Kunnon pistoliike keihäällä

Keskustelu taistelutekniikasta, taktiikasta, harjoituksista ja bofferoinnista yleensä.

Valvoja: Ylläpito

Avatar
Aarimoto
Työn Sankari
Viestit: 1323
Liittynyt: Sunnuntai, 24.09.2006 08:20
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Aarimoto » Lauantai, 09.06.2012 20:21

Sitä saa, mitä tilaa...

Se kun on mielestäni sanomattakin selvää (joskin olen itsekin niin sanonut aiemmin kuten ovat monet muutkin). Siksi kannattaisi miettiä niitä muita tekijöitä ennen kuin provoilee.
Teh Aarimoto
Gonahtanut vanha karhu
Avatar
Bunkka-pop
Kreivi
Viestit: 349
Liittynyt: Lauantai, 07.02.2009 17:30
Paikkakunta: Oulu/Turku

Viesti Kirjoittaja Bunkka-pop » Lauantai, 09.06.2012 23:53

Aarimoto kirjoitti:Sitä saa, mitä tilaa...

Se kun on mielestäni sanomattakin selvää (joskin olen itsekin niin sanonut aiemmin kuten ovat monet muutkin). Siksi kannattaisi miettiä niitä muita tekijöitä ennen kuin provoilee.
En minä mitään provoillut! Vai provoilinko? Vai onko tuon vaan vastaprovo? Me so confus!

Mutta ihan asiaan siis, itsestäni ainakin välillä tuntuu että yllättävän harvalle loppuen lopuksi on sanomattakin selvää että panssarin kanssa pitäisi harjoitella osumien ottamista ja että panssarin pitäminen ei ole validi syy olla huomaamatta osumia = <(toki tähän huomioon saattaa vaikuttaa se että näkökulma tulee alitehoista jousta käyttävältä ylipehmustettuja nuolia ampuvalta henkilöltä..)
Avatar
Par
Kreivi
Viestit: 466
Liittynyt: Maanantai, 05.07.2010 23:13
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja Par » Sunnuntai, 10.06.2012 02:58

Haiden kirjoitti:Lape ei ole tappava, jos tiedät 100% varmuudella että se oli lape..
Lappeilla muuten lyödään koko ajan, ehkä yhtä useinkin kuin terillä, video paljastaa. Tämän faktan valossa miekkojen lapelyönneistä on turha valittaa, vähän niin kuin kuuluu lajiin.
Toistaiseksi poissa kentiltä. Paluuta odottaessa.
Lalli
Kreivi
Viestit: 439
Liittynyt: Maanantai, 13.07.2009 17:28

Viesti Kirjoittaja Lalli » Sunnuntai, 10.06.2012 03:34

Osumien ottamattomuudelle ei ole olemassa yhtäkään hyvää syytä. On osatekijöitä, jotka kasautuessaan aiheuttavat noloja tilanteita mutta jokikinen niistä on treenattavissa pois.

Henkilökohtaisesti pyrin laskemaan osumat niin, että aina jos edes mielessä käy jonkin osuneen, se on osuma. Mikäli epähuomiossa juoksen päin kilpailijan liikkumatonta asetta, sen on osuma. Jos kilpailijan ase vahinko-osumana hipaisee varpaankynsiäni, se on osuma. Jos kilpailijan ase pamauttaa kypärääni kaksi osumaa, joista rekisteröin vain yhden, vika on vain ja ainoastaan minussa, ja ansaitsen kaiken mahdollisen disgloorian.


Tässä topicissa ei edes ole mitään keskusteltavaa. Jos pistäjä 100% varmuudella tietää pistäneensä kaksi (2) kertaa, on täysin merkityksetöntä onko pistokärki irronnut sentin vai kolmekymmentä. Lasermiekkailusäännöillä pelatessa lasken mieluummin liikaa kuin liian vähän osumia, ja samaa toivon JOKAISELTA muulta sotahuutoon osallistujalta.
Ince kirjoitti: "Eiköhän mennä Ruttoa vastaan?" - Ei, kun meidät
tuhotaan siihen. - Mitä se tuommonen asenne oikein on?! - Se on realismia."
Avatar
Aarimoto
Työn Sankari
Viestit: 1323
Liittynyt: Sunnuntai, 24.09.2006 08:20
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Aarimoto » Sunnuntai, 10.06.2012 11:32

Lalli kirjoitti:Tässä topicissa ei edes ole mitään keskusteltavaa. Jos pistäjä 100% varmuudella tietää pistäneensä kaksi (2) kertaa, on täysin merkityksetöntä onko pistokärki irronnut sentin vai kolmekymmentä. Lasermiekkailusäännöillä pelatessa lasken mieluummin liikaa kuin liian vähän osumia, ja samaa toivon JOKAISELTA muulta sotahuutoon osallistujalta.
Loogisesti kyllä, olen samaa mieltä teoriassa. Käytäntö on kuitenkin vuosien varrella osoittanut, että loogisen positivismin sijaan me tarvitsemme humaaneja sääntöjä ensisijaisesti peli-ilon säilyttämiseksi. Tämä ei ole kilpamiekkailua, eikä sellaiseksi helpolla (se on: useimpien harrastajien budjetin sallimalla tavalla) muutu.

Tämän takia olen koittanut tässäkin keskustelussa herättää ihmiset ymmärtämään tulkinnallisuuden suuren vaikutuksen subjektiiviseen kognitioon sotahuutokentällä. Epäilemättä suurin osa meistä haluaa omassa pienessä päässään olla reilu, oikeudenmukainen ja sääntömääräinen. Kun adrenaliini pumppaa ja väsymys painaa, aivot eivät enää toimikaan yhtä hyvin kuin muuten.

Sääntöjen ja käytänteiden tuleekin valmistaa meidät ns. huonoimpaan mahdolliseen tilanteeseen, ei teoreettis-loogiseen optimiin, sillä emmehän ole tietokoneita, eikä tämä ole tietokonepeli. Tästä näkökulmasta säännöt kirjoitettiin siten, että empatia ja epävarmuus olivat osa niitä. Empatiaa ja nöyryyttä minä kaipaan jokaiselle sotahuutajalle matkaan tänäkin vuonna. Niillä saavutetaan jo jotain, harjoittelua tietenkään unohtamatta.

-

Ja Bunkka-pop, vastaukseni ei ollut suunnattu sinulle, vaan vain turhautumista samojen asioiden toistamisesta vuodesta toiseen. Niin, ja se edellinen oli (oman lausuntonsa mukaan) provokaatiota. Joka tapauksessa pahoittelen.
Teh Aarimoto
Gonahtanut vanha karhu
Mahti
Sotahuuto '12 -järjestäjä
Viestit: 1684
Liittynyt: Perjantai, 24.02.2006 13:40
Paikkakunta: Leppävirta

Viesti Kirjoittaja Mahti » Sunnuntai, 10.06.2012 19:44

Minusta tuntuu, että osittain on kyse myös taistelukenttärooleista. Skirmaajan on helppo tulkita kaikki pienetkin hipellykset, mutta linjassa homma muuttuu vaikeammaksi. Omien varsiasemiesten varret tönii koko ajan edessä olevien kilpimiesten selkiä, varsiosumia keihäistä sataa, panssari haittaa havainnointia, kaikenlaista sahaamista ja nuohoamista tapahtuu ympärillä yllin kyllin. Kaunis teoria lasermiekkailusta ei toimi linjassa, jos kaiken kolinan mitä tulee, muttei havaitse kunnolla ottaa, niin rivit saisivat marssia kokonaisuudessaan parin sekunnin sisään kontaktista kuolleitten joukkoon. Boffatessa osumien oikeanlaisen ottamisen oppii kokemuksen kautta ja jo siksi treenaaminen panssarien kanssa ja ilman on tärkeää. Taistelun tohinassa internetteoriat murtuu aika nopeasti ja homma luottaa ensisijaisesti siihen, että molemmilla puolilla taistelijat ymmärtävät reilun pelin olevan välttämätöntä, jotta tällainen herrasmieshenkisyyteen perustuva osumien ottaminen voi toimia.
Sotahuuto 2012 pääjärjestäjä

Hyökkäys on aggressiivista toimintaa.
Avatar
PattiJalka
Marsalkka
Viestit: 2390
Liittynyt: Lauantai, 05.04.2008 19:22
Paikkakunta: Ylöjärvi

Viesti Kirjoittaja PattiJalka » Sunnuntai, 10.06.2012 21:58

Mahti kirjoitti:Minusta tuntuu, että osittain on kyse myös taistelukenttärooleista. Skirmaajan on helppo tulkita kaikki pienetkin hipellykset, mutta linjassa homma muuttuu vaikeammaksi. Omien varsiasemiesten varret tönii koko ajan edessä olevien kilpimiesten selkiä, varsiosumia keihäistä sataa, panssari haittaa havainnointia, kaikenlaista sahaamista ja nuohoamista tapahtuu ympärillä yllin kyllin. Kaunis teoria lasermiekkailusta ei toimi linjassa, jos kaiken kolinan mitä tulee, muttei havaitse kunnolla ottaa, niin rivit saisivat marssia kokonaisuudessaan parin sekunnin sisään kontaktista kuolleitten joukkoon. Boffatessa osumien oikeanlaisen ottamisen oppii kokemuksen kautta ja jo siksi treenaaminen panssarien kanssa ja ilman on tärkeää. Taistelun tohinassa internetteoriat murtuu aika nopeasti ja homma luottaa ensisijaisesti siihen, että molemmilla puolilla taistelijat ymmärtävät reilun pelin olevan välttämätöntä, jotta tällainen herrasmieshenkisyyteen perustuva osumien ottaminen voi toimia.
Tässä on kieltämättä perää. Ongelmat tulee siitä, kun valitettavan usein ne tyypit jotka tosiaan boffaa vain sotahuudossa siirtävät tämänlaisen ajatusmallin(ettei pieniä osumia tarvitsisi ottaa) sinne avoimempaan tappeluun/skirmishiin, ja kuvittelevat vielä tekevänsä oikein.

Ja vaikka pitkälti myönnänkin että on ihan ymmärrettävää että tiukimmassa linjakähinässä ei pienimpiä osumia lasketa, sanon silti että kyllä siinäkin voisi petrata, jos vaan tarpeeksi haluaisi. Sen verran oon mäkin sinne linjaan eksynyt tilannetta tutkimaan.
Kuvaajana Juha-Matti Marjamaa
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Bofferointi”