Päivät vähenevät

[Azor]

Norretia, 16 päivää aikaisemmin
Kun myrsky iskee Norretiaan,
Suurshamaani palaa jälleen
Ja iskee pyhällä vihallaan
valloittajat kadotukseen

Huppupäiselle hahmolle nostettiin tuoppeja, jotkut hurrasivat, toiset lauloivat isänmaallisia lauluja. Myrskypilviä nousi jälleen etelästä: Kolmiliiton tasavalta, joka koostui Lumenorin, Camorran ja Vesperin kaupunkivaltioista, oli jo pari sataa vuotta laajentanut tasaisesti vaikutuspiiriään. Nyt Kolmiliitossa oli tapahtunut vallankaappaus ja Telerin valloitussodassa kunnostautunut kenraali Paulus Sergius oli julistanut itsensä keisariksi. Vallankaappaaja vaati Norretiaa kääntymään Valontuojan uskoon ja lopettamaan ryöstöretket etelään. Kun ylpeät norretialaiset eivät tähän suostuneet, Sergius marssitti 10 legioonaa, yli 80 000 sodan karaisemaa miestä, Norretian vastaiselle rajalle. Tätä voimaa vastaan Norretialla oli heittää vain muutama tuhat heimosoturia. Tilanne näytti epätoivoiselta.

"Ehkä suurshamaanin paluu on vain taru, te kysytte hyvät veljet ja sisaret", huppupäinen hahmo totesi lopulta. "Mutta olen perehtynyt salatieteisiin ja tiedän sen olevan totisinta totta! Nyt jos koskaan Norretia tarvitsee muinaisia sankareitaan. Kolmiliittolaiset kirjoittavat historiaa uudestaan ja ylistävät Uther Valontuojaa jumalana ja Enkelin tuhoajana, mutta me norretilaiset tiedämme tuotuuden! Suurshamaani Senara oli se, joka 500 vuotta sitten lukitsi magian ja karkoitti ihmisten mailta örkit, epäkuolleet ja demonit. Yksin hän pelasti meidät kaikki! Ja jälleen lopulta osoittautui, ettei Norretian pahin vihollinen ole pimeyden voimat, vaan vallan ahneet ihmiset etelästä... Lumenorin koirat."

Yleisö hurrasi villisti. Tarinankertoja oli saanut heidät pauloihinsa.

"Tiedän miten saamme yhteyden suurshamaani Senaraan... Tiedän missä kohtaa Suuri Kone nielaisi hänen ruuminsa... Tiedän miten voimme kutsua hänet jälleen puolustamaan Norretiaan! Tarvitsen vain kourallisen hyviä taistelijoita!", huppupäinen julisti, johon vastattiin villeillä "Lohikäärme nousee jälleen!" ja "Eläköön Suurshamaani Senara!" karjaisuilla.

Huppupäinen olisi hymyillyt tyytyväisyyttään, mikäli olisi siihen pystynyt. Siemen oli kylvetty.

[Azor]

CAMOS raportti █████████
...kohde uhrasi itsensä ja tulppasi vääristymävirtauksen maailman keskipisteestä, tavoitteenaan estää sen ja ihmismielen yhteisvaikutuksen tuottamien harhaolentojen ja demoneiden realisoituminen. Kohdehenkilö sulki onnistuneesti suurimman osan virtauksesta, muttei täysin, sillä raportin ███ mukaan se johtaisi █████████ █████. Riski: maailmaan on jäänyt edelleen nukkuvia Kolminaisuuden luomia voimia ja jotkut niistä saattavat pystyä heijastamaan ja kuiskaamaan rajallisesti materiaaliseen maailmaan. Telepatiaverkko on tuhoutunut, joten ne ovat käytännössä sokkoja (kuten myös CAMOS, oli joku lisännyt raportin loppuun)

Norretia, 6 päivää aikaisemmin
Norretialaisen nuorukaisen lapio oli osunut johonkin kovaan. "Muinainen aarre!?", hän innostui ja oli synkällä tavalla oikeassa. Kun hän kaivoi hieman lisää, riemu muuttui pelonsekaiseksi kunnioitukseksi. Kuopassa makasi kivikova miehen ruumis, jonka riepaleinen asetakista sai vaivoin selville sanan "Chevalier" ja jonkinlaisen numerosarjan. Nuoren miehen pelko muuttui pakokauhuksi, kun ikivanha soturi avasi yhtäkkiä hohtavat hopeasilmänsä, katsoi ohi nuorukaisesti ja virkkoi kuin itsekseen kumisevalla äänellä: "...havaittu. Herätys suoritettu. Suojele ja puolusta."

X-juhlilla on mahdollista myös bofferoida (!!!11!) ja osallistua lyhyeen metsäskenariokampanjaan. Minikampanjassa voi taistella joko muinaista Suurshamaaniaan etsivien Norretian (barbaari- ja viikinkivaikutteinen osapuoli) tai satojen vuosien horroksen jälkeen aktivoituneen muinaisen 103.Divisioonan (epäkuolleiden) riveissä. Norretian väri on punainen / ilman paitaa ja epäkuolleilla valkoinen. Epäkuolleiden riveissä voi olla myös kaikenlaisia muita epämääräisiä maagisia olentoja. Jos palkinnoiksi annetut osapuolten liput löytyvät, ne saa toki tuoda tapahtumaan ihasteltavaksi.

[Azor]

Lähellä Adelan kotaa, yhtä päivää aikaisemmin
Mies oli herännyt. Hän ei tiennyt missä oli eikä muistanut nimeään. Hän ymmärsi olevansa numero 1024. Hän kuuli päässään tasaista suhinaa ja näki ohitseen marssivia kalmankalpaita sotureita. Jossain vaiheessa kohinasta erottui juuri ja juuri naisen ääni... suojele... ihmisiä itseltään. Mies tarttui lähimpään karahkaan ja lähti seuraamaan muita.

Norretia, yhtä päivää aikaisemmin
Norretian tiedustelijat palasivat pääjoukon ja raportoivat kauhuissaan vanhoista sotureista, jotka ovat nousseet henkiin! Kukaan ei ollut nähnyt epäkuolleita 500 vuoteen, joten heidän hätänsä oli ymmärrettävää. Kuiskaukset ja huhut alkoivat kiertämään... oliko mahtavan Suurshamaniin levon häiritseminen sittenkään järkevää?

"Senara on saatava puolustamaan Norretiaa, tai kaikki on menetetty" huppupäinen totesi lopulta rauhallisesti, "Tiedän, että Norretian henki ja rohkeus on murtumaton! Emme voi perääntyä nyt. Epäkuolleilla ei ole johtajaa, ne ovat mielettömiä ja kaatuvat helposti aseisiinne. Suojelen teitä soturit salatieteelläni! Eteenpäin!"

"Selvä Mestari!", norretilaiset hurrasivat. Kaikki tunsivat sen sydämessään. He olivat lähellä.