Sotahuuto

Kaivetaanpa tämäkin forum-osio naftaliinista ja laitetaan lankaa uudemmista peleistä kuin runescape yms.

Eli kokemuksia ja mieitteitä roduista, questeista, perkeistä ja muista peliin liittyvistä.

Itse aloitin örkkibarbaarilla, heavyarmour- ja twohandedperkkejä pullollaan. Meni vähän maku kun levelillä 26 joku aivasti kohti, ei muuta kuin henki poies joten aloitin eilen uuden hahmon, tarkoituksena tehdä jousipainoitteinen sneak-thief.
Arvelin wood elfin sopivan tähän tarkoitukseen parhaiten. Menikö reisille? Olisiko voinut vahvemminkin valita?

Yleistä plörinää; GO!

Pelasin kyllä. Nyt en enää niin paljon kun main story ja kaikki factionit on läpi.

Nordisoturi varustettuna sadalla kilolla heavy armoria ja 2h miekalla. Yritin tehdä muunlaisen hahmon, mutta ei se ole läheskään yhtä hauskaa kun ei voi vaan lanata kaikkia pelkällä hp:n ja lyömätehon voimalla.

Yeah beibe!

Eka hahmo oli perus sword'n'board nordi, one-handed, block, heavy armour, blacksmithing. Maku tosiaan menee siinä vaiheessa ku hahmo muuttuu pysäyttämättömäksi one-hit-killeriksi. Nyttemmin oon pelaillut barbaarirogue henkisellä nordilla, two-handed, archery, sneak, light armour. Sneakisti ensin kaukaa jousella ja lähelle tulleet tiputetaan zweikalla. Backstabbaaminen zweihänderillä on myös ihan hauskaa, vaikka tikarilla tekiskin enemmän lämää

Tiesin, että tänne tulisi Skyrim-ketju.

En ole pelannut, ja yleinen vaikutelma onkin että peli on Oblivion + lumi + FUS RO DAH! Oblivionissa otti päähän pelin yleinen toistuvuus siinä viidennensadannen luolaston jälkeen, ja Skyrim on ymmärtääkseni aika pitkälti samanlainen, mutta lisämausteilla ja hienolla grafiikalla.

Voin toki olla väärässä, enhän ole kokeillut sitä.

Diabolus: Oblivionissa luolastot oli tehty samasta muotista. Skyrimissä kaikki luolastot ovat oikeasti erilaisia keskenään, joskin tehty ns. putkimalliin eli ne juostaan yhteensuuntaan, kunnes päädytään loppuvastuksen luokse.

Jos ei roolipelaamisesta välitä hahmoluokkaa tehdessä, fiksuin valinta on tehdä Bretonni, koska vaikka mullakin on joku lvl 40 nordi paksun haarniskan ja kahdenkäden kirveen kanssa, ne saatanan maagit pistää vieläkin tosissaan hanttiin. Meleevahingosta en enää piittaa, mutta joku arkkimaagin tasoiset munapäät vieläkin tekee hirmuista vahinkoa. Itse ainakin treenaan tällä hetkellä alterationia ihan sen takia, että saa avattua spell resistanssi-perkin kohta puolin. Brettonneilla tulee spell resistanssia luonnostaan.

Uskon aika vahvasti, että kun modityökalut julkastaan tämän kuun aikana, rupeaa tasapainoa tulemaan eri rotujen ja luokkien välille + lohikäärmeet ei putoakkaan enää kahdesta-kolmesta kirveenlyönnistä.

Misumasu: Joo, Oblivionissa oppi aika nopeasti löytämään luolaston lopun & aarteen vaikkei ollut aikaisemmin käynytkään...

No, yksi piste lisää Skyrimille. Haluan tosin itse kokea sen ennenkuin ostan.

Kyllähän tuota on tullut tahkottua, redguard light armor sneak/illusion/archery, nykyisin tosin tulee niitä vihollisia tökittyä selkään puukollakin aina kun paikka tulee ja conjurationiakin käytän ongelmien ilmaantuessa.

En kyllä suosittele heavy armoreita kenellekään joka uutta ukkoa tekee - kun alun kankeudesta pääsee ohi tulee niistä Light Armoreista ihan käyttökelpoiset ja armor cappiinkin pääsee. Spell resistance on kyllä vieläkin tärkeä työkalu castereiden tappaessa sitä ilman yhdestä. Master vaikeusasteella oon itse pelannut alusta asti, muutaman kerran joutunut vaihtamaan helpompaan kun hermot palaneet (castereihin), mutta muuten suosittelen samaa kyllä kaikille.

Ja DiablousIgnis - jos jonkin pelin jätät warettamatta ja ostat niin se on tämä.

Cadiac kirjoitti:Ja DiablousIgnis - jos jonkin pelin jätät warettamatta ja ostat niin se on tämä.

Samaa sanottiin Oblivionista Oli se ihan hauska parikymmentä tuntia, kun yrittämällä yritti. Sitten se vain toisti samaa, samaa ja samaa. Tykkään enemmän strategiapeleistä ja kunnon roolipeleistä. (As in, voit olla muutakin kuin hyvä/paha.)

Onhan tulihan tuota tahkottua 100+ tuntia sen parin ekan viikon aikana, sen jälkeen vähän vähemmän. Ja Diaboloukselle tiedoksi, oli se kyllä ainakin minun makuun huomattavasti oblivionia parempi.

Oma hahmo oli tarkoitettu normaalista jousihomoiliasta poikkeavaksi sword & board argonianiksi, mutta eipä siinä kauaa kestäny ennenkuin se jousi roikkui mukana taas.. Maagit tuppas kyllä loppuun asti olevan piikki kankussa. Mukavasti ketutusta lisäsi se että maagi kyllä pystyi juoksemaan tuhatta ja sataa samalla kun laukoo taikoja kuin paraskin sarjatuliase konsanaan, mutta jousta jännittäessa hahmon jalat kangistuvat ainoastaan hitaaseen kävelyyn kykeniviksi.

Eipä tuossa. Mukava peli oli, rahan arvoinen ihan kympillä. Vaikka pakko on olla vähän oldfag ja sanoa että morrowindista edelleen tykkään enemmän = D. Nostalgialasit kultaantuu muistoilla jne.

Joo Morrowind on aina Morrowind eikä sen ohi tietyllä tapaa edes voida mennä. Mut täytyy kyl tunnustaa et vaik Oblivionista huomas aika nopeesti ettei yltänyt Morrowindin tasoon niin Skyrim menee niin monella taholla Morrowindin ohi (taistelumekaniikka, hahmonkehitys, questien laatu) ja Morrowindissä on aika paljon omia kompastuskiviään, että olen valmis nostamaan Skyrimin Morrowindin yläpuolelle.

Njaa tappelu on todella tylsää ja yksipuolista ja perustuu lähinnä erinlaisiin vastustajiin. Jäpikkä raahaa taskussa puolta fantsumaailman tavaroista ja sata kiloa panssaria haittaa enemmän puettuna ku roudattuna. Kivan näkönen se on ja tekemistä löytyy kyllä mutta sais edes hieman siihen tappeluun panostaa ku sitä iso osa pelistä on.

Falcata kirjoitti:Joo Morrowind on aina Morrowind eikä sen ohi tietyllä tapaa edes voida mennä. Mut täytyy kyl tunnustaa et vaik Oblivionista huomas aika nopeesti ettei yltänyt Morrowindin tasoon niin Skyrim menee niin monella taholla Morrowindin ohi (taistelumekaniikka, hahmonkehitys, questien laatu) ja Morrowindissä on aika paljon omia kompastuskiviään, että olen valmis nostamaan Skyrimin Morrowindin yläpuolelle.

Morrowindiin ilmestyi juuri Overhaul-modi joka on aivan järisyttävä. Se tekee pelistä järkyttävän kauniin, melkein paremman kuin Skyrimista. Ei hevillä uskoisi kymmenen vuotta vanhaksi peliksi. Ei tarvitse lisätä kuin regenoiva magicka.

Oblivionin suurimmista virheistä on opittu, joskin peli on tietoisesti viety Fallout 3n oppien myötä enemmän casual-suuntaan vähentäen Morrowindin uskomatonta monimutkaisuutta. Itse pidän tästä enemmän, koska aikaa ei enää nykyään ole loputtomalle viilaukselle peleissä tai paljon muuallakaan.

Mitä tulee ulkonäköön, on Bethesda mielestäni aika vahvasti omassa luokassaan kauniiden maailmojen luonnissa. Tässä Skyrim on lyömätön. Tietenkin pelistä löytyy – taas Bethesdalle ominaisesti – tolkuttomasti bugeja, mutta tämä on aika tyypillistä isoille sandbox-maailmoille, eikä erityisesti ole minulta peli-iloa pilannut.

Mitä tulee tekoälyyn ja taisteluun, niin tämä nyt on lähes poikkeuksetta aina, kaikissa peleissä niin vammaista, etten edes oleta mitään oikeasti hienoa. Jos normirosmo katsoo tarpeelliseksi hyökätä suinpäin enchantatuissa daedrakamoissa pyörivän 40+ tason äijäni kimppuun, eikä järkevän ihmisen tavoin antaudu tai lähde vain suoraan kikeen, niin heikosti tuo on ohjelmoitu. Tämä piirre oli kuitenkin jo minulle henkilökohtaisesti tärkeässä Ultima-sarjassa nelososasta lähtien...

Minulla on jo jonkin aikaa (lue siitä lähtien kun olin suunnittelemassa commanderia http://www.cota-game.com ) ollut selkeä käsitys siitä, mihin haluaisin tätä tekoälyä viedä. Tämä kuitenkaan ei ole pelialalla se iso juttu, vaan edelleen pusketaan ulkonäköä ja GUIta, missä onkin sitten edistytty vallan mukavasti. Nyt pitäisi vaan kääntää kelkkaa ja laittaa propellihattu oikeasti päähän näiden käyttäytymismallien kanssa.

Silti Skyrim on vallan viihdyttävä pläjäys, joskin heavy armorissa kaverin viereen sneakkaaminen ja yhden iskun backstab-nuijiminen sielun varastavalla daedranuijalla on kyllä aika mautonta...

Peltsille tappeluun ja osittain tekoälyyn liittyen, ainakin Oblivionissa on modauksen ja script-extenderin myötä laajennettu tappeluiden monimuotoisuutta. Mitä ulkomuistista heitän, niin ainakin aseistariisuntaa yms. on lisätty. Overhaulit on kivoja, niiden jälkeen peli saa ihan uudet kasvot.

Dunmer, Daedric fullit(enchaintettu: Mana regen, resistancet, health regen jne.)
Miekka toiseen käteen ja destruction toiseen.
Jos tikempi paikka tulee nii conjuration twin souls(2 summonia

Tekeminen skyrimistä tosin loppu viikossa, enään ei oo kuin radiant questeja jäljella eikä niitä todellakaan jaksa.

Joka luolasto samalla kaavalla: vihuja, pulma, bossi, arkku/sanaseinä, takaovi.

Hyvän näkönen, kyllä ei voi moittia, autosave alkaa tosin lagaamaan koko pelin kun on päässy jonnekkin yli 50.

Päätarinaan panostettu ihan koht, erittäin lyhyt.

On se parempi ku Obli, muttei se Morrolle pärjää.(millon ne poistaa sen questarrowin ja oikeesti palauttaa morron quest systeemin, itse pidin siitä)

Nyt vaan ootellaan DLC:tä. Ja ehottomasti SureAin versiota.

Jos obli löytyy, googlettakaa SureAi Nehrim, asentakaa, pelatkaa, nauttikaa.(TC obliin, omasta kokemuksesta huomattavasti parempi.)