Disklooriat.

[Kantti]

Pitkään tappelu itsemurhasyöksyissä.

Mitähän tuo tarkoittaa?

Oletan, että tilannetta, jossa soturi rynnäköi (usein yksin tai muuten vain epätoivoisessa paikassa, ei toki aina) vihollisen riviin ja ottaa kohti tullessaan lukuisia osumia, muttei rynnäkkökiimassaan joko huomaa näitä, tajua laskea näitä tai halua laskea osumia, kunnes on saanut rynnäkkönsä mielestään edes jonkinlaiseen päätökseen. Ko. tilanteesta en toki tiedä, kunhan avaan terminologiaa.

[Foe]

Mitä polvillaan oloon tulee. Saatiin goboissa kahdesti palautetta että taistelija näytti kuolleelta. En tiedä toista tilannetta, mutta toinen osui omalle kohdalleni, kun olin juuri konkannut toiselta puolen kenttää siihen missä olin, korpossa, noin 15m päässä taistelusta tarkkailemassa tilannetta hakien parasta paikkaa lähteä ja samalla vetäen vähän happeakin. Pidin miekkaa olkaani vasten ja kilpeä ylhäällä, eli lähestulkoon normaali taisteluasento. Silti mulle sanottiin että näytin kuolleelta. En oikein tiedä mitä pitäis tehdä näyttääkseni elävämmältä, paitsi seisoa yhdellä jalalla, mutta tuon konkkaamisen jälkeen ei vain jaksanut. Eikä tietääkseni (voin olla väärässäkin, mutta jos olen, niin tässä taas aika tärkeä asia jota tulee selventää) korpossa olemista yksijalkaisena ole kielletty. Tunnen sääntöpätkän kyllä, en ole ikinä ajatellut vaan että se tulkittaisiin korponkin kieltämiseksi, kun kaikissa treeneissä joissa olen käynyt se on ollut sallittua.
Ei ole vaikea ymmärtää ainakaan kaikkien kohdalla siis että miksei niitä kuolleen merkkejä jakseta näyttää kunnolla, jos oikeesti ajatellaan että joku korpo taisteluvalmiudessa riittää siihen. Anteeksi syyttelevä sävy, en tarkoita tätä kenellekään yksilölle enkä ryhmälle.

Todella harmillista jos tällaisesta saa disglooriaa/huonoa palautetta ja ja huonon maineen. Olette kuitenkin rehtejä ja taitavia matsaajia. Jotenkin ei vaan tule ekana mieleen, että kyseessä olisi ollut kuolleiden seassa lymyäminen, jota kuitenkin tapahtuu. Ei oikein voi vaatia, että toisen pitäisi loikkia yhdellä jalalla koko skenaarion ja maassa käyminen kiellettäisiin. Ja kyllä korpo on sallittu, mutta paino tulisi varata etujalalle ja noustessa ei saa ponnistaa kuollella jalalla.
Ikävä tilanne, jos paikoillaan oleminen luetaan heti kuolleeksi tekeytymiseksi tai niiden seassa lymyämiseksi.
"Näytti kuolleelta"- Jos tilanne oli kuten sanoit, aseet kädessä taisteluvalmiina ilman raatoliinaa, menee tämä katsojan piikkiin. Et siis ollut kertomasi mukaan kuolleiden seassa.

Kuolleiden pysyminen taistelukentillä ja laahustaminen muiden tiellä ja huonot merkit on jokavuotinen ja todella harmillinen asia, jonka voisi korjata riittävällä tiedottamisella ja linjaamisella. Kyseessä on kuitenkin 90% ajasta halu jäädä katsomaan tai laiskuus. Minusta muiden peli ilo ajaa tässä edelle. Itsekin olen tähän monesti syyllistynyt, varsinkin loppupään skenaarioissa. Väsyneenäkin tulisi kyllä poistuttua taistelualueelta, jos säännöissä olisi näin linjattu. Mielestäni 15-20m on vielä liian lähellä taisteluita. Skirmaajat hakevat juuri niitä selkäpaikkojaan ja kiertelevät aktiivisesti vielä tällä etäisyydellä.

[Triks]

Mullekin tuli vähän yllätyksenä, että polvillaan taistelemiseen on suhtauduttu pahimmillaan disglorian arvoisena toimintana, kun mulle se on sellainen asia, jota aivan tarkoituksellisesti harjoittelen viikkotreeneissä. Sotahuudossa menin kerran polvilleen ja huikkasin lähestyvälle Imperiumin taistelijalle olevani hengissä, koska kyseinen tyyppi ei selvästikään huomannut mua tai tajunnut mun olevan elossa. (Treeneissä en huikkaisi, ellei kyseessä olisi lähestyvä vaaratilanne; treeneissä harjoitellaan myös sitä pelisilmää ja pään pyörimistä.) En tiedä, onko polvilleen menoa koskeva sääntökohta lopulta edes kovin tuttu muille kuin edes semiaktiivisesti treenaaville; kaikissa treeneissä joissa olen käynyt, on polvilleen meno jalan menetyksen jälkeen ollut sallittua ja osassa treeneistä melko yleistäkin. Toivoisin, että lähdettäisin mieluummin korostamaan oikeanlaista kuolemanjälkeistä toimintaa (merkki päälle, miekka väärin päin, raatoliina, pois taistelusta jne.) Hämmennystä varmaan aiheuttaa ihan sekin, että kuolleita käsketään usein menemään polvelle.

[Peltokorppi]

Se että santun mainitsevalla tavalla näyttää tahatta kuolleelta ei ole väärin. Se on kuolleitten vika. Kuitenkin tilanteen hyväksikäyttäminen on väärin. Reeneissä aina koitan toitottaa että jos epäilet että vastustaja luulee sun olevan kuole niin ilmota itsestäsi. Mää ainakin oletan noissa että en ois päässy selkään tai muuten yllättämään jos ne ei luulis mua kuolleeksi. Sohussa kuitenkin on välillä hankala hiffata luullaanko sua kuolleeksi vai ei. Ennen oli aikapaljon alueita joille kuolleiden piti mennä.

[JonTzu]

Kuolleena alas menohan on säännöissä siksi ettei väki jäisi tiukimman väännön keskelle häiriötöröttämään. Jos sitä on ryhdytty tulkitsemaan toisin muotoilua pitää miettiä.

Ei ole mahdollista että jokainen jonka polvi koskee maahan laskettaisiin kuolleeksi. Tämä johtaisi siihen että kamppaaminen tulisi tehokkaaksi tappamisen tavaksi mikä olisi lähinnä naurettavaa. Kaatuminen, liukastelu, suohon uppoaminen ja epämääräinen rämpiminen kuuluvat lajiimme, samoin könyäjien lyöminen/pistäminen/nuijiminen/ampuminen/ihansama sääntöjen mukaisesti.

[Peltokorppi]

+ kaikki teniikat josta hykätään alakautta. Sitäpaitsi niinkauan ku jalka voi mennä nii ei oo mitenkää vaihtoehtona eittä ei sais mennä polvelle.

[Misumasu]

Jälkimmäinen kohta on mielestäni keskustelun arvoinen. En ole varma onko tämä tilanne ollut ihan häpeämättä tahallinen, mutta ainakin aiemmin on ollut tilanteita missä polvella olevia eläviä kilpimiehiä ei erota kuolleista kilpimiehistä. Ongelma tulee varsinkin siksi, että meillä on isot kilvet jotka peittää kokonaisen taistelijan helposti. Mitä olen katsellut esimerkiksi Spartan taistelua, niin luulen että iso osa "osumien ottamattomuudesta" johtuu siitä, että kuolleiden ei tajuta olevan kuolleita. Ongelmahantästä tulee silloin kun kuollut kilpimies pitää edelleen kilpeään suojanaan, vaikka on kuollut (Obviously tarkoituksenaan suojata itseään eikä kiertää sääntöjä). Tällaisessa tilanteessa taistelija aiheuttaa tahattomasti sen, että suojelee omaa linjaa ja vaikuttaa elävältä kilpimieheltä, ennenkuin pääsee poistumaan ryminän keskeltä. Itse olen yrittänyt sanoa omille kilpimiehilleni, että kuollessaan kääntäisivät kilpensä sivuun, mutta ehdotusta vasta-argumentoitiin sillä, että linjassa voi olla vaarallista kun jää isojen panssaroitujen miesten väliin. En tietty voi sanoa varmaksi, että disglorian tapaus on ollut tahaton, mutta tahdon uskoa ettei tuollaista tehtäisi tarkoituksella :C

Also: Mitä muut olette mieltä tuosta kilpiasiasta?

Asia on äärimmäisen helppo ratkaista jos ei ole keihäs kädessä; käännän aseen väärin päin selkeästi päänkorkeudelle treeneissäkin, en tainnut ottaa SoHussakaan yhtään osumaa kuolleena. Toisaalta olen pitkärunkoinen ja iso jantteri eikä ole tarvetta sinäänsä jäämään suojelemään itseään. Mutta hyviä pointteja, mitä mieltä olet selkästä yieldauksesta?

En osaa sanoa, mutta ainakin tuollaisessa tilanteessa rytinä on niin kova, että sellaista ei välttämättä huomaa. Olen kehottanut miehiäni kyllä nostamaan aseensa väärinpäin päänsä päälle, mutta pahimmat tilanteet on nimenomaan sellaisia joissa kaikki on liian lähellä toisiaan tajutakseen mitään. Kilpimiehillä kilvet yläkroppansa suojana jne.

Nyt ollaan tärkeän aiheen äärellä. Kävi tässä Sohussa parissakin kertaa niin, että edestä tapettu kilpimies jää polvilleen vyöryvän rynnäkön eteen, mikä antaa passiivisen suojan keihäillä rivin takana pistäviin taistelijoihin. Vaihtoehtoja on tässä tilanteessa yleensä kaksi; 1. odottaa ja hoputtaa kuollut kilpimies edestä pois ja hyvin todenäköisesti kuolla samalla takanaoleviin keihäisiin tai 2. yksinkertaisesti torpata kaveri edestä pois ja jatkaa taistelua. 2. tulee disgloriaa liian kovasta kontaktista, 1. hyvin toteutettu rynnäkkö saattaa pysähtyä kuin seinään vaarantaa koko tiimin. Turvallisuus on tietysti ensimmäinen prioriteetti, joten vaihtoehto 2 on erittäin huono. Asiaan pitäisi mielestäni silti tehdä joku linjanveto, jotta vältyttäisiin peliteknisesti hyödylliseltä vihollisen eteen jäämiseltä (yllättävän yleistä, turvallisuusriskistä huolimatta) ja ylilyönneiltä voimankäytössä.

[Teme]

Ison kilven kanssa linjaan kuollut on yleensä aika pahassa motissa.
1. Oman linjan läpi ei välttämättä pääse, jos on uusia kilpiä ilmestynyt paikkaamaan aukkoa ja se kilven kanssa ympäri kääntö voi olla mahdotonta ahtaassa tilassa.
2. Sivuille ei voi poistua, ellei ryömi, koska keihäät ja muut varsiaseet.

Suoraan sanoen tässä miten itse toimin perkeleen ison kilven kanssa. Tiputtavan osuman jälkeen polvelle, kilpi sivuun häiritsemästä muuta taistelua ja merkki päälle. Tilanteesta riippuen jos vastustaja tuli selvästi yli odotin että kilpimiehet ohittivat minut jonka jälkeen taistelusta selkeästi sivuun. Joissain tapauksissa tulin taistelusta ulos vastustajan linjan läpi, kahden kilpimiehen välistä, tässäkin tilanne jossa olin niin lähellä heitä että nopein tapa oli poistua sitä kautta.

Paras olisi tiputtaa kilpi kokonaan pois kädestä ja selkeästi kummallakin kädellä miekka väärinpäin päänpäällä, tai molemmat kädet ylhäällä samalla ilmoittaen että on pudonnut. Tästä ei välttämättä voisi erehtyä. Mutta tosiaan vaikka taistelusta pääsee pois on taistelun luota myös mentävä pois, esim juuri skenaarioalueen ulkopuolelle, koskien kaikkia taistelusta tippuneita taistelioita.

[woottis]

Komppaan tuota ihmisten laiskuutta.

Meille ei epäselvää tilannetta tullut juuri kertaakaan, että onko kuollut vai ei jos homman hoitaa niinkuin kuuluukin.

Kun kuolettava osuma tulee, niin huuda "kuolin!" ja nosta miekka väärinpäin korkealle ja laske kilpi pois suojausasennosta. Kaikki tajuavat, että olet kuollut.
Sen jälkeen kävele parasta reittiä pois taistelusta rajojen ulkopuolelle kyykkyyn ja laske ase maahan. Vaikka teimme rynnäkköjä ja olimme siinä kuumimmassa kohdassa, niin epäselvyyksiä tuli erittäin vähän.

Ikinä ei tulisi jäädä kyykkimään etulinjaan. Kehonkielellä saa välitettyä paljon, ettei sinua lyödä kuolleena ja kyllä siitä taistelusta pääsee pois, jos vain haluaa.

[Misumasu]

Ison kilven kanssa linjaan kuollut on yleensä aika pahassa motissa.
1. Oman linjan läpi ei välttämättä pääse, jos on uusia kilpiä ilmestynyt paikkaamaan aukkoa ja se kilven kanssa ympäri kääntö voi olla mahdotonta ahtaassa tilassa.
2. Sivuille ei voi poistua, ellei ryömi, koska keihäät ja muut varsiaseet.

Tähän saattaa vaikuttaa myös yleinen trendi syöksyä päin vihollista tämän tehdessä omaa rynnäkköään. Ns. counteraaminen pulssina toimii helvetin hyvin isommalla porukalla, mutta yksittäisten taistelijoiden tehdessä näin satunnaisella ajoituksella, käy juuri näitä motituksia.

Joissain tapauksissa tulin taistelusta ulos vastustajan linjan läpi, kahden kilpimiehen välistä, tässäkin tilanne jossa olin niin lähellä heitä että nopein tapa oli poistua sitä kautta.

Tässä on mielestäni selkein ja helpoiten korjattavissa oleva epäkohta. Juuri tämä aiheuttaa hyökkäävälle osapuolelle enemmän haittaa, kuin omalle puolelle. Mielestäni kuolleen tulisi aiheuttaa ennemmin viivettä omilleen, kuin vastustajan kilpi- tai hilparimiehille, jotka jäävät hidastuessaan tikattavaksi. Jos tehdään linjaus, että kuolleena tulee poistua _aina_ joko sivulle tai mielummin vielä oman linjan läpi, päästään mielestäni lähemmäs tasapainoista tilannetta. En ole koskaan lyönyt vahingossa merkkiä päänpäällä pitävää taistelijaa, joka kyyryssä, selkä minua päin, kulkee kohti omiensa riviä. Kaikki, mikä tulee itseäni päin, oletan automaattisesti uhkaksi, jolloin epäselvässä tilanteessa (=en näe merkkiä syystä tai toisesta) saattavat he kärsiä ylimääräisiä varmistuslyöntejä. Tämä on jo ihan psykologinen juttu.

Paras olisi tiputtaa kilpi kokonaan pois kädestä ja selkeästi kummallakin kädellä miekka väärinpäin päänpäällä, tai molemmat kädet ylhäällä samalla ilmoittaen että on pudonnut. Tästä ei välttämättä voisi erehtyä. Mutta tosiaan vaikka taistelusta pääsee pois on taistelun luota myös mentävä pois, esim juuri skenaarioalueen ulkopuolelle, koskien kaikkia taistelusta tippuneita taistelioita.

Ongelma on mielestäni enemmän kuolleiden poispääsy, kuin varsinaisesti kuolleeksi tunnistaminen. Kaveri huutaa "kuollut, kuollut" ja miekka on väärinpäin kädessä ja kulkee kyyryssä kohti vihollislinjaa, on se melko helppo tunnistaa kuolleeksi.

[Teme]

Tässä on mielestäni selkein ja helpoiten korjattavissa oleva epäkohta. Juuri tämä aiheuttaa hyökkäävälle osapuolelle enemmän haittaa, kuin omalle puolelle. Mielestäni kuolleen tulisi aiheuttaa ennemmin viivettä omilleen, kuin vastustajan kilpi- tai hilparimiehille, jotka jäävät hidastuessaan tikattavaksi. Jos tehdään linjaus, että kuolleena tulee poistua _aina_ joko sivulle tai mielummin vielä oman linjan läpi, päästään mielestäni lähemmäs tasapainoista tilannetta. En ole koskaan lyönyt vahingossa merkkiä päänpäällä pitävää taistelijaa, joka kyyryssä, selkä minua päin, kulkee kohti omiensa riviä. Kaikki, mikä tulee itseäni päin, oletan automaattisesti uhkaksi, jolloin epäselvässä tilanteessa (=en näe merkkiä syystä tai toisesta) saattavat he kärsiä ylimääräisiä varmistuslyöntejä. Tämä on jo ihan psykologinen juttu.

Ongelma on mielestäni enemmän kuolleiden poispääsy, kuin varsinaisesti kuolleeksi tunnistaminen. Kaveri huutaa "kuollut, kuollut" ja miekka on väärinpäin kädessä ja kulkee kyyryssä kohti vihollislinjaa, on se melko helppo tunnistaa kuolleeksi.

Tämä vastustajan linjan läpi poistuminen oli tosiaan keinoni kun oli muutenkin aivan kiinni vastustajan linjassa ja käännös ympäri aiheuttaa harmaita hiuksia niin omalle kuin vastustajalle.

Kilven tiputuksella ja kummmankin käden käytöllä saadaan kummatkin aikaan, kilpi ei rajoita sinua niin paljon ja pääset pois helposti linjamähinän keskeltä samalla sinut tunnistetaan tippuneeksi.

Edit. Ja ettei tästä nyt tule kauheaa aivopierua, niin tarkoitan intiimimpien linjamähinöiden keskellä tapahtuvaa toimintaa. Muuten ja staattisessa/vakaassa linjamätössä on helpoin poistua oman rivin läpi, tilanteet joissa vastustaja kävelee hitaasti tai nopeati omasta rivistä läpi on näitä pahimpia. Myöskin sumppuuntunut oma linja ja kapea taisteluala tekevät joskus taistelusta poistumisesta ongelmallista.

[Leldin]

Sen verta jousimiehenä ainakin ketutti kun vastustajan kilpimies kuoli ja käveli suoraan sinun ja vastustajan keihäsmiehen välistä (joka näin jäi siis suojattomaksi) joten et voinut ampua keihästä vaan se pääsi rauhassa suojaan.

Myönnän että huusin kyseisessä tilanteessa ehkä vähän sopimattomasti kuolleelle (että väistä), mutta kyllähän tuo ketutti

[Argeloge]

Reilu peli on p*rseestä. Itse annan/annoin disklooriaa eräälle maahinkaisen isohkolle miehelle jolla oli klaive. Ainakin kahdessa skenaariossa sama kaveri torppasi poikittaisella kerran minua ja kerran tiimiläistäni. Molemmilla kerroilla kyseinen kaveri oli jo kuollut, mutta silti jatkoi taistelua. kaksi osumaa suoraan kypärään ja niin lujaa että varmasti huomasi. silti jatkettiin taistelua. kerran vielä lisää samaan kohtaan ja silti jatkettiin taistelua. itse kuolin samassa rytäkässä kun maahinkaisten keihäät tökkivät minut hengiltä.

Ensikertalaisena SoHussa ja muuten oli mukava tapahtuma, mutta tämä jäi hampaan koloon, kun itse koitti kyllä kaikki osumat laskea ja sitten on eräitä jotka eivät millään suostu ottamaan osumia. Kiitokset kuitenkin kaikille, mukaan lähden varmasti myös ensi vuonna.

Edustan Vornaa, jos vaikka ko. henkilö tunnistaisi itsensä tapahtumista ja miettisi asiaa.

[Sami_t]

Itse muistan erään taistelijan hyökkäävän suoraan selästä ja löi niskaan 4-5 paukkua melkoisella voimalla.. jälkeenpäin oli vähän niskassa kipua ja päätä särki entistä kovempaa. Samasta joukkueesta oleva henkilö teki tämän saman toistamiseen toiselle henkilölle. Niskaan lyöminen ei ole sallittua missään tilanteessa..

[Tyrisalthan]

Niskaan lyöminen ei ole sallittua missään tilanteessa..

Kieltävätkö säänöt sen? Tietääkseni ei. Se sattuu ylettömästi ja on jopa vaarallista, mutta on silti käsittääkseni sallittu lyöntikohde. Sitä pitäisikö se kieltää säännöillä onkin sitten jo oma keskustelunsa.

p.s. En itse päässyt sohussa lyömään ketään selkään, ja mikäli sellainen ihme pääsisi joskus tapahtumaan, tähtäisin kyllä muualle kuin niskaan.

[Sami_t]

Niskaan lyöminen ei ole sallittua missään tilanteessa..

Kieltävätkö säänöt sen? Tietääkseni ei. Se sattuu ylettömästi ja on jopa vaarallista, mutta on silti käsittääkseni sallittu lyöntikohde. Sitä pitäisikö se kieltää säännöillä onkin sitten jo oma keskustelunsa.

p.s. En itse päässyt sohussa lyömään ketään selkään, ja mikäli sellainen ihme pääsisi joskus tapahtumaan, tähtäisin kyllä muualle kuin niskaan.

Ei sitä kielletä ainakaan sohu säännöillä mutta siitä asemasta ja sillä voimalla lyöminen on erittäin epämiellyttävää ja paheksuttavaa jyväskylässä. Niskaan lyöminen olisi kyllä hyvä kieltää imo.

[Tutta]

Mää uskoisin, että kaksi suurinta juttua, mitkä pitäs korjata siinä, ettei kuolleet aiheuta epäselviä tai vaarallisia tilanteita tai ylipäätään haittaa taistelun jatkumiselle, on juuri tuo kilpimiesten poistuminen rivistä ja ihmisten laiskuus. Kilpimiesten on kaikista aseryhmistä vaikein päästä paikaltaan vetäytyyn kuolleeksi. Tässä keskustelussa on jo esitetty hyviä keinoja siihen paikalta poistumiseen ja oiskin kiva jos paras yhdistelmä otettaisiin yleiseksi käytännöksi Suomen eri boffauskulttuureissa.

Sitten tuohon laiskaan poistumiseen kentältä. Tosi monet SoHuveteraanitkin valitettavasti syyllistyvät tähän (myös monet omasta ryhmästäni, hmph! ) ja se on musta tosi kurja juttu. Mullekin on käynyt usein niin, että on vaikee ollu erottaa kuolleita elävistä, kun kuolleet saattaa jäädä seisoskelemaan lähistölle ja seuraamaan tilannetta. Monilla niistä sentään on kädet ylhäällä tai ote miekan terästä, mutta koska kukaan meistä ei oo tehty lasista, niin nämä henkilöt edelleen haittaavat taistelun kulkua. Itse olen kokenut voivani jäädä hieman syrjään noukkimaan nuolia raatoliina päässä huivin tapaan, mutta kertokaa toki, jos se on aiheuttanut kellekään epäselvyyksiä.

Musta on kyllä tullu kans raatoliinojen vannoutunut käyttäjä ja toivoisin tosi paljon, että ne otettaisiin ihan pakollisina käyttöön. Kirkas oranssi erottuu hyvin. Siltikin, vaikka niitä raatoliinoja on ihmisillä, niin lähetään heti tilanteen salliessa pois taistelualueelta, jooko? Hyvä, että tästä puhutaan nyt oikein kunnolla. Tää ois kyllä ansainnu ihan oman topikinkin (sellanen voi toki olla olemassa, mutta en kiinnittäny huomioo).

Aijjuu, halusin vielä sanoa senkin, että kuolleena oleminen on hyvä ilmoittaa mahollisimman monella tavalla yhtäaikaisesti: "olen kuollut!", ote terästä, aseen kärki alaspäin, kyykkyyn meneminen, raatoliina, paikalta poistuminen, kädet ylhäällä.

[Noudettava]

Galeneilla yksi osumien ottamattomuus... keneltähän pitäisi ruoskia nahka irti?

[Tuakko]

Argeloge, olen varmaan minä joka sain muutaman muun maahinkaisen kanssa kyseenalaisen kunniatehtävän ottaa vastaan vastapuolen päällekarkausjoukkoja. Pahoittelut että jouduitte useampaankin otteeseen rusikoiduiksi. Monissa tilanteissa ainoa mahdollisuus torjumiseen kilpimiehen juostessa täysillä päin oli pistää hiplaria poikittain ja ottaa vauhti pois. Tällaiset itsemurharynnäköt on sikäli ongelmallisia että jos väliin ei laita sitä astaloaan niin kasassa on jokatapauksessa (peliteknisen hengenlähdön lisäksi) vaaratilanne kun päällekarkaaja ei pysty kontrolloimaan vauhtiaan ja pysähtymistään. Ts. aina kolisee jompaankumpaan tai molempiin. Mikäli haluaa tapella turvallisemmin niin lisää kontrollia niihin rynnäköihin.

Tuosta osumien ottamattomuudesta olen vilpittömästi pahoillani. En yrityttäjyydeltäni valitettavasti ehdi treenaamaan kovin paljoa joten tuntuma pään hipeltämiseen bofferilla ei ole aina tarkin mahdollinen. Mun kypärä on tosiaan 5 millin valettua aluminia ja painaa semmoset 3,5 kiloa eikä siitä näe ja kuule kuin aivan eteen. Alahelmaan tulleet napakat osumat tosin pistää sen soimaan kuin kongin joten ne kyllä huomaa aina. Erityisesti pienet tuplanaput eivät tunnu yhtään, saa ihan luvan kanssa moukuttaa kunnolla kun tuo ei pienistä heilu.

[Susihopea]

Galeneilla yksi osumien ottamattomuus... keneltähän pitäisi ruoskia nahka irti?

Kaikilta, koska joukkuehenki

[Eglardion]

Poikittainen maila on varmaan ihan ok jos vastustajan ase tai kilpi on välissä. Rynnäköijän pysäyttäminen varsiaseen varrella on kuitenkin minun mielestä vähän kyseenalaista. Halfswordaa zweikalla ensi kerralla, miekan terä on kuitenkin pehmustettu.

Vaikka rynnäkön vastaanottava osapuoli ei välttämättä tajuakkaan, pystyy rynnäköivä tyyppi erittäin nopeisiin suunnan vaihdoksiin. Se että kaveri on vielä parin metrin päässä tulossa kohti kuin höyryjuna ei tarkoita että hän juoksisi puolustajan yli. Itse olen joskus saanut poikittaisen hilparin naamaan kun olin juoksemassa vierestä ohi. Ei tuntunut kauheen mukavalta. Poikittaisesta hilparista, joka tulee ruumiiseen asti, tuleekin mun mielestä antaa disglooriaa. Samoin keihään varrella lyömisestä.

[Kalle Kinnunen]

Monissa tilanteissa ainoa mahdollisuus torjumiseen kilpimiehen juostessa täysillä päin oli pistää hiplaria poikittain ja ottaa vauhti pois.

Tässä olisi sääntöjen selkiyttämisen paikka. Toisaalta on sallittua työntää kilpeä aseella, toisaalta on kiellettyä lyödä toisia taistelijoita aseen varrella. Itse olen aloittelevana glaivistina tulkinnut tuon kieltävän poikittaiset myös kilpiin. Kilpi kuitenkin voi siirtyä siitä vastustajan hampaiden edestä. Mielestäni poikittainen pitäisi olla ehdottomasti kielletty. Se, että se on hilparimiehen ainoa mahdollisuus pysäyttää kilpimies ei ole mikään selitys tällaisen potentiaalisesti todella vaarallisen liikkeen sallimiseksi.

[Misumasu]

Poikittaisen käyttämisessä ollaan taas hyvän kysymyksen äärellä. Säännöt eivät sitä kiellä, mutta kaverin kaataminen kielletään. Itse pysäytän päälle tulevan kilpimiehen poikittaisella melko usein, yritän kuitenkin tehdä sen kaveria telomatta/kaatamatta. Pysäytin yhden 13.komppanian rynnäkön ottamalla kolmesta kilvestä kopin ja ottamalla osuman kypärään samalla. Mielestäni tämä on täysin hyväksyttävä tekniikka, koska kukaan ei kaatunut saati loukkaantunut. Disglorian jakaminen tilanteessa, jossa säännön kirjainta tai sen henkeä ei rikota, on väärin. Tosin tässä esimerkkitilanteessa tuskin disglooria jaettiinkaan.

Poikkeuksena pari sankaria respaskenaarioissa, jotka syöksyivät meidän keihäsmiehiämme päin jatkaen lyömistä vielä kuolemansa jälkeen. Nämä oppi tunnistamaan ja seuraavalla kerralla heidät pysäytettiin voimalla.

Mielestäni vastuu on myös kilpimiehellä vauhdin säätelyssä. Jos juokset päin kaveria, sinusta se tarvittava liike-energia silloin tulee ilmalennollesi. Lopputuloshan on tismalleen sama, jos käytän sitä nykyään sääntöjen sallimaa pikkukilpeä kädessäni. Huutelin jo edellisellä kerralla disglorialle jako-ohjeita, tällä hetkellä käytössä oleva "musta tuntuu"-ohjeistus ei mielestäni palvele ketään, kun jakoperiaatteet vaihtelevat ryhmästä toiseen. Itse olen sitä mieltä, että disgloriaa tulisi jakaa vasta toistuvista hölmöilyistä tai poikkeuksellisen törkeistä tempuista, jotka olennaisesti vaikuttavat skenaarion lopputulokseen. Nämä tilanteet pitäisi aina ottaa esille skenaarioiden välissä reilusti puhumalla ryhmänjohtajalle, jotta tilanteeseen voidaan tehdä muutos. Jälkeenpäin huutelu foorumeilla on kovin tehotonta asioiden parantamiseksi.

[MrBigMr]

Niskaan lyöminen olisi kyllä hyvä kieltää imo.

Voisi kyllä. Ainakin laittaa sääntöihin maininnan, että elkee hei immeiset lyökö niskaan. Ryhmätkin voisi antaa disglooriaa tahallisesta niskaan löymisestä.

[Misumasu]

Niskaan lyöminen olisi kyllä hyvä kieltää imo.

Voisi kyllä. Ainakin laittaa sääntöihin maininnan, että elkee hei immeiset lyökö niskaan. Ryhmätkin voisi antaa disglooriaa tahallisesta niskaan löymisestä.

Sitte vaan kertomaan taistelun tiimellyksessä, että mikä on tahallista ja mikä ei..