Vahinkokartoitus aseista

Keskustelu taistelutekniikasta, taktiikasta, harjoituksista ja bofferoinnista yleensä.

Valvoja: Ylläpito

Avatar
Terba
Herttua
Viestit: 866
Liittynyt: Perjantai, 20.06.2008 07:25
Paikkakunta: Oulu

Viesti Kirjoittaja Terba » Maanantai, 28.06.2010 22:29

Vibelius kirjoitti:Ylipäänsä se on vähän ärsyttävää, jos joku lyö kovalla voimalla takaapäin. Se on niin tarpeetonta, taaksepäin on kovin vaikea muutenkaan blokkia iskuja, varsinkaan jos ei ole nähnyt koko kaveria siellä olevankaan.
Vuoden mulkku-palkinto menee kyllä aina niille sankareille joiden mielestä on hauskaa lyödä täysiä päähän sellaisesta suunnasta että lyönnin vastaanottaja ei tiedä lyönnin tulosta mitään. Kevyt töps töps voi olla vähemmän siistiä, mutta nöyryyttää kyllä vastustajan paljon tehokkaammin, onhan se pirun nolo tilanne kuolla sillä tavalla, mutta ei aiheuta kuitenkaan instant-ragea.
Kuola Tier 1 Operator | Hydenin vihermädättävä mielikuvitusolento

Profiilikuva: © Jari Kuskelin 2014
Avatar
Ince
Herttua
Viestit: 770
Liittynyt: Torstai, 10.05.2007 12:17
Paikkakunta: Jyväskylä

Viesti Kirjoittaja Ince » Tiistai, 29.06.2010 01:06

Näissä on aina se tasapainonhaku, mitä me itseasiassa teemme.. lyömme toisiamme, ja yleisen järkevyyden suhteen. Ainahan voi sanoa, "ei ole kivaa lyödä paikkaan X, esim. sivulta polvilumpioon, pistää silmään, wräpätä (kuinka tuo kirjoitetaan?) takaraivoon kiertäen jne. mutta mutta mielestäni keskeisintä on erottaa kamppailutilanne ja ns. vapaa paikka, henk. koht. edellisessä tullut kolhusta.. ei voi mitään, jälkimmäisiä tilanteita pitää miettiä. Sitten hyvä nyrkkisääntö on myös miettiä miten itse voisi toimia joissakin tilanteissa paremmin (ettei jää kuolleena jalkoihin tms.) kuin heti miettiä miten muut olisivat voineet toimia paremmin. Kuten todettua, panssaroimattomien kurmotus "vapaa paikoissa" vähentäisi eläytymisulottovuuttakin, rehti skotti luottaa hattuunsa..

Vaikka sattuu ja tapahtuu, niin käydessään pahoittelemassa tilannetta, jos aihetta, tilanne tuntuu usein jo täysin toiselta kuin muuten. Muutoinkin tunnelmanani, mitä vakiintuneemmaksi lajikulttuuri käy niin sitä enemmän tilanteita ymmärretään ja epämääräinen huutelu jne. jää vähemmälle. Hyvässä lyönnissä ja asenteessa on jotain samaa, rento jämäkkyys.
Tutustu iloisiin miekkailukirjoihin:
https://forms.gle/iMUhVqe7vGBfzEFi8
Netin helmeilevin miekkailu blogi:
http://miekkailusta.blogspot.fi/
Avatar
Pajatso
Kreivi
Viestit: 278
Liittynyt: Keskiviikko, 28.04.2010 19:45
Paikkakunta: Joensuu

Viesti Kirjoittaja Pajatso » Tiistai, 29.06.2010 02:15

Lyhyenä harrastusaikanani en ole saanut oikeestaan mitään vakavaa vammaa jotain ikävä kurkkuosumaa lukuunottamatta ja jatkovammone jefuosumista eli helpolla olen päässyt ^^

Mutta lyömiseen kommentoin kun olemme valmiiksi jo sivuraiteilla että kyseessä on kamppailulaji minkä takia se että osuma tulee ikävästi ja kovaa ei ole läheskään aina pelkästään lyöjän vika vaan usein myös puolustajan hölmöydellä/epäonnella on osuutta asiaan tyyliin juuri iskun eteen hyppääminen tai leuan nostaminen piston tullessa. Pointtina että opetelkaa herranjestas ottamaan niitä iskuja turvallisesti vastaan!

Hyväksi koettua:

1) Pitäkää leuka alhaalla kuten taistelulajeissa

2) LYÖKÄÄ kilvellä raskaiden aseiden iskuja vastaan koska se vähentää tärähdystä sen jälkeen

3) Muistakaa tasapainoinen asento jopa oman hyökkäyksen aikana

4) Älkää irrottako katsetta vastustajasta


Paras tapa on toisaalta kuitenkin olla tulematta osutuksi ^^ mutta tosiaan ei tappolyöntejä kuitenkaan keneltäkään kiitos!
"(Say 'thank you'.) NIPPLE SALADS!! (...Close enough.)"

"Let's see how those degenerate sophisticates handle a healthy dose of pure unreasoning violence."

- Avatar kuvan ottanu rakastettu kanssapossu Satu Lahdti, thänks<3
Avatar
saloneju
Keisari
Viestit: 5706
Liittynyt: Keskiviikko, 19.04.2006 23:26
Paikkakunta: Tampere

Viesti Kirjoittaja saloneju » Tiistai, 29.06.2010 02:17

On muuten ihan totta; vaikka kuinka olisi mennyt lyömään kaveria kovaa takaraivoon, niin kummasti molemmille jää aiheesta hyvä mieli kun pistää lyömänsä kaverin naaman merkille ja menee skenaarion jälkeen pahoittelemaan ja paiskaamaan kättä. Mä olen harrastanut sitä tapaa aika tiuhaan ja sellaisissakin paikoissa, joissa ei nyt välttämättä sinänsä olisikaan aihetta mennä anteeksi pyytelemään - mutta poikkeuksetta jää kyllä parempi mieli kun vähintään käy kysymässä, että eihän aiempi lyönty tullut tarpeettoman pahasti. Niistä tilanteista kehkeytyy yleensä muutenkin hyvä sauma heittää vähän läppää aiemmin tuntemattoman kaverin kanssa. :)
"Kerron Veljesten legendaarisista uroteoista, kuinka vaari nuoruuden päivinään teki motin puita vartissa ja muori keitti niin maukasta puuroa, että puutkin heräsivät henkiin sitä maistelemaan.."
Avatar
Automaattinen
Komentaja
Viestit: 1605
Liittynyt: Tiistai, 14.02.2006 23:00
Paikkakunta: Mouhijärvi

Viesti Kirjoittaja Automaattinen » Tiistai, 29.06.2010 06:51

saloneju kirjoitti:On muuten ihan totta; vaikka kuinka olisi mennyt lyömään kaveria kovaa takaraivoon, niin kummasti molemmille jää aiheesta hyvä mieli kun pistää lyömänsä kaverin naaman merkille ja menee skenaarion jälkeen pahoittelemaan ja paiskaamaan kättä. Mä olen harrastanut sitä tapaa aika tiuhaan ja sellaisissakin paikoissa, joissa ei nyt välttämättä sinänsä olisikaan aihetta mennä anteeksi pyytelemään - mutta poikkeuksetta jää kyllä parempi mieli kun vähintään käy kysymässä, että eihän aiempi lyönty tullut tarpeettoman pahasti. Niistä tilanteista kehkeytyy yleensä muutenkin hyvä sauma heittää vähän läppää aiemmin tuntemattoman kaverin kanssa. :)
Ehdoton komp. Tätä itsekin suosin. Kertaakaan ei ole kyllä tullut mitään valittelua kun on reilusti menty asiasta puhelemaan. Lähinnä on tullut osastoa: "I've seen worse"
On mahdollista että ajattelen, näin ollen voin myös olla olemassa.
Avatar
JonTzu
Sotahuuto '11 -järjestäjä
Viestit: 2966
Liittynyt: Tiistai, 31.01.2006 20:27
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja JonTzu » Tiistai, 29.06.2010 17:04

Pajatso kirjoitti:Lyhyenä harrastusaikanani en ole saanut oikeestaan mitään vakavaa vammaa jotain ikävä kurkkuosumaa lukuunottamatta ja jatkovammone jefuosumista eli helpolla olen päässyt ^^

Mutta lyömiseen kommentoin kun olemme valmiiksi jo sivuraiteilla että kyseessä on kamppailulaji minkä takia se että osuma tulee ikävästi ja kovaa ei ole läheskään aina pelkästään lyöjän vika vaan usein myös puolustajan hölmöydellä/epäonnella on osuutta asiaan tyyliin juuri iskun eteen hyppääminen tai leuan nostaminen piston tullessa. Pointtina että opetelkaa herranjestas ottamaan niitä iskuja turvallisesti vastaan!

Hyväksi koettua:

1) Pitäkää leuka alhaalla kuten taistelulajeissa

2) LYÖKÄÄ kilvellä raskaiden aseiden iskuja vastaan koska se vähentää tärähdystä sen jälkeen

3) Muistakaa tasapainoinen asento jopa oman hyökkäyksen aikana

4) Älkää irrottako katsetta vastustajasta


Paras tapa on toisaalta kuitenkin olla tulematta osutuksi ^^ mutta tosiaan ei tappolyöntejä kuitenkaan keneltäkään kiitos!
Sotahuudossa oma lemppariosumakohtani on muualle katsovan poskipää - siinä ainoastaan tuo leuka rinnassa auttaa. Lyöjänä on pidettävä tolkku mukana, muuten aivotärähdyksiä paukkuu ja säännöllisesti.
"Harjoittelemalla hyvä tulee."
Vibelius
Herttua
Viestit: 692
Liittynyt: Keskiviikko, 14.05.2008 18:01
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Vibelius » Keskiviikko, 30.06.2010 00:05

Aivotärähdykset estää kypärän kunnollinen pehmustus. Pyöräilykypäräkin olisi aivan turha ilman sitä styroksia.

Toki jos ei ole kypärää, ei tarvita pehmustustakaan, mutta se onkin sitten eri juttu kannattaako sotahuutoon tulla ilman kypärää. Pehmeiden boffereiden lisäksi kun pää voi osua muihinkin esineisiin. Siellä kuitenkin juostaan mm. metsässä, jossa on kiviä ja puita, joihin voi kompastua tai kolauttaa pään. Nimim. Hyvin pehmustetulla kypärällä suojattu pää edellä mäntyyn lentänyt, ja varmalta aivotärähdykseltä säästynyt

Aiheesta yllättävät osumat: Yleensä takaapäin tulevat osumat ovat minulla olleet niitä *pat pat* -tyylisiä. Aikaisemmin mainitsemani oli yksittäistapaus. Vähänkään boffanneet kyllä tietävät milloin tulee käyttää voimaa ja milloin ei.

Sen sijaan täpäkät kasvo-osumat keihäästä ovat aina yhtä mukavia (antaa ja ottaa), eikä sille voi oikein muuta kuin pitää silmät auki, väistää tai torjua ne. Umpikypärää käyttäville: pehmustakaa kasvoja vasten tuleva osa, itse unohdin aiemmin sen tehdä.

Saattoi tulla vähän offtopikkia, väsymyksen piikkiin.
Jätä se herkkukori siihen.
Gebu
Herttua
Viestit: 544
Liittynyt: Keskiviikko, 01.11.2006 18:48
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja Gebu » Sunnuntai, 13.02.2011 23:15

Tänään tuli treeneissä ensimmäinen hetkeksi pysäyttävä isku. Bambuhilparilla kunnon junttauspisto vastapalloon vasemman rintalihaksen alapuolelle. Päällä oli chaini, alla paksu paita. Pienen hetken kävin sivussa, asianomaiselle huomautin asiasta, jatkoin mättämistä. Pystyi kyllä koko ajan olemaan, mutta nyt on arkana, kunnolla pysty hengittämään syvään.

Muuten on pari kertaa mennyt nilkka vähän, päähän kovaa osumaa. Vakavempaa on tapahtunu iltaohjelman aikana.
Norretian äänitorvi
Avatar
JonTzu
Sotahuuto '11 -järjestäjä
Viestit: 2966
Liittynyt: Tiistai, 31.01.2006 20:27
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja JonTzu » Maanantai, 14.02.2011 00:30

Gebu kirjoitti:...mutta nyt on arkana, kunnolla pysty hengittämään syvään.
Kylkiluu mennyt?
"Harjoittelemalla hyvä tulee."
Gebu
Herttua
Viestit: 544
Liittynyt: Keskiviikko, 01.11.2006 18:48
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja Gebu » Maanantai, 14.02.2011 10:01

JonTzu kirjoitti:
Gebu kirjoitti:...mutta nyt on arkana, kunnolla pysty hengittämään syvään.
Kylkiluu mennyt?
Ei kyllä ole kokemusta, mutta luulisi että olisi sattunut enemmän, eikä olisi kyennyt jatkamaan treenejä loppuun. Kunhan on arkana, hento mustelma.
Norretian äänitorvi
Avatar
JonTzu
Sotahuuto '11 -järjestäjä
Viestit: 2966
Liittynyt: Tiistai, 31.01.2006 20:27
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja JonTzu » Maanantai, 14.02.2011 11:30

Gebu kirjoitti:
JonTzu kirjoitti:
Gebu kirjoitti:...mutta nyt on arkana, kunnolla pysty hengittämään syvään.
Kylkiluu mennyt?
Ei kyllä ole kokemusta, mutta luulisi että olisi sattunut enemmän, eikä olisi kyennyt jatkamaan treenejä loppuun. Kunhan on arkana, hento mustelma.
Kylkiluun murtuma ei välttämättä satu ylettömästi tapahtuessaan. Myöhemmin se sitten renklaa paikkoja ja sattuu.

Ei noita murtumia välttämättä heti huomaa. Itse olen vedellyt treenenejä useamman kerran loppuun murtunein sormin, varpain tai piiloverenvuodoin. Sitten on seuraavana yönä alkanut ihmetellä tilannetta kun ruumiinosa turpoaa kivuliaasti ja muuttuu harmaaksi. Parhaimmillaan oli kaksi luuta lohjennut kädestä enkä tajunnut tilannetta treeneissä mitenkään.

Ja joo, turvallinen laji tämä on, tullut vain treenattua haarniskat päällä rymyporukoissa. Muissa kamppailulajeissa onnettomuuksia on itselleni ja muille treeneissä olijoille tapahtunut monin verroin enemmän.
"Harjoittelemalla hyvä tulee."
Lorach
Kreivi
Viestit: 338
Liittynyt: Perjantai, 25.04.2008 08:16
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Lorach » Maanantai, 14.02.2011 23:18

En siis ollut aseen ainoa uhri.
Itse sain viikkoa aikaisemmin kyseisestä hilparista naamaani kovan piston mikä sai niskani taittumaan taaksepäin ilkeän naksahduksen kera.
Nyt olen kärsinyt viikon verran nukkumattomista öistä armottoman niskakivun vuoksi. Jätin treenit väliin, kun ei vieläkään tunnu siltä että kykenisi.

Kirjottelinkin asiasta toiseen threadiin http://forum.sotahuuto.fi/viewtopic.php?t=5335

Sanoisin että tämä hilpari pitäisi ottaa suurennuslasin alle : |
Ei välttämättä ole kärki oikein pehmustettu.
Pahistonttu
Kuningas
Viestit: 3422
Liittynyt: Maanantai, 20.03.2006 21:56
Paikkakunta: Porvoo

Viesti Kirjoittaja Pahistonttu » Tiistai, 15.02.2011 00:21

Mikäli kyseessä on minun glaiveni (sellainen bambuinen pk-seudulla) niin kärki on tarkastettu kaikkien valitusten jälkeen, jolloin se on täyttänyt (ja jopa ylitti) SH standardit. Kärki ei myöskään testatessa taittunut sivuun. Vaahtomuovi oli kuitenkin huomattavan pehmeää laatua, ja se tullaan ennen seuraavaa käyttökertaa vaihtamaan.
Aseen kärjen pehmustepaksuudet ovat tällä hetkellä 5cm solumuovia (aivan tuoretta) ja 16cm vaahtomuovia. Ilmeisesti vaahtomuovin liiallinen pehmeys aiheuttaa sen, että vasta solumuovi pysäyttää iskun. Lisäksi valtaosa minulle raportoiduista kivuliaista osumista ovat tulleet pistettäessä päälle juoksevaa miestä kahdella kädellä, usein vieläpä askelpistona. Voimaa on siis ollut paljon, tästä pahoittelut kaikille. :oops:
Mitä tästä mielestäni tulisi oppia: Vaahtomuovin laadulla on suuri merkitys aseen ominaisuuksiin, ja sitä tulisi testata myös asetarkastuksissa (kyseinen glaive läpäissyt sellaiset kolmasti). Kivuliaista osumista tulisi raportoida iskun antajalle henkilökohtaisesti ja välittömästi, jotta ase voitaisiin tutkia ja selvittää onko siinä jotain vikaa ja jos on niin mitä. Foorumeilta ei aina osaa edes sanoa puhuuko vaarallisesta glaivesta samalla alueella treenaava boffaaja, Gebun onneksi tunnistin :wink:
Viimeksi muokannut Pahistonttu, Tiistai, 15.02.2011 00:30. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Hän, joka sitoutuu kunniaan on hävinnyt jo ennen taistelun alkua.
Lorach
Kreivi
Viestit: 338
Liittynyt: Perjantai, 25.04.2008 08:16
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Lorach » Tiistai, 15.02.2011 00:25

Voipi olla että oli sitten eri hilpari, ellei ollut sama joka oli vain lainassa.
Se pitkällä kaveri, joka omaa silmikollisen spangenhelmin ja vaalean tunikan, on ainakin muutamassa treenissä hilparia käyttänyt. Ajattelin että se olisi ollut sen oma.
En oikeen kyennyt siinä mitään mennä sanomaan, eikä huvittanut kentällekään mennä.
Aattelin että oma vikani tms
Pahistonttu
Kuningas
Viestit: 3422
Liittynyt: Maanantai, 20.03.2006 21:56
Paikkakunta: Porvoo

Viesti Kirjoittaja Pahistonttu » Tiistai, 15.02.2011 00:28

Selvä, eri glaive siis kyseessä sinun ja Gebun tapauksessa. Oma glaiveni ei ole ainakaan tietääkseeni ollut lainassa kellään muulla. Gebua tiedän varmuudella torpanneeni kivuliaasti, ja hänen kanssaan asiasta myös kentällä puhuttiin.
Hän, joka sitoutuu kunniaan on hävinnyt jo ennen taistelun alkua.
Lorach
Kreivi
Viestit: 338
Liittynyt: Perjantai, 25.04.2008 08:16
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Lorach » Tiistai, 15.02.2011 00:30

Se oli siis ihan polekirves
Gebu
Herttua
Viestit: 544
Liittynyt: Keskiviikko, 01.11.2006 18:48
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja Gebu » Tiistai, 15.02.2011 01:29

Voit Pahis huokaista helpotuksesta, röntgenissä ei näkyny mitään. Kylkiluu vaan tärähtänyt. Mutta rehellisesti myönnän, etten ole mikään asiantuntija aseitten ja pehmusteiden suhteen. Pitäisikö pehmustevaatimusten ottaa huomioon tämäkin mahdollisuus, että saattaa tulla juoksusta vastapalloon kaveria naamaan, vai onko se taas askel kukkahattutätimentaliteettia?
Norretian äänitorvi
Avatar
Misumasu
Marsalkka
Viestit: 2292
Liittynyt: Sunnuntai, 30.04.2006 20:55
Paikkakunta: Jyväskylän mlk

Viesti Kirjoittaja Misumasu » Tiistai, 15.02.2011 01:58

Gebu kirjoitti:Voit Pahis huokaista helpotuksesta, röntgenissä ei näkyny mitään. Kylkiluu vaan tärähtänyt. Mutta rehellisesti myönnän, etten ole mikään asiantuntija aseitten ja pehmusteiden suhteen. Pitäisikö pehmustevaatimusten ottaa huomioon tämäkin mahdollisuus, että saattaa tulla juoksusta vastapalloon kaveria naamaan, vai onko se taas askel kukkahattutätimentaliteettia?
Noin suurissa energiamäärissä vaikuttaa enemmän runkomateriaalin jäykkyys, kuin pehmustus. Kun 50mm pvc tai vastaavan jämäkällä putkella pistää suoraan kohti tulevaan vastustajaan, ei pehmustuksella ole suurtakaan merkitystä imo.
Sieluni Jumalalle, miekkani Maahinkaiselle.
Synnit meneekin sitten Ruton piikkiin.
Avatar
gobliini
Kreivi
Viestit: 479
Liittynyt: Tiistai, 27.02.2007 19:39
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja gobliini » Tiistai, 15.02.2011 02:45

Pahimmillaan suurempi määrä pehmustetta tekee aseesta vaarallisemman tuomallaan painolla. Pahistontun epistikkuhilparista (ainakin mikäli sama pienikärkinen, kuin muutama vuosi sitten) otan mielummin sen hieman turhan kovan pommin, kuin monista reippaammin pehmustetuista vatkaimista.

Pehmusteissa pitäisi kieltämättä jäykkyys ottaa huomioon monessa mielessä. Itse olen välillä käyttänyt melko jäykkää ja jämäkkää vaahtomuovia, joka kuitenkin painaa vähän enemmän. Tämä hidastaa 5cm matkalla saman minkä normaali lähemmäs 8cm matkalla. Painoerot huomioiden näillä ei todennäköisesti eroa pahemmin löydy.
Pahistonttu
Kuningas
Viestit: 3422
Liittynyt: Maanantai, 20.03.2006 21:56
Paikkakunta: Porvoo

Viesti Kirjoittaja Pahistonttu » Tiistai, 15.02.2011 11:07

Siksi käytän tuota solumuovia vähän reilummalla kädellä, rungon ei pitäisi tuntua läpi pahimmassakaan tapauksessa. Toisaalta pehmeähköllä nyrkkeilyhanskallakin saa ison miehen tyrmättyä kun vain voimaa on tarpeeksi...
Hän, joka sitoutuu kunniaan on hävinnyt jo ennen taistelun alkua.
Eglardion
Kreivi
Viestit: 411
Liittynyt: Keskiviikko, 29.10.2008 11:12
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Eglardion » Tiistai, 15.02.2011 16:40

Pahin taitaa olla huonosti pehmustettu kilven kulma avo bascinetista sisään. Verta tuli niin ettei eteen nähnyt ja päänsärky oli melkoinen.
2009 SH:ssa joku törkkäsi keihäällä erittäin kovaa niskaan takaapäin. Niskat kipeiksi ja vihainen olotila.
Viime sohussa kaveri otti rinnuksista kiinni, kamppasi ja paiskasi ojaan (lensi myös päälleni), mutta ei taida kuulua tähän ketjuun, kunhan vain avaan traagista menneisyyttäni.

Viimeeksi miekkaa heiluttanut sohussa, ehkä maks 8 kertaa jaksaa treenata vuodessa + SH, ennen oli tahti kovempi.
There is no good, no evil - Only decisons and consequenses.
Avatar
Beatific
Kuningas
Viestit: 2797
Liittynyt: Keskiviikko, 05.07.2006 09:01
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Beatific » Keskiviikko, 16.02.2011 18:25

Taitaa olla LehtoA:n bambuhilpari tuo toinen noista mainituista aseista?

Minäkin sain vuonna 2004 tuollaisen Gebun kuvaaman kylkiluukritikalin juoksemalla puutteellisesti pehmustetun miekan pistoon; joku 3 viikkoa siinä muistaakseni meni että vaivat lähtivät.
Assassiini skeittaa Kartanolinnan mailla ympäri vuoden
Avatar
LehtoA
Herttua
Viestit: 755
Liittynyt: Torstai, 24.05.2007 17:42
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja LehtoA » Keskiviikko, 16.02.2011 23:38

Pahoin pelkään että on. Myös käyttäjän kuvaus osuu pelottavan lähelle meikäläistä. Täytyy tarkastaa paukuttimen kärki, siitä en tosin ole aiempaa valitusta kuullut. Voipi olla että kyseinen hilpari ei ole samaa laatutasoa kuin aiemmat bofferini, koska se rakennettiin viime sohussa paikan päällä illalla, kriteerit täyttävä tietysti, mutta tapani mukaista ylimääräistä hienosäätöä kärjen sisärakenteen suhteen ei tehty.
Kuva
Hytti
Kreivi
Viestit: 489
Liittynyt: Maanantai, 27.02.2006 16:07
Paikkakunta: Kuopio

Viesti Kirjoittaja Hytti » Torstai, 07.04.2011 11:27

Suurin vamma on tullu tilanteessa, jossa keihäällä on pistetty leuan alle ja tietysti olin huohottamassa/huutamassa/älisemässä jotakin samalla leuka auki. Piston seurauksena leuka loksahti kiinni ja hampaat ottivat väkevästi yhteen. Hymyilen kuudella muovihampaalla nykyisin.

Ihan pihabofferireenit oli ja vuosi oli jotain 2003. Kannattaa pitää ne leuat yhdessä.
"Parempi pizza uuniin kuin vaaksa vaaraan"
-KuoLan Kaarti, Sotahuuto 2005-
Avatar
Triks
Herttua
Viestit: 956
Liittynyt: Torstai, 03.01.2008 02:42
Paikkakunta: Turku

Viesti Kirjoittaja Triks » Perjantai, 29.04.2011 11:50

Eilisissä treeneissä sain kohtalaisen kirpeän piston keihäästä nokkaan. Ei paikan päällä vuotanut verta, kotona illalla huomasin kuivunutta verta. Tänään on ollut aika arkana, ei mahdottoman pahasti kuitenkaan. :/
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Bofferointi”