Olin vuonna 2005 järjestämässä tapahtumaa ja käsittelin kaikki tapahtuman jousivalitukset. Voin todeta seuraavat asiat siltä pohjalta:
*Yksittäisen jousimiesjoukkion jättäminen toimimaan yksin ei toiminut eikä vastustajan rynnäköitä saatu pysäytettyä. Noh, ei se kyllä toiminut historiallisestikaan. Jousien toimimattomuus yksin ja hylättyinä ei tarkoita, etteivätkö ne toimisi lainkaan.
*Jousimiehet eivät alkaneet nuolia säästääkseen ampua kuin vasta lähietäisyydeltä. Jos kohti rynnäköivää joukkiota ampui kerran tai kaksi, ei tulos juuri päätä huimannut.
*Ne jousiampujat, jotka ampuivat riviin kohtuulliselta matkalta jollain tapaa suojattuina saivat osumia aikaan. Itsenikin tiputettiin useampaan otteeseen tällä tapaa. Hyvin käytetty jousimies siis toimi.
*2005 oli mukana joukko väkeä, joka huijasi. Heidän osaltaan osumia tuli jousista(kin), mutta niitä ei laskettu. Isolla osalla huijaajista ei ollut haarniskaa lainkaan ja välinpitämättömyys säännöistä oli kaikille päivänselvää. Se, että jotkut huijaavat ei kuitenkaan tarkoita, että sääntömuutos muuttaisi tilannetta mihinkään. Herrasmiesmäinen käytös ei lähde säännöistä.
*Hyvin pehmustetut nuolet nyt eivät vain toimi varsinkaan metsässä.
Ymmärrän näkökannan, että nuolten pitäisi toimia tehokkaammin.Henkilökohtaisesti kuitenkin kannatan haarniskoiden käsittelyä yhtäläisesti. Perusteluni seuraavat alla:
*Sekavuus. Mitä enemmän sääntöjä ja poikkeuksia, sen enemmän sekoilua. Osa väestä ei lue sääntöjä lainkaan, se nähtiin 2005.
*Jos tapahtuman aika on ennen 1300-luvun loppua, plate on epähistoriallinen. Rautapaidat säilyivät Euroopan taistelukentillä 1600-luvulle, joten ne ovat aina tilanteeseen sopivia.
*Ei paljoa naurattaisi olla millään muulla kuin levyllä panssaroitu keihäsmies jos nuolet tehoavat aina paitsi plateen.
*Kilvet ylikorostuvat entisestään, koska eivät rikkoudu ja torjuvat nuolet.
*Rengaspaidat kunnollisten asetakkien kanssa itse asiassa pysäyttivät nuolia. Tämä ei ole täysin yksiselitteinen asia, mutta raskaasti rengashaarniskoidut ukot kestivät tulitusta huomattavan hyvin. Moderneissa testeissä kunnolla suljetut lenkit ovat kestäneet kohtuudella nuolia. Lisäksi rengaspaita ja asetakki ovat ilmeisesti estäneet juuri kaikkein kuolettavimpien vammojen syntymisen, joten soturi on voinut usein haavoitettunakin jatkaa taistelemista.(1)
*Miksi keihäs sitten ei lävistäisi rengaspaitaa, jos nuolikin lävistää? Nehän ovat kumpikin pistäviä aseita?
*Miksi metsässä käytettyjen nuolien pitäisi olla erityisen tehokkaita? Historiallisestikaan nuolia ei ole käytetty liiemmälti metsiköissä tehokkaasti.
*Ihan optimoinnin kannalta: rengaspaita on ainakin yhtä raskas kuin plate ja sen paino jakautuu huonommin sekä taistelemisen että jaksamisen kannalta. Jos joku sellaisen jaksaa väkertää ja päälleen pukea, ei siitä pitäisi ainakaan rankaista.
Pääargumenttini on kuitenkin sekavuuden välttäminen. Sääntöjen määrä kannattaa pitää minimissään, sillä ihmisten kyky lukea sääntöjä etukäteen tuntuu olevan rajallinen samoin kuin tapahtumanaikainen keskittymiskykykin. Pidetään hommat simppeleinä.
Jos se siitä on kiinni, voin kirjoittaa lyhyen yhteenvedon toimivasta jousenkäytöstä, jos sille on tilausta ja jousia ei tunnuta saavan toimimaan. Itse olen ollut pikemminkin ottavalla puolella parisataa kertaa perusmottoja muotoillessani.
Itselläni ei ole tässä asiassa optimointimielessä juurikaan oma lehmä ojassa, pikemminkin päivastoin. Otan niskaani kuitenkin sääntöjen mukaan parhaan tuloksen saavuttavan metallihaarniskan ja vasuriini kilven.
(1) Historiallisesti nuolia vastaan kohtuullisesti toimeesta rengashaarniskoinnista laajemmin esimerkiksi tuoreehkossa Ilkka Syvänteen erinomaisessa bysanttilaista sodankäyntiä käsittelevässä väitöskirjassa Age of Hippotoxotai, s. 48 & 172, Tampere University Press, 2004.
Hyvistä aseista ja panssareista tulee varmasti olemaan etua, joten niihin kannattaa panostaa.
