Suoraa huutoa 15: Italian sotien lyhyt historia

Suoraa huutoa -blogi. Järjestäjien ajatuksia, hajatelmia, tunnelmia ja analyysia historian päheimmän taistelutapahtuman tekemisestä.

Valvojat: Ylläpito, Järjestäjät

Gnomus
Sotahuuto '11 -järjestäjä
Viestit: 1427
Liittynyt: Perjantai, 10.02.2006 14:13
Paikkakunta: Lahti

Suoraa huutoa 15: Italian sotien lyhyt historia

Viesti Kirjoittaja Gnomus » Sunnuntai, 06.07.2014 15:48

Hei kaikki Sotahuutajat!

Tässä vielä viimeistä tunnelmointia ennen tapahtumaa. Tarjolla on Italian sotien lyhyt esittely ja ei niin lyhyt esittely niille (Suoraa huutoa 16), jotka jaksavat lukea vähän enemmänkin historiahuttua.

Italian sotian lyhyt historia

Taustaa:
Suuret Italian sodat olivat sarja sotia vaihtelevilla liittoumilla Italian niemimaalla vuosien 1494 ja 1559 välillä. Pääasiallisina toimijoina erilaiset Italian kaupunkivaltiot (Kartta: http://en.wikipedia.org/wiki/Duchy_of_F ... %29-en.svg) ja Espanja, Ranska ja Pyhä Saksalais-Roomalainen Keisarikunta.

Ensimmäinen Italian sota 1494-1498 (Tunnetaan myös kuningas Kaarle VIII:n sotana)
Ranskan kuningas Kaarle VIII vaati itselleen Napolin kruunua ja marssitti armeijansa Italian läpi valtaamaan Napolia. Keisari, Espanja, Kirkkovaltio, Venetsia, Milano, Mantua ja Firenze liittoutuivat Ranskaa vastaan. Liittouma sai ajettua Ranskalaiset pois ja vapautettua Napolin, mutta Ranskan armeija ja Kaarle VIII pääsivät karkuun.

Toinen Italian sota 1499-1504 (Tunnetaan myös kuningas Ludvig XII:n sotana)
Kaarle VIII:n seuraaja Ludvig XII halusi itselleen Milanon ja toki myös Napolin. Hän valtasi Milanon ja yhdessä Espanjan kanssa jakoivat Napolin. Espanja ja Ranska kuitenkin riitautuivat ja espanjalaiset ottivat Napolin itselleen lakkauttaen Napolin itsenäisenä valtiona alistaen sen espanjalaisen varakuninkaan hallintaan.

Kolmas Italian sota, Cambrain liigan sota 1508-1516 (Voisi kutsua myös liittolaisbingoksi)
Sodan ensimmäisessä vaiheessa Ranska, Kirkkovaltio, Espanja, Keisari ja Ferraran herttuakunta sotivat Venetsiaa vastaan. Toisessa vaiheessa Paavi liittoutui Venetsian kanssa ja sotivat Ranskaa ja Ferraraa vastaan. Sodan kolmannessa vaiheessa Keisari, Espanja, Englanti ja sveitsiläiset palkkasoturit liittyivät sotaan Ranskaa vastaan. Sodan neljännessä vaiheessa Venetsia siirtyi Ranskan puolelle ja Skotlanti liittyi sotaan Englantia vastaan. Kovan säätämisen jälkeen 1508 rajat palautettiin.

Neljäs Italian sota 1521-1526 (tai ehkä hukatun keisariuden sota)
Keisarikunnan uudeksi keisariksi valittiin Espanjan kuningas Kaarle eikä Ranskan kuningasta Franssia. Paljon sotimista seurasi, ja Kaarle V pieksi ranskalaiset ja otti Franssin vangiksi. Ranskan ja Ottomaanien yhteistyö alkaa.

Viides Italian sota, Gognacin liigan sota 1526-1530 (Lyö menestyjää, jos uskallat sota)
Saksalais-Roomalaisen keisarikunnan keisarin ja Espanjan kuningas Kaarle V:n menestys sai muut riehaantumaan. Kirkkovaltio, Ranska, Englanti, Venetsia, Firenze ja Milano kävivät yhdessä Kaarlen kimppuun. Liittouman jäsenet katselivat omien etujen perään ja ottivat kuonoon, vaikka Keisarilla oli palkan maksuvaikeuksia. Keisarin armeija ryösti Rooman.

Kuudes Italian sota 1536-1538 sota (tai Milanon perintösota)
Kaarle V ja Frans I riitelivät Milanon perimyksestä. Ottomaanit auttavat Ranskaa ja Kaarle tekee rauhan, jottei joudu sotimaan samaan aikaan Ranskan ja Ottomaanien kanssa, mutta saa pidettyä Milanon.

Seitsemäs Italian sota 1542-1546 (Sota Ranskassa)
Frans I koettaa jälleen saada Milanoa itselleen, mutta huonolla menestyksellä vaikka Ottomaanit auttavat. Rähinää pitkin Italiaa ja Firenze koettaa kapinoida Keisaria vastaan. Sodan päähuomio siirtyy Pohjois-Ranskaan.

Kahdeksas Italian sota 1551-1559 (Italian sotien jälkinäytös)
Ja sama uusiksi, mutta puuhaajana Fransin I poika Henrik II. Hän koettaa palauttaa Ranskan asemia Italiassa Ottomaanien avustamana, mutta homma ei edisty. Sodan huomio siirtyy jälleen pohjoiseen. Kaarle VV:n terveys pettää ja hän luovuttaa Espanjan pojalleen Philipille ja keisariuden veljelleen Ferdinandille erottaen Italian sotia dominoineen kaksoismonarkian. Rauhan tultua Henrik II kuoli juhlaturnajaisissa ja Ranska ajautui sisäisiin ongelmiin.

Palaa sivulle “Suoraa huutoa!”