään ja/tai muokataan.
Maininta yleisestä asemallien historiallisuudesta tai mallinnettavuudesta tulisi olla jo asesääntöjen alussa, kohdassa 3.1.1., ei lähitaisteluaseissa. Heittoaseita käsitellään vasta kohdassa 3.3.2.


3.3.2. Heittoaseet
3.3.2. Heittoaseet kirjoitti:Heittoaseen tulee olla kauttaaltaan pehmustettu. Siinä ei saa olla teräviä tai muuten vaarallisia osia tai muotoja. Heittoaseen tulee painonsa puolesta olla turvallinen ihmistä kohti heitettynä. Heittoaseen tulee olla selvästi sellaiseksi havaittavan kokoinen. Heittoveitset ja –tähdet on eritoten kielletty.
Mikäli heittoaseen runko on kova, on sen täytettävä myös oman tyyppinsä lähitaisteluaseita sitovat säännöt. Tällöin asetta voidaan käyttää myös lähitaisteluaseena. Rungoltaan pehmyttä heittoasetta voi käyttää lähitaistelussa, ellei tarkastaja sitä erikseen kiellä.
Heittokeihäiden tulee olla kokonaispituudeltaan vähintään yhden metrin mittaisia.
Muutetaan kokonaisuudessaan muotoon:
Pinnat jotka voivat heittoasetta käytettäessä vahingossa osua vastustajaan on pehmustettava turvallisiksi. Heittoaseen kaikki peliteknisesti vahingoittavat osumapinnat tai terät on pehmustettava vähintään 8 senttimetrillä vaahtomuovia. Siinä ei saa olla teräviä tai muuten vaarallisia osia tai muotoja. Heittoaseen tulee painonsa puolesta olla turvallinen ihmistä kohti heitettynä. Heittoaseen tulee olla vähintään metrin pituinen tai 130 senttimetrin ympärysmittainen.
Mikäli heittoaseen runko on kova, on sen täytettävä myös oman tyyppinsä lähitaisteluaseita sitovat säännöt. Tällöin asetta voidaan käyttää myös lähitaisteluaseena. Rungoltaan pehmyttä heittoasetta voi käyttää lähitaistelussa, ellei tarkastaja sitä erikseen kiellä.
Muotoilu antaa vähimmäismitan heittoaseen osumaterälle, jotka on toistaiseksi mitoitettu täysin omatunnon mukaisesti. Ehdotan miekkojen pistokärjen vähimmäispituutta, 8 senttimetriä.
Ehdotettu ympärysmitta antaa puitteet myös muiden kuin heittokeihäiden tekemiseen, pitäen kuitenkin heittoaseet helposti havaittavan kokoisina.


3.3.5. Nuolet ja vasamat
3.3.5. Nuolet ja vasamat kirjoitti: [...]Ammuksen varren tulee olla kokonaisuudessaan teipattu vahvalla teipillä siten, että teippi pitää katkenneen nuolen sälöt sisällään, esimerkiksi paksulla pakkausteipillä tai lasikuituteipillä.[...]
Muutetaan muotoon
Mikäli ammuksen varsi on sälöytyvää materiaalia, on se teipattava siten että teippi pitää katkenneen nuolen sälöt sisällään, esimerkiksi paksulla pakkausteipillä tai lasikuituteipillä.
Tällöin turvalliset, sälöytymättömät varsimateriaalit - kuten muovi - eivät vaadi teippausta ylimääräiseksi painokseen ja lentävät paremmin.
Varmalla sydämellä
Zenzu
Sotalordi
Viestit: 1017
Liittynyt: Keskiviikko, 29.08.2007 18:06
Paikkakunta: Jyväskylä

Re: Sääntömuutosehdotukset 2018

Viesti Kirjoittaja Zenzu » Maanantai, 22.01.2018 12:23

3.3.5. Nuolet ja vasamat kirjoitti:
Nuolia ja vasamia saa käyttää niille soveltuvien aseiden ammuksina. Ammuksen vaurioittava osa on sen kärki ja hyökkäys liikkeensä kannalta pisto. Kimmokkeet eivät aiheuta vauriota. Ammuksen tulee olla etupainoinen ja turvallinen ja lentoradaltaan oletettava. Ammus voidaan tarvittaessa testata ampumalla sillä sen käyttäjää sääntöjen määräämällä tavalla lähietäisyydeltä.
Siirretään tummennettu kohta yleisesti kaikkia kantama-aseita koskevaan kappaleeseen 3.3.1. Lisätään myös kimmokkeen määritelmä.
3.3.1. Pitkän kantaman aseiden käyttö kirjoitti: Kimmoke tarkoittaa kantama-aseilla tehtyä hyökkäystä, joka matkallaan osuu lentorataansa huomattavasti muuttaen mihinkään, esimerkiksi maahan, kilpeen tai toiseen pelaajaan. Kimmokkeet eivät aiheuta vauriota. Ammusten kimmokkeita tulee välttää edellä mainitun harkinnan mukaisesti

Perustelu:
Ilmeisesti sääntömuutosten myötä kantama-aseita koskevat säännöt ovat jääneet epäjohdonmukaisiksi. Tällä hetkellä sääntöjen mukaisesti kimmokkeet lasketaan epäjohdonmukaisesti osumiksi esimerkiksi heittokeihäillä, mutta ei nuolilla. Harva boffaaja edes tietää sääntöjen suhtautuvan eri tavalla eri kantama-aseisiin. Muutos yhteenmukaistaisi käytäntöjä ja tekisi säännöistä kentillä nähtäviä käytäntöjä vastaavan.

Nykyisellään tuntuu olevan monenlaisia tulkintoja tästä kimmoke-asiasta. Osa pelaajista esimerkiksi laskee omien aseiden tai kilven kautta tulleet osumat peliteknisesti merkitseviksi osumiksi, osa ei. Käsittääkseni kuitenkin isoin osa jättää selkeät kimmokkeet laskematta. Kimmokkeen määritelmä oli oma ensimmäinen ajatukseni, sitä voi täydentää ja muuttaa, jos esimerkiksi "lentorataansa huomattavasti muuttaen" tuntuu liian subjektiiviselta määritelmältä. Säänntöjen selkeyden vuoksi olisi hyvä määritellä kimmokkeet ja niihin liittyvät toimintamallit. Jos tämä avaus herättää ajatuksia, keskustelua voidaan käydä joko täällä foorumilla tai facebookissa. :)
Avatar
Swann
Kersantti
Viestit: 43
Liittynyt: Keskiviikko, 02.07.2014 19:06

Re: Sääntömuutosehdotukset 2018

Viesti Kirjoittaja Swann » Maanantai, 29.01.2018 23:45

Poistetaan lause kohdasta 3.2.2. Keihäät

"Liitoskohdan tulee olla keihään keskikohdasta katsottuna käyttäjän puolella. "

Syy: Ei tarvetta ylimääräiselle lauseelle. Käytäntö (keihään rakenteelliset ja logistiset syyt) vaativat joka tapauksessa liitoskohdan sijoittamista jokseenkin keskelle. En näe mitään syytä miksi sen tulisi olla juuri käyttäjän puolella. Liitoskohdan 10cm siirto saattaa keihäästä sääntöjen vastaisen, vaikka turvallisuus on aivan yhtä hyvä.
Et sie tunne minnuu? Mie olen Valdyrin Miika. Nykyään Nahkajuhanin mannekiini. Mis sie tarvitset oikei hyvvää miestä keihään kans. Täs siul on sellane.
Ozzi
Asemies
Viestit: 12
Liittynyt: Torstai, 11.08.2016 17:08

Re: Sääntömuutosehdotukset 2018

Viesti Kirjoittaja Ozzi » Tiistai, 27.02.2018 16:12

2.4.1. Toiminnallinen kilven käyttäminen
2.4.1. Toiminnallinen kilven käyttäminen kirjoitti:
[...]Taistelijalla saa olla vain yksi kilpi. Kilvestä täytyy pitää kämmenen kohdalta kiinni kilven kahvasta, eikä kilpeä pitävä kämmen saa näkyä kilven reunan yli.[...]
Muokataan muotoon
Taistelijalla saa olla vain yksi kilpi. Kilvestä täytyy pitää kämmenen kohdalta kiinni kilven kahvasta, eikä kilpeä pitävä kämmen saa näkyä kilven reunan yli. Jos kilvessä on enemmän kuin yksi kiinnityspiste käteen, ne saa olla kämmenen lisäksi vain kyynärpään ja ranteen välisellä alueella
Sääntö varmistaa, ettei Sotahuutoon tuoda kilveksi naamioituja tuhoutumattomia panssareita.


2.6. Turvallisuus ja valvonta taistelutoiminnan aikana

Lisätään uusi kohta 2.6.5 Ensiapualue ja sen turvallisuus
2.6.5. Ensiapualue ja sen turvallisuus

Ensiapualue on Sotahuuto-tapahtumassa tarpeellinen ja pakollinen alue, jossa hoidetaan taistelukentällä tulleita ruhjeita ja vammoja. Ensiapuhenkilökunnalle tulee taata ehdoton työskentelyrauha, joka saavutetaan rauhoittamalla ensiapualue täysin taistelulta.

Ensiapualueen rauhoittaminen tarkoittaa sitä, että kaikki ensiapualueelle menevät ja siellä olevat henkilöt eliminoituvat välittömästi skenaariosta. Tämä sääntö rauhoittaa myös ensiapualueen ilmatilan. Ensiapualueen läpi ei siis saa käyttää mitään lähitaisteluasetta tai pitkän kantaman asetta. Jos joku käyttää mitään asetta ensiapualueen läpi, hän eliminoituu välittömästi skenaariosta. Tätä sääntöä useasti rikkova voidaan laittaa jäähylle parin skenaarion tai jopa koko lopputapahtuman ajaksi. Järjestävä taho voi tahtoessaan asettaa ensiapualueelle erillisen ensiapualueen tuomarin, joka puuttuu sääntörikkomuksiin.
EA alueella on ollut aikaisemmissa sotahuudoissa läheltäpititilanteita, kun taistelu on ajautunut lähelle EA aluetta. Osa taistelijoista ei ole kunnioittanut EA alueen koskemattomuutta taistelemalla tai kulkemalla EA alueen läpi.


3.3.1. Pitkän kantaman aseiden käyttö
3.3.1. Pitkän kantaman aseiden käyttö kirjoitti:
Alla määritetyt pitkän kantaman aseet on lähtökohtaisesti sallittu käytettäväksi Sotahuuto-tapahtumassa. Tarkastuksessa hyväksyttyä asetta, oli se sitten heittoase tai aseen ja ammuksen yhdistelmä, ei saa skenaarion aikana ottaa käyttöön kukaan muu, kuin sitä kohtauksen alussa hallussaan pitänyt taistelija. Muut osallistujat saavat poistaa ammukset ja heittoaseet taistelun tieltä ja toimittaa ne tätä varta vasten osoitettuun keräyspisteeseen. Toisen osallistujan heittoaseita ja ammuksia ei saa tarkoituksellisesti piilottaa.
Muutetaan muotoon
Alla määritetyt pitkän kantaman aseet on lähtökohtaisesti sallittu käytettäväksi Sotahuuto-tapahtumassa. Tarkastuksessa hyväksyttyä aseen ja ammuksen yhdistelmä, ei saa skenaarion aikana ottaa käyttöön kukaan muu, kuin sitä kohtauksen alussa hallussaan pitänyt taistelija. Heittoaseen saa lainata toiselle taisteljalle, jos toinen taistelija tietää kuinka kyseinen ase käyttäytyy heitettäessä ja osaa käyttää niitä turvallisesti. Muut osallistujat saavat poistaa ammukset ja heittoaseet taistelun tieltä ja toimittaa ne tätä varta vasten osoitettuun keräyspisteeseen. Toisen osallistujan heittoaseita ja ammuksia ei saa tarkoituksellisesti piilottaa.
En näe miksi skenaarion alussa toisen henkilön kannossa olevaa heittoasetta ei toinen taistelija voisi käyttää. Nuolten ja vasamien kohdalla kyseessä on turvallisuus syyt, jolloin toisen taistelijan nuolet voivat olla liian pitkiä jolloin ne lentävät sallittua kovempaa aiheuttaen vaaratilanteita. Heittoaseissa tätä riskiä ei ole, kunhan vain heittäjä huomioi niiden turvallisen käyttötavan.


3.3.1. Pitkän kantaman aseiden käyttö
3.3.1. Pitkän kantaman aseiden käyttö kirjoitti:
[...]Pitkän kantaman aseiden ammuksia ei saa käyttää kahta kertaa saman skenaarion aikana. Skenaarion aikana käytetyt pitkän kantaman aseet ja niiden ammukset on käyttäjän itse tarkistettava vaurioiden varalta ennen uudelleen käyttöönottamista.[...]
Lisätään kohta
[...]Skenaarioissa joissa on käytössä pelaajan uudelleen syntyminen, toisin sanoen “respaskenaariossa”, pitkän kantaman aseita tai niiden ammuksia saa käyttää uudelleen, jos niiden käyttäjä kerää ne maasta, tarkistaa ne ja pitää niitä mukanaan, kun hän itse “respaa”.[...]
Tämä on ollut käytäntö jo monta vuotta, mutta sitä ei ole koskaan kirjoitettu säännöksi. Vähennetään kirjoittamattomia sääntöjä, ettei kellekkään tule uusia sääntöjä sisäistettäväksi yllättäen.


3.3.1. Pitkän kantaman aseiden käyttö

Lisätään uusi kohta 3.3.1.1. Projektiilien ja heittoaseiden tarkistaminen
3.3.1.1. Projektiilien ja heittoaseiden tarkistaminen

Projektiili tarkistetaan kauttaaltaan pehmusteiden vaurioitumisen, esimerkiksi repeämisen varalta.

Projektiilin kärki tarkistetaan ja puhdistetaan roskista ja muusta mahdollisesta liasta. Nuolien ja vasamien vaahtomuovikärki painetaan kasaan, jolloin vaahtomuovin kiinnitykseen käytetty teippi ei saa tulla kontaktiin varsinaisen osuma pinnan kanssa. Vaahtomuovikärkeä painaessa havaitaan myös mahdollisesti vaahtomuovin sisälle jääneet roskat, jotka tulee poistaa vaahtomuovikärjestä.

Projektiilin varsin tarkistetaan mahdollisten katkeamisen takia. Nuolien ja vasamien vartta tulee tulee väännellä varren materiaalin salliman määrän, jotta myös pienemmät halkeamat varressa havaitaan myös esimerkiksi varren taippauksen alta. Nuolien ja vasamien varren kiinnitys blunttiin tarkistetaan, varren tulee olla tukevasti kiinni bluntissa eikä se saa heilua yhtään.

Nuolien ja vasamien nokkisuojan ja sulituksen (ei ole irti, tai repeytynyt) kunto tarksitetaan. Nokkisuojan tulee taipua nokin päälle. Nokkisuojan toimivuus tarkistetaan painamalla nokkisuojaa kämmentä vasten, jolloin nokki ei saa tuntua kämmenessä.

Heittoaseissa heittoaseen kärki tai muu vahingoittava osa sekä muut pinnat, jotka mahdollisesti voi osua toisiin taistelijoihin tulee tarkistaa ja puhdistaa mahdollisista roskista, liasta ja revenneistä teippauksista. Jos heittoaseessa on kova runko, niin runko pitää tarkistaa, ettei se ole katkennut. Jos heittoseessa on siivekkeet, niin niiden kiinnitys pitää tarkistaa.
Projektiilien tarkistus vaaditaan jo nyt säännöissä, mutta tarksitamista ei ole sen tarkemmin määritelty. Tarkempi määrittely selkeyttää ja yhtenäistää projektiilien tarkistamsita, ja helpottaa etenkin uusien projektiili-aseiden käyttäjiä.


3.3.2. Heittoaseet
3.3.2. Heittoaseet kirjoitti:
Heittoaseen tulee olla kauttaaltaan pehmustettu. Siinä ei saa olla teräviä tai muuten vaarallisia osia tai muotoja. Heittoaseen tulee painonsa puolesta olla turvallinen ihmistä kohti heitettynä. Heittoaseen tulee olla selvästi sellaiseksi havaittavan kokoinen. Heittoveitset ja –tähdet on eritoten kielletty.

Mikäli heittoaseen runko on kova, on sen täytettävä myös oman tyyppinsä lähitaisteluaseita sitovat säännöt. Tällöin asetta voidaan käyttää myös lähitaisteluaseena. Rungoltaan pehmyttä heittoasetta voi käyttää lähitaistelussa, ellei tarkastaja sitä erikseen kiellä.

Heittokeihäiden tulee olla kokonaispituudeltaan vähintään yhden metrin mittaisia.
Muutetaan muotoon
Heittoaseen tulee olla kauttaaltaan pehmustettu. Siinä ei saa olla teräviä tai muuten vaarallisia osia tai muotoja. Heittoaseessa tulee olla vähintään 80 mm pitkä ja 50 mm leveä vaahtomuovikärki. Heittoaseen tulee painonsa puolesta olla turvallinen ihmistä kohti heitettynä. Heittoaseen tulee olla selvästi sellaiseksi havaittavan kokoinen. Heittoase ei saa olla sellainen, että siitä voi tulla paljon kimmokkeita tai epäsuoria osumia. Heittoveitset ja -tähdet on eritoten kielletty.

Heittoaseita saa käyttää lähitaisteluaseena, jos siinä on ulkohalkaisijaltaan vähintään 20 mm paksu muovi-/lasikuitu-putki tai bambu ja tulppausten lisäksi 100 mm vaahtomuovikärki, jonka täytyy olla riittävän leveä estämään syrjään taittuminen pistettäessä. Jos taisteluheittokeihäs on yli 150cm pitkä, niin varsimaterin ja kärkipehmusteen pitää täyttää normaalit keihään vaatimukset, varren ollessa kuitenkin täysin pehmustettu

Heittoaseiden tulee olla kokonaispituudeltaan vähintään yhden metrin mittaisia.
Tai vaihtoehtoisesti
Heittoaseen tulee olla kauttaaltaan pehmustettu. Siinä ei saa olla teräviä tai muuten vaarallisia osia tai muotoja. Heittoaseessa tulee olla vähintään 80 mm pitkä ja 50 mm leveä vaahtomuovikärki. Heittoaseen tulee painonsa puolesta olla turvallinen ihmistä kohti heitettynä. Heittoaseen tulee olla selvästi sellaiseksi havaittavan kokoinen. Heittoase ei saa olla sellainen, että siitä voi tulla paljon kimmokkeita tai epäsuoria osumia. Heittoveitset ja -tähdet on eritoten kielletty.

Heittoasetta ei saa käyttää lähitaisteluaseena, ellei se täytä täysin oman tyyppinsä lähitaisteluaseita sitoviat sääntöjä.

Heittoaseiden tulee olla kokonaispituudeltaan vähintään yhden metrin mittaisia.
Tämänhetkinen heittoasesääntö on varsin ympäripyöreä sekä ristiriitainen itsensä kanssa. Ehdotus karsisi silmille vaaralliset vaahtomuovikärjettömät tai olemattomalla kärjellä olevat heittoaseet. Vähimmäisvaatimuksien pituudeksi hyvä olisi sama, kuin miekan pistokärki ja leveys sama, kuin nuolen kärjen leveys. Sen lisäksi vaikeasti tulkittavat heittoaseet aiheuttavat hämmennystä kimmokkeilla ja historiallisesti epärealistisilla epäsuorilla osumilla.

Varsinkin heittoaseiden lähitaistelusääntö on ristiriitainen. Esimerkiksi taisteluheittokeihäässä pitää tämänhetkisen säännön mukaan olla vähintään 150 mm vaahtomuovinen pistokärki ja varsimateriaalin minimipaksuudet ovat 50 mm PVC-putki, 20 mm bambu tai lasikuituputki, kun taas kaikkia runkoputkettomia heittoaseita saisi käyttää lähitaistelussa. Tämä asettaa runkoputkettomat ja -putkelliset heittoaseet eriarvoiseen asemaan keskenään. Samalla tämä voi johtaa runkoputkettomilla heittoaseilla “kalasteluun” kilpilinjan yli, joten mielestäni runkoputkettomia heittoaseita ei saisi käyttää lähitaistelussa epäselvyyksien välttämiseksi ja epärealistisuuteen vedoten. Yli 150 cm pitkillä taisteluheittokeihäillä osumavoima on jo niin suuri, että mielestäni niiden pitää täyttää täysin keihään säännöt turvallisuussyistä.


4.2. Kilvet
4.2. Kilvet kirjoitti:
[...]Kilven tulee olla etupinnastaan pehmustettu vähintään 8 mm paksulla solumuovilla ja pinnoitettu kankaalla tai teipillä. Kilven koko reuna tulee olla pehmustettu kumitoppauksella ja tämän päälle kiinnitetyllä vähintään 13 mm paksulla solumuovilla. Kilvessä ei saa olla teräviä tai muuten vaarallisia osia.
Muokataan muotoon
Kilven tulee olla etupinnastaan pehmustettu vähintään 8 mm paksulla solumuovilla ja pinnoitettu kankaalla tai teipillä. Kilven koko reuna tulee olla pehmustettu kumitoppauksella ja tämän päälle kiinnitetyllä vähintään 13 mm paksulla solumuovilla. Kilvessä ei saa olla teräviä tai muuten vaarallisia osia. Käsivarteen kiinnitettävien kilpien minimimitta on 20 cm x 20 cm.
Käsivarteen kiinnitettävän kilven minimikoko takaa sen, ettei sitä sekoiteta käsipanssariin, eivätkä pelaajat pysty tekemään tuhoutumattomia käsisuojia. Tällä myös vältetään taistelukentällä aiheutuvat epäselvyydet ja siitä aiheutuvat turhat disgloriat.
2016 Ryhmäturnausvoitto
2017 Valdyrin perustajajäsen
2018 Sohuvoitto
2019 Sohun Logistiikka- ja NPC-vastaava
2022 Imperiumin patterin jäsen
Avatar
Kakure
Kreivi
Viestit: 364
Liittynyt: Tiistai, 10.07.2007 13:35
Paikkakunta: Savonlinna
Viesti:

Re: Sääntömuutosehdotukset 2018

Viesti Kirjoittaja Kakure » Tiistai, 27.02.2018 20:09

Muutetaan sääntökohtaa 2.5.3
2.5.3. Vastustajan aseeseen tarttuminen
Vastustajan eli toisen taistelijan aseeseen tarttuminen aseen hallitsemiseksi on sallittua aseen varresta tai kahvasta, ei milloinkaan sen terästä. Tarttuminen , nykiminen tai vetäminen aseen rikkomiseksi ei ole sallittua. Tarttujan tulee päästää irti, mikäli tilanne ei ole ratkennut viidessä sekunnissa. Mikäli tartuntatilanne aiheuttaa vaaraa kenellekään tai edellisessä kohdassa mainittua lyömistä, painia, on vastustajan aseesta päästettävä irti.
Perustelut: Viime sotahuudossa keihäitä ei linnaskenaariossa enää pyritty hallitsemaan, vaan niitä pyrittiin tahallisesti repimään. Irti revitty kärki tai runko voi aiheuttaa vaaratilanteita, jos paljaaksi jääneellä pehmustamattomalla putkella pistetään. Sääntömuutos selkeyttää entisestään, keihäiden repimistä koskevaa sääntöä.

Luodaan uusi sääntö, pukeutuminen
Sotahuudossa osallistujien on taisteluissa pukeuduttava siten, että heidän vaatetuksensa ei erotu merkittävästi sotahuudon historiallisteknologisesta tai maantieteellisestä viitekehyksestä.

Modernit kuvioinnit, selvästi erottuvat epähistorialliset materiaalit ja muut vastaavat sotahuudon historiallisesta viitekehyksestä jyrkästi poikkeavat asiat pitää pyrkiä piiloittamaan.

Sotahuudossa suositukset täyttää neutraalit tai maanläheiset väritykset muissa vaatteissa, kuin mitä ryhmä käyttää tunnistautumiseensa. Kengissä riittää huomaamaton väritys (musta, ruskea tms.)

Järjestäjät voivat palkita ryhmiä hyvästä historiallisesta pukeutumisesta.
Missään ei olla määritelty taistelujenaikaista pukeutumista, koska on oletettu ryhmäkurin ja yksilöiden itse tiedostavan sen, että sotahuudoissa mallinnetaan edes löyhästi keskiaikaista taistelemista.

Säännöt on jätetty tarkoituksella laveaksi. Tässä ei haeta täyttä historiallisuutta, mutta ei myöskään sallittaisi aivan räikeimpiä moderneja tapauksia.

Tällä hetkellä sotahuutoharrastuksen historiaa voidaan vähintäänkin vaatia jonkinlaista pukeutumista teemaan sopivasti, kun aseet ja panssaritkin ovat kuitenkin historialliseen malliin pohjautuvia. Jos edes löyhästi sinnepäin olevaa keskiaikaisteemaista pukeutumista ei vaadittaisi, niin miksi käytämme historiallisiin malleihin sidottuja ase-
ja panssarisääntöjäkään?
Viimeksi muokannut Kakure, Tiistai, 27.02.2018 21:18. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
"Ei mistään tule mitään, jos ei ole verenmaku suussa"
Avatar
Jackal
Paroni
Viestit: 156
Liittynyt: Keskiviikko, 31.05.2006 22:21
Paikkakunta: Lahti

Re: Sääntömuutosehdotukset 2018

Viesti Kirjoittaja Jackal » Tiistai, 27.02.2018 20:35

Kullakin Sotahuutoon osallistuvalla ryhmällä on kentällä kannettavanaan ryhmälippu. Ryhmällä saa olla vain yksi ryhmälippu. Ryhmällä tulee olla lippunsa hallussaan jokaisen skenaarion aloitushetkellä, mutta sitä ei ole pakko kantaa mukana skenaariossa. Lippu toimii pistelaskuteknisenä elementtinä, ja lippunsa skenaariossa hylännyt tai menettänyt ryhmä kärsii pistemenetyksiä. Vastaavasti muiden ryhmien lippuja skenaarion päättyessä hallitseva ryhmä saa ryöstämistään lipuista lisäpisteitä.Lipunkantaja on kuoltuaan velvollinen luovuttamaan kantamansa liput ensimmäiselle ottajalle, tai mikäli ottajaa ei löydy, asettamaan lipun maahan turvalliseen paikkaan.

Ryhmälippuja on rakenteeltaan kahdenlaisia, normaaleja lippuja ja taistelulippuja. Kaikkien lippujen pitää olla selkeästi erottuvia ja tunnistettavia. Lippukankaan tulee kooltaan vastata vähintään A3-paperiarkin pinta-alaa.
Muutetaan esimerkiksi muotoon:
Kullakin Sotahuutoon osallistuvalla ryhmällä voi olla kentällä kannettavanaan yksi ryhmälippu. Lippu ei ole pakollinen peliväline, mutta joissain skenaarioissa lippuja voidaan käyttää esimerkiksi hallittavien pisteiden valtaamisen merkitsemiseen. Mikäli skenaarion ohjeistuksessa ei erikseen mainita lippuja, ei niillä ole pisteteknistä merkitystä skenaariossa. Ryhmälippuja on rakenteeltaan kahdenlaisia, normaaleja lippuja ja taistelulippuja. Kaikkien lippujen pitää olla selkeästi erottuvia ja tunnistettavia. Lippukankaan tulee kooltaan vastata vähintään A3-paperiarkin pinta-alaa.
Perustelut:
Sotahuudon lippusäännöt ovat vanhat ja perustuvat sellaiseen SoHumetaan joka ei ole enää ajan tasalla. Lippujen tarkoituksena on alun perin ollut kulkea ryhmän mukana niin, että ryhmän tuhoutuessa lippu päätyisi ryhmän tuhonneelle vastustajalle eräänlaisena merkkinä voitosta. Tämä ei kuitenkaan nykymetan (tai sääntöjen) puitteissa toteudu ja lipuista on tullut lähinnä riesa ryhmille jotka eivät muilla tavoilla hyödynnä lippua. Keskimääräisessä Sotahuutoskenaariossa lippuja anastetaan kaikkialla muualla kuin siellä, missä lipun omistava ryhmä sijaitsee ja tämä johtaa pisteytyksen vääristymiseen monilla tavoin: lipun varastava ryhmä ei ole välttämättä edes nähnyt lipun omistavaa ryhmää skenaarion aikana ja todennäköisesti lipun anastamisesta saadaan kiittää yhtä nopsajalkaista skirmaajaa. Lippujen eriarvoisuus pisteissä ei lainkaan kuvasta sitä kuinka vaikeaa ryhmän lippu on varastaa, sillä taistelut lipuista käydään kuitenkin kaukana ryhmästä muutamien henkilöiden välillä. Skirmaajia lukuunottamatta lippupeliin on vaikea ottaa osaa luomatta erillistä “lipunryöstöosastoa” joka tuntuu ei-skirmiryhmästä lähinnä pakotteelta ja vie huomion pois siitä, mitä ryhmä tosiasiallisesti haluaisi tehdä. Lisäksi lippusääntö nykyisellään pakottaa pieniä ryhmiä tuomaan peliin lipun, joten oikeastaan lippusäännöt ovat lähinnä taakka kaikille muille paitsi kouralliselle kovia lipunryöstäjiä. Tämä on nähty esimerkiksi sellaisessa toiminnassa, että viskataan lippu skenaarion alussa piiloon metsään ja merkitään se skenaarion lopussa hallussa olevaksi kun sitä ei sieltä ole vihollinen löytänyt (????)

Yritykset korjata erilaisia lippusääntöjen kiertämisyrityksiä vuosien varrella ovat johtaneet nykysääntöihin, jotka eivät mielestämme kuvasta lippujen henkeä ja ovat monessa mielessä jäänne sellaisesta boffauskulttuurista jota ei enää ole. Poistamalla lippujen pisteteknisyys suuntaamme sotahuutajien huomion enemmän itse taisteluun mahdollistaen lipun käyttämisen esimerkiksi signaalitarkoituksessa niille ryhmille joiden toiminnassa se on tarpeellista.

Jotta lipunryöstöpeli ei kuitenkaan puuttuisi Sotahuudosta kokonaan, ehdotamme, että armeijalippujen pisteteknisyys säilytetään jotakuinkin ennallaan (Sotahuudon säännöt eivät mainitse armeijalippuja joten en voi tehdä suoraa muutosehdotusta). Lisäksi joissakin skenaarioissa lipuilla voisi olla pelitekninen merkitys (riskipisteiden valtaus tjsp), jolla voitaisiin kannustaa ryhmiä tuomaan lippuja mukanaan Sotahuutoon.

Tässä vielä koottuna pari plussaa ja miinusta:
+ Huomio suuntautuu enemmän itse taisteluun
+ Kenenkään ei ole pakko uhrata yhtä taistelijaa lipunkantajaksi
+ Ei-skirmareiden ei tarvitse osallistua lipunryöstäpeliin vain pärjätäkseen pisteissä
+ Palautelomakkeet saadaan yksinkertaisemmiksi
+ Liittolaisten ei tarvitse kilpailla lipuista keskenään (kenties parantaen armeijan yhteishenkeä?)

- Taitavien lipunryöstäjien peli-ilo kärsinee?
- Pienten ryhmien vaikeampaa saada isoja pistepotteja suurempien ryhmien kustannuksella

Tämän sääntömuutosehdotuksen on luonut ja allekirjoittanut Perkeleen Kohortti kokonaisuudessaan.
Avatar
Jackal
Paroni
Viestit: 156
Liittynyt: Keskiviikko, 31.05.2006 22:21
Paikkakunta: Lahti

Re: Sääntömuutosehdotukset 2018

Viesti Kirjoittaja Jackal » Tiistai, 27.02.2018 20:56

2.3.2 Kuoleminen ja kuolleena oleminen
Kysyttäessä tai oletettavasti eläviä taistelijoita kohdattaessa kuolleen taistelijan on oma-aloitteisesti ilmoitettava olevansa kuollut. Kuolleen teeskenteleminen tahallisesti ei ole sallittua.
jotakuinkin muotoon
Kysyttäessä tai oletettavasti eläviä taistelijoita kohdattaessa kuolleen taistelijan on oma-aloitteisesti ilmoitettava olevansa kuollut. Elävänä kuolleen teeskenteleminen tahallisesti on yhtälailla kiellettyä. Tämä koskee kaikkia tilanteita joissa taistelijaa voitaisiin luulla kuolleeksi, vaikka taistelija ei siihen toiminnallaan pyrkisikään. Jos elävällä taistelijalla on epäilys siitä, että toinen taistelija voi luulla hänen olevan kuollut, on taistelijan ilmoitettava hengissä olonsa selkeästi toiselle pelaajalle.
Perustelut:
Ilmeisesti on ollut epäselvyyksiä kenen vastuulla on tietää kuka on kuollut ja kuka ei. On esitetty, että raatoliina on tarpeeksi selkeä merkki kuolleisuudesta ja kaikkia joilla sitä ei ole voidaan pitää elävänä. Tämä on kuitenkin aiheuttanut sellaista asennetta, että lyödään kaikkia niin kauan kunnes raatolina näkyy selkeästi. Aina raatoliinaa ei löydy tai sitä ei huomaa. Jotkut ovat tuumanneet, että jos heitä luullaan kuolleiksi ei se ole heidän ongelmansa.

Meidän näkökantamme perustuu Sotahuudon historiallista kamppailua mallintavaan luonteeseen: On selvää, että todellisessa taistelussa elävät eivät sekoitu kuolleisiin, koska kuolleet eivät (luojan kiitos) kävele taistelukentällä. Lienee kohtuullista pyrkiä välttämään tällaisia sekaannuksia ja kitkeä kaikki tahallinen tai tahaton kuolleiden seassa piileskely pois pelistä. Parhaiten tähän voi puuttua ne taistelijat joita mahdollisesti luullaan kuolleiksi ja siksi heidän tulisi ottaa vastuu siitä, ettei sekaannuksia tule. Asenne jonka mukaan se ei ole sinun ongelmasi jos sinua luullaan kuolleeksi on mielestämme sääntöjen hengen vastaista ja huonoa urheiluhenkeä. Säännöt eivät kuitenkaan pakota ketään hyvään urheiluhenkeen tai hyvään käytökseen joten lienee parasta kirjata asia selkeämmin sääntöihin.

Tämän sääntömuutosehdotuksen on luonut ja allekirjoittanut Perkeleen Kohortti kokonaisuudessaan!
Vaahtopelti
Paroni
Viestit: 203
Liittynyt: Keskiviikko, 10.09.2008 20:25
Paikkakunta: Tampere

Re: Sääntömuutosehdotukset 2018

Viesti Kirjoittaja Vaahtopelti » Keskiviikko, 28.02.2018 14:49

Muutoksista kursivoitu ja lihavoitu lisäykset.


Muutosehdotus 1.

Muutetaan aseiden järjestys säännöissä alkamaan miekasta ja loppumaan pisimpään, poikkeuksena ketjuase joka kirjoitetaan viimeiseksi. Etuna selkeys ja jatkuvuus (miekka -> nuija. kirves -> varsiase)

Nykyinen järjestys:

3.2.2. Keihäät
3.2.3. Ketjuaseet
3.2.4. Kirveet ja nuijat
3.2.5. Miekat
3.2.6. Varsiaseet

Muutetaan muotoon:

3.2.2. Miekat
3.2.3. Kirveet ja nuijat
3.2.4. Varsiaseet
3.2.5. Keihäät
3.2.6. Ketjuaseet





Muutosehdotus 2.

- Kirjoittamaton sääntö rungon vahvistamisesta sääntöihin. Vanha sääntö miekoille oli 1/3 mittaa rungosta alle 110 aseille ja 1/2 pidemmille.

3.2.1. Lähitaisteluaseiden käyttö ja yleiset säädökset

...

Lähitaisteluaseiden minimipituus on 40 cm.
Lähitaisteluaseen PVC- tai PP-runkoputken saa vahvistaa puoleenväliin asti toisella putkella tai bambulla.

...




Muutosehdotus 3.

- Muutetaan miekan/taistelulipun kuppikahvan sanamuotoilua vastaamaan sitä mitä vaaditaan asetarkastuksessa.

Miekan väistin voi olla kättä suojaavan kupin muotoinen. Tällaisen suojuksen tulee olla riittävän jäykkä ja tukeva, jottei se pääse osumasta joustamaan käyttäjän käteen. Väistimessä tai kahvassa ei saa olla teräviä tai muuten vaarallisia osia.




Muutosehdotus 4.

- Lisätään säännöt nuijan lyömäterille. Lyhyesti: nuijassa tulee olla 4 lyömäterää jotka ovat säännöiltään identtiset miekan hamaraterään.
- Lisätään samalla myös kirveelle mitat. Vaahtomuovin korkeus nostettu 75 millimetriin estetiikan ja aseiden tasapainotuksen vuoksi. Kirveen terän leveys 50mm ja terä+kärki pituus 25cm (<110cm) ja 35cm (<180). Kirveen terä voi myös olla piilu/partakirves mallinen.

Nykyinen sääntö:

Kirveet ja nuijat ovat lyömäaseita. Niissä on selvästi eritelty lyömäterä ja varsi. Varrella ei saa lyödä, eikä sillä aiheutettu osuma aiheuta vahinkoa. Lyömäkärjessä ja sen välittömässä läheisyydessä, sekä aseen varren päässä tulee aina olla vähintään 50 mm vaahtomuovia tai 26 mm solumuovia. Kokonaispituudeltaan alle 110 cm pitkän aseen pistokärjen vaahtomuovin pituus tulee olla vähintään 8 cm tulppauksen lisäksi. 110 cm pituuden ylittävän aseen pistokärjen vaahtomuovin tulee olla vähintään 12 cm pitkä tulppauksen lisäksi. Kirveisiin, joilla ei ole tarkoitus ja näin ollen ei saa pistää, riittää pelkkä 30mm solumuovitulppaus. Aseen runko on muutenkin pehmustettava vähintään 13 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta. Runkopehmusteen on oltava vähintään puolet koko aseen pituudesta.

Yli 180 cm pitkät aseet ovat varsiaseita.


Muutetaan muotoon:

Kirveet ja nuijat ovat lyömäaseita. Niissä on selvästi eritelty lyömäterä ja varsi. Varrella ei saa lyödä, eikä sillä aiheutettu osuma aiheuta vahinkoa. Alle 110 cm pituisen aseen runkoputkena toimivan muoviputken halkaisijan on oltava vähintään 25 mm ja yli 110 cm pituisten aseiden 32 mm. Aseen runko on pehmustettava vähintään 13 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta. Runkopehmusteen on oltava vähintään puolet koko aseen pituudesta.
Nuijassa tulee olla neljä lyömäterää. Lyömäterien tulee yhdessä pistokärjen kanssa olla vähintään neljäsosa nuijan koko pituudesta. Terä tulee rakentaa runkopehmusteen päälle käyttäen 13 mm paksua ja alle 110 cm pitkissä nuijissa 30 mm leveätä tai sitä pitemmissä nuijissa 40 mm leveätä solumuovia.
Kirveen terässä tulee olla vähintään 75 mm vaahtomuovia tai 50 mm vaahtomuovia ja 26 mm solumuovia runkopehmusteen päällä. Terän tulee olla vähintään 50mm leveä. Lyömäterän sekä pistokärjen yhteenlaskettu mitta tulee olla vähintään 25cm alle 110 cm mittaisessa kirveessä ja 35 cm tätä pidemmissä kirveissä. Pistokärjettömässä kirveessä riittää 8 cm lyhyempi mitta. Kirveen terä mitataan päältä ja se saa olla partakirves mallinen.
Kirveen lyömäterän alapuolelle tulee rakentaa lisäpehmuste vähintään 13 mm paksulla, 40 mm leveällä ja 1/4 aseen koko mitasta pitkällä solumuovilla.
Kokonaispituudeltaan alle 110 cm pitkän nuijan tai kirveen pistokärjen vaahtomuovin pituus tulee olla vähintään 8 cm tulppauksen lisäksi. 110 cm pituuden ylittävän aseen pistokärjen vaahtomuovin tulee olla vähintään 12 cm pitkä tulppauksen lisäksi. Kirveisiin, joilla ei ole tarkoitus ja näin ollen ei saa pistää, riittää pelkkä 30mm solumuovitulppaus.
Yli 180 cm pitkät aseet ovat varsiaseita.





Muutosehdotus 5. Mahd. vuoden siitymäaika varsiaseiden määrän vuoksi?

- Lisätään pehmustesäännöt varsiaseiden terälle.
- Pehmuste terälle ilmoitetaan muodossa "75mm varsipehmusteen lisäksi" sen sijaan että se olisi 75mm vaahtomuovi ja 13mm solumuovi.

Sääntö nyt:
Varsiaseen pistokärjessä on oltava vähintään 150 mm pitkä vaahtomuovipehmuste, jonka täytyy olla riittävän leveä estämään syrjään taittuminen pistettäessä. Varsiaseen terässä on oltava pehmusteena vähintään 75 mm vaahtomuovia ja 13 mm solumuovia, tai 50 mm vaahtomuovia ja 39 mm solumuovia. Vaahtomuoviterän päällä saa olla tukena jäykempää pehmustetta, mikäli siinä ei ole teräviä tai muuten vaarallisia osia. Varsiaseen varsi on pehmustettava vähintään 13 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta. Varsiaseen vartta on pehmustettava vähintään 50 cm matkalta terän alta. Varsiaseen lyömäterän alapuolelle tulee rakentaa lisäpehmuste vähintään 13 mm paksulla, 40 mm leveällä solumuovilla, vähintään 50 cm matkalta terästä alaspäin.


Muutetaan muotoon:
Varsiaseen pistokärjessä on oltava vähintään 150 mm pitkä vaahtomuovipehmuste, jonka täytyy olla riittävän leveä estämään syrjään taittuminen pistettäessä.
Varsiaseen terässä on oltava runkopehmusteen lisäksi pehmusteena vähintään 75 mm vaahtomuovia, tai 50 mm vaahtomuovia ja 26 mm solumuovia. Vaahtomuoviterän päällä saa olla tukena jäykempää pehmustetta, mikäli siinä ei ole teräviä tai muuten vaarallisia osia. Terän tulee olla vähintään 60mm leveä. Lyömäterän sekä pistokärjen yhteenlaskettu mitta tulee olla vähintään 40 cm. Mikäli varsiaseessa on lyömäterä myös hamarapuolella tulee sen olla vähintään 10 cm mittainen.
Varsiaseen varsi on pehmustettava vähintään 13 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta. Varsiaseen vartta on pehmustettava vähintään 50 cm matkalta terän alta. Varsiaseen lyömäterän alapuolelle tulee rakentaa lisäpehmuste vähintään 13 mm paksulla, 40 mm leveällä solumuovilla, vähintään 50 cm matkalta terästä alaspäin.




Muutosehdotus 6.

- Ketjuaseille pehmustesäännöt sekä ketjun mitan rajoittamista. Se on todella kevyt ase joka ohittaa kilvet.
- Poistetaan maininta yhden käden aseesta. Sen sijaan rajoitetaan kahvan mittaa ja lyhennetään ketjun mittaa, mikä paitsi tasapainottaa peliteknisesti, myös estää wrappaamisen aseisiin ja raajoihin.

3.2.3. Ketjuaseet

Sääntö nyt:

Ketjuase on lyömäase. Ketjuaseeksi katsotaan sellainen ase, jossa terä on liitetty varteen ketjua vastaavalla joustavalla liittimellä. Ainoita sallittuja ketjuaseita ovat yhdellä kädellä käytettävät varstat. Varstan suurin mahdollinen pituus saa olla enintään 1 m. Terää ja vartta yhdistävä ketju saa olla enintään 20 cm pitkä. Ketju on pehmustettava siten, että siitä ei aiheudu kuristumis- tai kiilautumisvaaraa. Terässä ei saa olla salibandypalloa painavampaa tai terävämpää esinettä.

Muutetaan muotoon:

Ketjuase on lyömäase. Ketjuaseeksi katsotaan sellainen ase, jossa terä on liitetty varteen ketjua vastaavalla joustavalla liittimellä.
Putkimateriaalina tulee olla vähintään 25 mm halkaisijan pvc-putkea tai pp-putkea. Ketjuaseen rungosta tulee pehmustaa kolmasosa ketjun alapuolelta 26 mm solumuovilla, muualle riittää 13 mm. Pehmustamatonta kahvaa saa rungossa olla 20 cm. Ketjuase saa olla enintään metrin mittainen.
Terää ja vartta yhdistävä ketju saa olla enintään 10 cm pitkä. Terä eli kuula tulee valmistaa vaahtomuovista ja sen halkaisijan on oltava vähintään 12 cm.




Muutosehdotus 7.

Palautetaan sääntö kilven sääntöjen alle:

Kilpikädellä ei saa käyttää toista asetta taistelutoiminnassa. Kilpikädessä saa kuitenkin kuljettaa aseita. Ne on pyrittävä kuljettamaan siten, etteivät ne tule esiin kilven takaa.

Perusteluna varustelun kehittyminen. Tänä vuonna ovat yleistyneet valjailla tuetut käsi-olka kilvet joiden kanssa käytetään jousia tai varsiaseita. Toinen yleistynyt kilpimalli on 10-15cm leveä ns. bracer-kilpi. Vanha sääntö on yksinkertaisin tapa kieltää edellämainitut "tuhoutumattomat panssaroinnit".
Kirven kantamistapojen ja minimikoon rajoittaminen on toinen vaihtoehto, mutta tulee huomioida että jos mikä tahansa osa bracer-kilvestä on vaadittu halkaisija (kyynärpään lähellä), voi sen kaventaa kämmentä kohden bracer muotoon, ellei ole erikseen sääntöjä kilven muodolle.




Muutosehdotus 8.

- Mitta lipputangolle.
- Maininta ettei taistelulipuilla voi aiheuttaa osumaa.
- Taistelulipun saa tehdä myös puusta.

5. Liput

Kullakin Sotahuutoon osallistuvalla ryhmällä on kentällä kannettavanaan ryhmälippu. Ryhmällä saa olla vain yksi ryhmälippu. Ryhmällä tulee olla lippunsa hallussaan jokaisen skenaarion aloitushetkellä, mutta sitä ei ole pakko kantaa mukana skenaariossa. Lippu toimii pistelaskuteknisenä elementtinä, ja lippunsa skenaariossa hylännyt tai menettänyt ryhmä kärsii pistemenetyksiä. Vastaavasti muiden ryhmien lippuja skenaarion päättyessä hallitseva ryhmä saa ryöstämistään lipuista lisäpisteitä.Lipunkantaja on kuoltuaan velvollinen luovuttamaan kantamansa liput ensimmäiselle ottajalle, tai mikäli ottajaa ei löydy, asettamaan lipun maahan turvalliseen paikkaan.
Ryhmälippuja on rakenteeltaan kahdenlaisia, normaaleja lippuja ja taistelulippuja. Kaikkien lippujen pitää olla selkeästi erottuvia ja tunnistettavia. Lipputangon tulee olla vähintään 180 cm pitkä ja siinä tulee olla vaakasuuntainen pidike johon lippu on kiinnitetty. Lippukankaan tulee kooltaan vastata vähintään A3-paperiarkin pinta-alaa.


5.2. Taisteluliput

Taistelulipulla saa torjua iskuja ja nuolia. Taistelulippu tulee pehmustaa vastaavin pehmustevaatimuksin kuin kilvetkin (luku 4.2), mikä tarkoittaa käytännössä lipun rakenteiden pehmustamista kauttaaltaan 13 mm solumuovilla. Taistelulipun rakenteen tulee koostua puusta tai samoista materiaaleista kuin mitä bofferiaseissakin käytetään. Taistelulipun rungoksi käy näin ollen esim. puinen pyörölista, pp- tai pvc-muoviputki, bambu tai lasikuitu. Lippusalon pehmusteeksi käy esim. 13 mm paksu solumuoviputki. Taistelipun pehmustamaton kahvaosa saa olla maksimissaan 50 cm pitkä ja lipussa saa olla kuppikahva, samankaltainen kuin on sallittu miekoissa.

Kaikki taisteluliput tarkastutetaan pääasetarkastajalla. Kaikki taistelulipuksi hyväksymättömät liput lasketaan normaaleiksi lipuiksi, vaikka niissä olisikin pehmustetta. Taistelulipulla ei saa lyödä, eikä sillä aiheutettu osuma aiheuta vahinkoa.
Avatar
Suontakanen
Herttua
Viestit: 548
Liittynyt: Tiistai, 03.07.2007 01:44
Paikkakunta: Helsinki

Re: Sääntömuutosehdotukset 2018

Viesti Kirjoittaja Suontakanen » Sunnuntai, 04.03.2018 07:50

Yllä olevien sääntömuutosehdotusten lisäksi, pääjärjestäjille oli aikarajan sisällä tullut yksi erillinen ehdotus, joka sisältää sääntöjen uudelleen muotoilun. Ehdotus löytyy linkin takaa: https://docs.google.com/document/d/1_6w ... DgHfk/edit

Sääntömuutostyöryhmä käsittelee ehdotukset ja sen jälkeen Sotahuuto-yhdistys ry:n hallitus päättää mitkä sääntömuutosehdotukset vahvistetaan.
Etelän Imperiumin Patriarkka ja taistelujohtaja.

Sotahuuto 2018 pääjärjestäjä

Sotaa pk-seudulta vuodesta 2007

"Aina ilolla taisteluun!"
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Ilmoitukset”