Eläytyminen

[Saad]

Miekkailuhan perustuu hyvinkinpitkälti vastustajan ruumiin ja habituksen seuraamiseen ja tulkitsemiseen. Kilpamiekkailuajoilta ainakin muistissa silmien, olkapäiden liikkeet ja pään asennot. Ei hirveästi ole tullut vastaan niitä jotka karjuvat jokaisen iskun kanssa, lähinnä sen taistelun ensikosketuksen aikana tulee sitä huutoa enemmän - ihan vaan miten stemmaa imagon kanssa.

Mutta hei, jos puhutaan ihan yksilötaistelusta ja sellaisesta privaattikivasta niin ajan kanssa tulee kalliiksi jos on valmis reagoimaan vaan miekan heilahduksiin. Näitä voi tietenkin hämätä - meillä tapana potkia toisiamme kilpiin ja kaikenlaista muuta pikkunäpertelyä ihan vaan pasmojen sekaisin saamiseksi.

Mutta joups, kyllä ihminen reagoi sitä nopeammin mitä enemmän ärsykkeitä tulee aisteille. Mikäli useammat aistit saavat ennakkovaroitusta esimerkiksi äänen ja liikkeen muodossa niin mikäs sen parempaa. Sitäpaitsi, kaikki kasvojen seuduilta tulevat aistiärsykkeethän ovat huomattavasti tehokkaammat - eihän sitä miekkoihin tuojotella, vaan silmiin.

Hengitystähän täällä onkin aivan oikein painotettu - ihminen ei jaksa kauaa pitkäkestoista rasitusta mikäli ei hengitä. Jo pelkästään hengityksen salpaaminen lyöntien ajaksi kuluttaa pitemmän päälle jo aika paljon kestävyyttä. Rytmitys on kaiken A ja Å. Mitä enemmän karjuu ja ääntelee niin sitä vaikeampaahan on rytmiä ja hengitystä pitää yllä. Toisaalta tämä taas ärsyttää useampia aivan tajuttomasti mikäli pölisee ja jubailee samalla. Kyselee vaikka ihan vaan päivän kuulumisia samalla - niin aika monet on jo kysymysmerkkinä.

[N.Hirvelä]

Mutta luulisin että äännähdys lähtee hiukan iskua ennen. Siinä vaiheessa kun tavallaan jännittyy iskua varten. En osaa sanoa kun olen opetellut nyt tavasta pois eikä ole videonauhaa josta analysoida.

Jollen väärin muista, niin se tuli aina inasen ennenkuin aloit lyömään, joten sitä osas jo varautua siihen että koska lähtee lyönti, näin ainakin muistelisin kun sitä viime kesänä käytit treeneissä paljon, nykyään sitä kuulee huomattavasti harvemmin, tais Ropecon opettaa aikas hyvin.

[McManus]

Väittäisin että vuoden 2005 sotahuudon elämyspelaajien fanaatikkoporukka on tähän asti parhaiten peleissä eläytynyt. Kun tietää pääsevänsä taivaaseen kuoltuaan, oli helppo vain juosta kilpiä päin pelkässä kevyessä tunikassa yhdenkäden miekan kanssa, ja hypätä viime hetkellä massaan huutaen "DEEOO!"

Aina sitä kuoltiin, mutta aina sitä päästiin taivaaseenkin, joten me voitettiin joka kerta :p

McM

[saloneju]

Väittäisin että vuoden 2005 sotahuudon elämyspelaajien fanaatikkoporukka on tähän asti parhaiten peleissä eläytynyt. Kun tietää pääsevänsä taivaaseen kuoltuaan, oli helppo vain juosta kilpiä päin pelkässä kevyessä tunikassa yhdenkäden miekan kanssa, ja hypätä viime hetkellä massaan huutaen "DEEOO!"

Aina sitä kuoltiin, mutta aina sitä päästiin taivaaseenkin, joten me voitettiin joka kerta :p

McM

Mjaa, kyllä Kuola 05:ssa veti mun mielestä kokonaisvaltaisemmin, vaikka homma niillä olikin huumoripainotteisempaa. No, mielipideasia.

Mutta voittamisesta, puhutaan näin vaikka henkisesti. Eikö homma (=totaalinen turpiinottaminen) tosiaan alkanut maistumaan missään vaiheessa puulta? Myös me tultiin Seitsemän veljeksen porukan osalta sellaisella "larppiasenteelta", mutta kevyillä varusteilla ja ilman haarniskointia tappeleminen alkoi jossain vaiheessa vituttamaan silkasta turpiinsaamisesta. Aina ei tietenkään tarvitse voittaa, mutta sitä että menee taistelutapahtumaan pääsemättä missään vaiheessa tappelemaan, on mun aika sama asia kuin mennä larppiin offaamaan.

Haluamatta mitenkään lytätä teidän 05-porukan koseptia lähinnä kysyisin tältä pohjalta, että oliko Elämyspelaajille tosissaan hauskaa 05:ssa? Muistelisin nimittäin, että teitä ei läheskään kaikissa skenaarioissa nähty (ainakaan koko porukalla), puhumattakaan seuraavasta vuodesta, mikä kielii ainakin siitä ettei teillä ainakaan ihan ekstaattista ollut Siis - kyllä meillä veljeksellä hyvää fiilistelyä oli, mutta huomattavasti mukavampi olisi ollut päästä haastamaankin välillä.

[Saad]

Morou,

mä voin varmaan vastata tähän. Jos nyt aivan rehellisiä ollaan niin Sotahuuto tapahtumana, silloin kun se oli 2005, (en ollut itse 2006, mutta pikkulinnut kertoneet että tämän pilottitapahtuman jälkeen moni asia parantunut) ei kovinkaan paljon vastannut meidän kuvaamme hauskuudesta. Lyhyesti sanottuna kaikennäköinen pointsien keräily ja mukamunchkailu, plus että tuli useampikin puolituttu vastaan joka kertoili monen jäbän pettyneen meidän konseptiin kuin eivät pääse mätkimään kuuluisaa Al Saethia turpaan omilla keihäillään tai whatever.

Kaikenkaikkiaan muunlaisessa porukassa minulla henkilökohtaisesti ei olisi ollut mitenkään järjettömän hehkeätä, ainakaan tarpeeksi jotta sitä varten olisin viikonlopun uhrannut.

Mutta lähdettiin tosiaankin alusta alkaen sillä asenteella liikenteeseen että pelataan sitä omaa peliä ja fiilistellään omalla porukalla. Sen verran omat jätkät pehmomiekkailua jo harrastaneet ja paikallisissa larppi'skeneissä' pyörineet ettei voittoa ja 'frägejä' tarvinnut lähteä hakemaan. Huomattiin että hauskempaa tulisi olemaan ihan omanlaisena elementtinä, eikä sillä glaiveporukalla missä yleensä ollaan pärjätty.

Suomeksi - ei ottanut päähän. Jonkin verran huvittuneisuutta kyllä tuli kun meitä tungettiin johonkin linjaan rivitappelijoiksi, mutta tätä onneksi pystyi tapahtumaan vain yhdessä-kahdessa skenaariossa. Ryhmän taustatarina oli tarkalleen ja laajasti funtsittu ja tästä sai revittyä ingame-karkkia pitkäksi aikaa.

Lisäkarkkina nyt tietenkin oli se millä tavalla tämä elementti vaikutti vastapuolen yksittäisiin taistelijoihin. On tosin aika naurettavaa luulla että tätä myöntäisi kukaan kaksi vuotta tapahtuman jälkeen - varsinkaan foorumeilla

Kuolan jätkät veti sitä primadonnameininkiä? No mä ymmärrän kyllä miksi porukka siitä piti. Olihan hommassa huvittavuutta, mutta meni mielestäni vähän överiksi sellainen it's-me-maario -hupailu, ei jaksanut pitemmän päälle enää hymyilyttämään. Toisaalta joku voisi väittää Elämyspelaajien ideaa korniksi.

Antti on ihan oikeessa, kyllä me kaikki aina taivaaseen päästiin

[Conan]

Kuolan jätkät veti sitä primadonnameininkiä? No mä ymmärrän kyllä miksi porukka siitä piti. Olihan hommassa huvittavuutta, mutta meni mielestäni vähän överiksi sellainen it's-me-maario -hupailu, ei jaksanut pitemmän päälle enää hymyilyttämään.

Noh, kaikkia ei voi miellyttää. Eikä ole kyllä tarkoituskaan.

[Saad]

Noh, kaikkia ei voi miellyttää. Eikä ole kyllä tarkoituskaan.

Jep, siis näin sen kuuluukin mennä. Mutta vaikka se ei muhun täysin vedonnutkaan (luultavasti kuulun vähemmistöön tässä mielessä) niin näytti että jätkillä oli hauskaa.

[Keisari_P]

(en ollut itse 2006, mutta pikkulinnut kertoneet että tämän pilottitapahtuman jälkeen moni asia parantunut)

Sotahuuto 2006 tapahtuma ei varsinaisesti ollut yhtään eläytymispainotteisempi kuin pilotti Sotahuuto 2005.
Itse asiassa varsinaisesti roolipelaavia osastoja ei ainakaan minun mieleeni jäänyt yhtäkään Sotahuuto 2006:sta. SH05:stä muistuu kirkkaasti mieleen Kuolan italiaanot ja noin 7 veljestä. Se vähä mitä elämyspelaajien pelistä näin, oli vain muutamat syöksyt varmaan kuolemaan kevyellä aseistuksella.
Näistä kolmesta ainakin edellisten kommenttien perusteella Kuolalla oli hauskinta.

Sen verran Eläytymiseen viittaavaa toimintaa SH06 kuitenkin tarjosi, että Azor kertoi Teutoneille skenaarioiden alkubriiffeissä tarinoita historiallisesta viitekehyksestä. Esimerkiksi Teutoneiden ensimmäisen tehtävän tavoite ei suinkaan ollut vain ylittää skenaarion voittoon merkattua rajaa, vaan myös polttaa sen takana sijaitseva kylä!
Valitettavasti Puola-Liettuan briiffit olivat hieman kuivempia (mallia SA-int), sillä muut organisoijat eivät olleet viitekehykseen niin paneutuneita tai runosuoneltaan niin runsaita, kun Azor.

Erilaisten roolien vetämistä tuskin tullaan tulevissakaan Sotahuudoissa enää erityisesti näkemään. Jos tullaan, ainakin kokeneemmat ryhmät todennäköisesti pyrkii sovittamaan roolipelinsä sellaiseksi, että se mahdollistaa täysipainoisen osallistumisen tapahtuman muuhun antiin, eli mättöön. Sotahuuto kun lopulta on enemmän mättötapahtuma kuin larppi. Tätä mieltä näyttäisi olevan myös moni muu.

[Ascen]

Siis tottakai mehukas karjahdus, hirveä tarttuminen lyödystä kohdasta ja hervoton retkahdus takakenossa tantereeseen kuuluu asiaan, se saa lyönnin perille saaneen vihollisenkin todella hyvälle päälle. Tietysti se on henk.kohta näkökulma miten sen tekee, mutta allekirjoittaneen mielestä "plöts" "oke kuolin meen spavnille nyt seisoon" on vähäntuota......no kaikki WoWia pelanneet tietävät termin AFK gank. (OP pyytää anteeksi mokoman pelin mainitsemista, vaikka se tilanteeseen sopiikin) Se on vähän sama fiilis. Pisteitä tulee, mutta ei se ole kivaa tapella jos toinen osapuoli leikkii kuollutta lahnaa ja vain kävelee vaisusti pois tai jää seisomaan sivummalle.

Tässä vastakkaista mielipidettä: Erityisesti kenttätaisteluissa ja esimerkiksi siltatyönnöissä olisi erittäin vaarallista kaatua maahan kuollessaan - ainakin ennen kuin linjat olisivat purkautuneet. Taistelulinjat liikkuvat edestakaisin, huomiokenttä on rajattu ehkä kilven yläreunaan ja vastustajan aseisiin, ja lopuilla huomiokyvyillään yrittää saada lätkittyä vastustajia hengiltä. Siinä ei tule hyvää jälkeä jos vastustajan työntäessä kompastuu taakseen kuolleeseen kaveriin.

Metsä- ja yksikkötaisteluissa asia on erilainen, itsekin putosin metsässä komiasti maahan kun otin vatsalyönnin muistaakseni Kyläläisiltä eteenpäin rynnätessäni. Kun väkeä on vähemmän ympärillä, niin alustastaan tietoinen kaatuminen ei ole riskiä vaan tunnelmallinen ja selkeä asia ympäristön taistelijoille tapahtumasta.

[Gnomus]

Toinen seikka tuon tallautumisvaaran lisäksi on huomioida se miltä homma näyttää lyöjästä. Onhan se kiva jos se kaveri kuolee tyylikkäästi, mutta jos pitää valita sen väliltä että vastustaja nostaa nyrkin pään päälle samalla nostaen aseensa väärinpäin eteensä suojaksi samalla kun toteaa kuolleensa ja poistuu paikalta vähäeleisesti tai että saatuaan naamaansa keihäänpiston kaatuu maahan (tuskasta) voihkien naamaansa pidellen, niin mieluummin tuo vähäneleinen mutta selkeä kuolema.

Ainakaan minua ei huvita jos kaveria lyötyäni en hetkeen tiedä sattuiko häneen oikeasti vai onko kyseessä vain tyylikäs larpahtava kuolinkorina. Eli jos haluatte kuolla tyylillä, niin kuolkaa teatraalisen selkeästi älkää aidon oloisesti.

[Saad]

Sotahuuto 2006 tapahtuma ei varsinaisesti ollut yhtään eläytymispainotteisempi kuin pilotti Sotahuuto 2005.
Itse asiassa varsinaisesti roolipelaavia osastoja ei ainakaan minun mieleeni jäänyt yhtäkään Sotahuuto 2006:sta.

En viitannut näillä parannuksilla 'elämysten tasoon' vaan puhtaasti tapahtuman sujuvuuteen ja muihin asioihin, nyt kun ilmeisesti on päässyt parista lapsentaudista eroon. Tottakai, tapahtumien kuuluukiin kehittyä.

SH05:stä muistuu kirkkaasti mieleen Kuolan italiaanot ja noin 7 veljestä. Se vähä mitä elämyspelaajien pelistä näin, oli vain muutamat syöksyt varmaan kuolemaan kevyellä aseistuksella.

Jep, turkulaisina kaappipelaajina me pidämme huolta että ensisijaisesti meillä on fiilistä, jos sitä heruu muille niin why not - ei ole pakkokaan

Erilaisten roolien vetämistä tuskin tullaan tulevissakaan Sotahuudoissa enää erityisesti näkemään. Jos tullaan, ainakin kokeneemmat ryhmät todennäköisesti pyrkii sovittamaan roolipelinsä sellaiseksi, että se mahdollistaa täysipaisen osallistumisen tapahtuman muuhun antiin, eli mättöön. Sotahuuto kun lopulta on enemmän mättötapahtuma kuin larppi. Tätä mieltä näyttäisi olevan myös moni muu.

Tottakai, mielestäni SH antaa tietyt speksit joiden rajojen sisällä voi toteuttaa kaikenlaista toimintaa. Ei ylenmääräinen munchkaus ole yhtään sen tuomittavampaa kuin eläytyminen - jokainen tablaa tyylillään. Mutta niin kauan kuin kukaan kierosilmä ei tule itku kurkussa väittämään että pelityylimme (painottaen sisäistä eläytymistä) tuhoaisi muiden pelielämystä - tulemme varmaankin jatkamaan samalla linjalla. Kuten aikaisemminkin sanoin niin, mikäli kokee voittonsa uhatuksi olemalla samalla puolella Al Saethin kanssa niin voivat varmasti valita sen toisen puolen (tosin arkkuskene osoitti silloin aikanaan ettei täysin alisuorittajista ole kyse. mutta mitä nyt on kuunnellut foorumi- ja baarilegendaa niin näyttäisi siltä että minä näin ko. skenaarion kulun vähän eri tavalla kuin nämä menninkäiset)

[sape]

Vaikka sotahuuto mättötapahtuma onkin, niin voisin kuvitella oikeasti teemallisten rykmenttien olevan vain todella suurta plussaa. Latinankielisiä huutoja kiljuen taisteluun ryntäävät munkit saa ainakin positiivisia mielikuvia aikaan, varsinkin jos asut ja muut on hyvin toteutettu. Tietty omaa peli-iloa voi nostaa valitsemalla teemakseen jonkun vähän raskaammin panssaroidun tai aseistetun ryhmän, ettei suurin osa taistelusta ole sitä toivotonta yhdellä miekalla kilpimuuriin hyppimistä.

Ja tuskin kukaan oikeasti harmistuu jos oma puoli pari mahdollista pistettä menettää sen takia ettei yksi ryhmä yritä pelata mahdollisimman optimoidusti, boffaus kuitenkin on todella kaukana urheilusta jossa voisi reilusti mitata paremmuutta pisteissä(aiankin sotahuudon mittakaavalla ja vaihtelevuudella), ja saa ainakin minun puolesta sellaisena pysyäkin. Tosin mitään larppitapahtumaakaan en haluaisi, sellainen sopiva hybridi näiden kahden ääripään välillä mikä on ollutkin on minusta hyvä. Eli sulassa sovussa kaikkea aina elämyspelaajista sunnuntaimätkijöihin rankaisemassa toisiaan hopeapatongeilla erilaisissa skenaarioissa.

[saloneju]

Erilaisten roolien vetämistä tuskin tullaan tulevissakaan Sotahuudoissa enää erityisesti näkemään. Jos tullaan, ainakin kokeneemmat ryhmät todennäköisesti pyrkii sovittamaan roolipelinsä sellaiseksi, että se mahdollistaa täysipaisen osallistumisen tapahtuman muuhun antiin, eli mättöön. Sotahuuto kun lopulta on enemmän mättötapahtuma kuin larppi. Tätä mieltä näyttäisi olevan myös moni muu.

Tottakai, mielestäni SH antaa tietyt speksit joiden rajojen sisällä voi toteuttaa kaikenlaista toimintaa. Ei ylenmääräinen munchkaus ole yhtään sen tuomittavampaa kuin eläytyminen - jokainen tablaa tyylillään. Mutta niin kauan kuin kukaan kierosilmä ei tule itku kurkussa väittämään että pelityylimme (painottaen sisäistä eläytymistä) tuhoaisi muiden pelielämystä - tulemme varmaankin jatkamaan samalla linjalla. Kuten aikaisemminkin sanoin niin, mikäli kokee voittonsa uhatuksi olemalla samalla puolella Al Saethin kanssa niin voivat varmasti valita sen toisen puolen (tosin arkkuskene osoitti silloin aikanaan ettei täysin alisuorittajista ole kyse. mutta mitä nyt on kuunnellut foorumi- ja baarilegendaa niin näyttäisi siltä että minä näin ko. skenaarion kulun vähän eri tavalla kuin nämä menninkäiset)

Mielenkiinnosta: ovatkos Elämyspelaajat tulossa tänä vuonna samalla meiningillä kuin 05, vai onko suunnitteilla jotain muuta(kinko)? Vai onko se tässä vaiheessa joku ultimaalinen salaisuus?

Mikä toi epämääräinen viittaus arkkuskenuun oli?

[McManus]

Omasta puolestani voin sanoa että '05 huudossa keskityin lähinnä peli-iloon, ja mulla oli tosi kivaa. En laskenut yhtään pisteitä, en välittänyt niistä lainkaan, mutta vikalle päivälle tuli muuta, joka veti vähän pois tapahtumasta, mutta tunnelma oli mulla katossa. Itsehän pelasin ORCin kevyessä '06, jatkaen kevyttä linjaa joka aloitettiin 05, ja totesin että jousi on luonnollinen skirmishaajan jatke

McM

[Wizzyli]

O totesin että jousi on luonnollinen skirmishaajan jatke

Amen sille.

[Saad]

Mielenkiinnosta: ovatkos Elämyspelaajat tulossa tänä vuonna samalla meiningillä kuin 05, vai onko suunnitteilla jotain muuta(kinko)? Vai onko se tässä vaiheessa joku ultimaalinen salaisuus?

Mikä toi epämääräinen viittaus arkkuskenuun oli?

Pelaamme luultavasti samanlaista peliä kuin mitä meillä oli Munchkinlarp 6.66:sessa, Muistoja 2:ssa, Muistoja 3.2 (oliko se nyt se?):ssa ja tietenkin Sotahuuto 2005:sessa. Ei se nyt mikään ultimaalinen salaisuus, mutta vähän särkee päätä jos antaisi keskeneräistä infoa julkisuuteen. Eli mikäli kaikki propit sun muut ei ole valmiita niin ei siitä paljoa parane huudella.

[Corvus Corax]

Mutta hauskaa tulemme pitämään alusta loppuun asti. Kuten perinteiden mukaisesti kuuluukin.

[orbitti]

Off-topic: Corvus Corax, korjaa avatar-kuvasi, nyt liian isona valuu tekstisi päälle

[Saad]

Kyllä, eikös olekin huisin mageeta?

[Deiniel]

Tuosta huutamisesta vielä...Se tosiaan on hyvä psyykkinen ase, ainakin minulla.Se vetäisee sellaisen hurmoksen päälle kun valtava bastardi kädesä juoksee päin vastusta(kohti varmaa kuolemaa!)ja omassa offerointi porukassa kyllä mienempi pelotaa kun juuri äänen murroksesta selvinnyt sälli juoksee päin karjuen pää punaisena...

Sitten vielä pientä kyselyä että mitä sotahuutoa yleensä käytät?

A) Epä määräistä örinää ja karjuntaa

B) Jonkun elokuvan kiljahduksia

C) Jonkun muun kielen( Japani, Englanti yms.) sanoja

D) Perus Suomalaista PERKELE!!!

[Ketku]

En mitään, miksi turhaan käyttää, koska se vie omaa keskittymistä itse asiasta pois. Joku joskus taisi sanoa, että huutaminen vie keskittymisen pois omasta pelosta ja epävarmuudesta. Elis, jos huutaa, niin pelkää

[Deiniel]

Nooh...Voihan se niinkin olla

[Haltia]

Mitä mitä? Siis huuto on muka pelkuruutta? Taidat itse pelätä huutaessasi....
Ei, ei. Huudot innostaa sinua itseäsi ja muita. Saa veren hakkaamaan suonissasi ja adredaliinin virtaamaan kuin valjastamaton koski veressäsi, niin että aivosi huutavat tunteiden kuohunnasta. Se ei ole pelkoa se, vaan hurmiota. Verta ja mustelmia!
Ei kuolemaa voi pelätä, sillä se ei ole todellista, ainoa todellisuus on kunnon mättö! ( Tulee mieleen wow, ei se pikku kuoleminen peliä haittaa. )

Itse eläydyn mättöön kuin minkä tahansa sotalarppiin voisi eläytyä. Samalla mitätöin sen mielipiteen ettei sh olisi larppi. On se. Se on sellainen ihana larp tapahtuma, missä larppauksen osa on lyhyt ja intensiivinen. Niitä on monta ihanaa skenaariota. Kun mättö alkaa, peli alkaa. Sinulla on oma osasi sodassa, oma paikkasi riveissä. miksi sotilaan pelaaminen olisi yhtään sen huonompaa tässä kuin muissa larpeissa? Sentään toimintaa riittää.
On ihanaa eläytyä siihen että sinut käsketään tiettyyn paikkaan ja täyttämään isänmaallinen velvollisuutesi. Se jos mikä on eläytymistä. Voihan sitä samalla hörppiä kenttäpullosta ja puhua politiikasta. Kukaan ei sitä estä...

[tiarAnon]

"Entaliaaaa!" taikka sitten "Väkivaltaaaaa!"

Ei sitä sen kummemmin selittelemään. Tuntuu hyvältä.

[N.Hirvelä]

Jos huudan, niin huudan käskyjä tai varotuksia ryhmäni jäsenille, vastustaja pelkää jo muutenkin kauaksi kantautunutta mainettani, ettei mun tartte pelotella lisää niitä huutamalla, ne juoksee karkuun ihan muutenkin.

En suosittele kuitenkaan huutamaan eläytyvästi kun saa kuolettavan osuman, joku viel luulee että sua on oikeasti sattunut ja samalla tulee joku turha Hold-huuto tai sitten pilaat kaikkien lähellä olevien tappelun kun ne huolehtii että olethan kunnossa ja joku lyö niitä samalla kun ne huolehtii eläytyjästä... ei reilua, joten ei näin.