Sivu 1/2

Lähetetty: Maanantai, 27.02.2006 12:37
Kirjoittaja tiarAnon
Tosiaan, miinuspisteitä respaamisesta ei ole ollenkaan huono idea. Tarpeeksi itsemurhamentaliteettia, niin voitosta ei herukkaan pisteitä. Ainakin saisi kuolemanpelon tuntumaan astetta todellisemmalta.
Lopulta paras vaihtoehto taitaa kuitenkin olla "yksi skenaario, yksi elämä" -periaate.

Lähetetty: Maanantai, 27.02.2006 16:57
Kirjoittaja Mahti
Pisteet on huono rangaistuskeino, kun ainakaan allekirjoittanutta tai ketään muutakaan meidän porukasta ei kiinnosta hevon kukun vertaa montako pistettä tulee. Veikkaan saman pätevän suurimpaan osaan osallistujista.

Lähetetty: Tiistai, 28.02.2006 12:33
Kirjoittaja tiarAnon
Jännä juttu kieltämättä. Luulisi että useimpia kiinnostaa voittaminen.
Peliähän tämä on? :wink:

Lähetetty: Tiistai, 28.02.2006 12:59
Kirjoittaja BlueSkie
Peliä ehkä, mutta ainakin minulle ykköstavoite on oman armeijan voitto ja oman ryhmän pisteet tulevat vasta sen jälkeen. Mitäpä niillä pisteillä retostelemaan, jos oma armeija on lyöty maanrakoon. Tietysti ryhmäkohtaiset pisteet menevät pitkälti käsi kädessä oman armeijan pärjäämisen kanssa. Ylipäätään olisi mielestäni parempi painottaa nimenomaan tuota armeijan pärjäämistä eikä kehittää liikaa kilpailua saman armeijan ryhmien välille. Alkaa meinaan mennä vähän liian monimutkaiseksi jos pitää tapella ja taktikoida vihollinen pois pelistä ja siinä samalla vielä taktikoida omien joukkuetovereiden päänmenoksi.

Lähetetty: Tiistai, 28.02.2006 13:59
Kirjoittaja JonTzu
Pistejärjestelmän ajatuksena on kai saada aikaan jonkinlaista tavoitteellisuutta tapahtumaan.

*Tiimien osallistumiseen tulee selkärankaa, tuloshalukkailla tiimeillä on esimerkiksi järkeä olla paikalla skenaarioissa ja saada ne toimimaan. Järkevä, taisteluissa voittoon tähtäävä, vihollisia tuhoava ja itsestään huolta pitävä tiimihän pärjää taisteluissa ihan sinällään, joten muuta luonnotonta ei viime vuonna joutunut tekemään kuin lippuja keräämään pärjätäkseen.

*On helpompi ohjata tapahtumaa järkevään suuntaan kun on selvät tavoitteet ovat esillä ja osallistujat tietävät miten toimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun tiimi tietää myös omalla hengellä olevan väliä, ei turhia kuolemiakaan harrasteta.

*Hölmöily voi sosiaalisen kontrollin avulla vähentyä kun siitä rangaistaan pistetytyksessä. Kaikista älyttömyyksistä ei voi heittää ulos tapahtumastakaan, joten oman porukan keskeinen primitiivinenkin kontrolli on hyvästä. Yllättävän montaa hyvän tapahtuman tekeminen ei kiinnosta vaan omien päähänpistojen toteuttaminen.

*Pisteet korostavat tiimien tekemistä ja niiden hyväksi toimimista. Tällä saadaan paitsi porukat organisoimaan itsensä (mistä on taloudellistakin etua) myös se etu, että väki voi esimerkiksi katsoa toistensa perään pistesääntöjen vuoksi. Tällä saadaan mukaan "meidän kylän porukka" -henkeä ja se taas luo tunnelmaa tapahtumaan. Tunnelma taas johtaa hauskuuteen.

Lähetetty: Tiistai, 28.02.2006 15:28
Kirjoittaja orbitti
JonTzu kirjoitti: *Tiimien osallistumiseen tulee selkärankaa, tuloshalukkailla tiimeillä on esimerkiksi järkeä olla paikalla skenaarioissa ja saada ne toimimaan. Järkevä, taisteluissa voittoon tähtäävä, vihollisia tuhoava ja itsestään huolta pitävä tiimihän pärjää taisteluissa ihan sinällään, joten muuta luonnotonta ei viime vuonna joutunut tekemään kuin lippuja keräämään pärjätäkseen.
Lippu sille, jolle lippu kuuluu? Viime vuonna ainakin ensimmäisissä (tien yli käydyissä) taisteluissa keskellä pahinta mäiskettä juoksi nuori ja pienikokoinen harrastaja keräämässä lippuja muiden nenien edestä. Ollen itse siis vaarassa jäädä parinkin porukan väliin (ja jalkoihin).

Pistemielessä olisi pitänyt suorittaa vain kilpitaklaus ja ottaa juuri tappamamme yksikön lippu itselle, mutta parempi on jättää pari pistettä saamatta ja pitää ihmiset ehjinä.

Pointtini on se, että sokea pistejahti johtaa hölmöilyyn siinä missä "loppumattomat" elämätkin.

Lähetetty: Tiistai, 28.02.2006 17:06
Kirjoittaja Gnomus
BlueSkie kirjoitti:Peliä ehkä, mutta ainakin minulle ykköstavoite on oman armeijan voitto ja oman ryhmän pisteet tulevat vasta sen jälkeen. Mitäpä niillä pisteillä retostelemaan, jos oma armeija on lyöty maanrakoon. Tietysti ryhmäkohtaiset pisteet menevät pitkälti käsi kädessä oman armeijan pärjäämisen kanssa. Ylipäätään olisi mielestäni parempi painottaa nimenomaan tuota armeijan pärjäämistä eikä kehittää liikaa kilpailua saman armeijan ryhmien välille. Alkaa meinaan mennä vähän liian monimutkaiseksi jos pitää tapella ja taktikoida vihollinen pois pelistä ja siinä samalla vielä taktikoida omien joukkuetovereiden päänmenoksi.
Tämähän riippuu siitä mitä taistelusta halutaan. Historiallisten sotien osalta ratkaisu on useimmiten riippunut juuri siitä että toisen puolen sisäinen rakenne ei ole toiminut kunnolla. Jos kumpikin puoli on monoliittinen yhteistä voittoa hakeva porukka, niin osa taistelun jännityksestä katoaa. Tasapuolisuuden kannalta olisi tosin hyvä jos molemmilla puolilla olisi yhtä suuri riski että joku porukka tekeekin jotain oman ryhmänsä kannalta tärkeämpää kuin oman puolen voitto.

Toisaalta oman laisensa skenaario voisi olla se missä toinen puoli on heikompi, mutta yhtenäisempi ja toisenpuolen porukat puuhaavat omiaan. Osa haluaa ryöstää vastustajan huollon, osa haluaa kaapata mahdollisimman paljon naisia, osa hakee vain tiettyä vastapuolen lippua ja vain pieniosa yrittää oikeasti tuhota vihollisen samalla kun loppuporukka oikeasti ei halua tapella ja yrittää minimoida omat tappionsa. Kuulostaako tutulta verrattuna vanhoihin taisteluihin?

Oleellisin kysymys lienee se että halutaanko tuollaista tapahtuvan Sotahuudon kentällä, ja toisaalta se että riittääkö halutun sekaannuksen saamiseen se että ryhmät eivät toimi muutenkaan maksimaallisella tehokkuudella vai tarviiko organisoijan motivoida porukoita hakemaan muita voittoja kuin vihollisen tuhoaminen tai skenaarion yksikäsitteinen voittoehto.

Lähetetty: Tiistai, 28.02.2006 17:29
Kirjoittaja JonTzu
orbitti kirjoitti:Lippu sille, jolle lippu kuuluu? Viime vuonna ainakin ensimmäisissä (tien yli käydyissä) taisteluissa keskellä pahinta mäiskettä juoksi nuori ja pienikokoinen harrastaja keräämässä lippuja muiden nenien edestä. Ollen itse siis vaarassa jäädä parinkin porukan väliin (ja jalkoihin).
Hoh! Vie toisten voitonmerkit, on siinäkin. Kyllä tuollaisesta kannattaa voi jo muovikirvestä mahaan tarjoilla. Jos ruoja ei jaksa edes lipunkantajaa ruhjoa, niin ei kannata moiselle saalistaan antaa!

Lähetetty: Tiistai, 28.02.2006 17:58
Kirjoittaja Naktu
Tylsää taistella pisteistä. Minä otan palkintoni veressä, lihassa, oluessa ja naisissa :twisted:

Ei minun taisteluintoni muutu miksikään vaikka sitä kuinka pisteillä mitattaisiin. Elämys on ainakin itselleni tärkeintä, eikä pistemäärä. Voitto onkin sitten aivan eri juttu :wink:

Lähetetty: Tiistai, 28.02.2006 18:20
Kirjoittaja Mahti
Kuolan kaarti taisi viime sotahuudossa ottaa huikean yhden lipun haltuunsa, vaikka tilanteita oli reilusti. Kun vaihtoehtona oli jatkaa vihollisen telomista tai ottaa lippu, päädyin ainakin itse hauskanpidon jatkamiseen. Meitä ei ainakaan pisteet tai sijoittuminen kiinnostanut, enemmän se että oli hyvät mätöt, meininki ja hauskaa.

Tavoitteet olisi mielestäni hyvä luoda alkeellisen eläytymisen tai muiden sanallisten keinojen avulla, pisteet tuo mieleen urheilukilpailun, mikä ei toivottavasti ole tapahtuman tarkoitus. Se että tapahtuma on mättöjuhlat, eikä larppi, ei tarkoita sitä, että eläytymistä tarvitsisi sulkea kokonaan pois. Eläytyminen on "siellä olemisen" kannalta yhtä tärkeää, kuin hienot varusteet ja taustatarina. Jos ei eläydytä, voidaan saman tien mättää sininen tiimi vastaan punainen tiimi mättöjä, eikö?

Lähetetty: Tiistai, 28.02.2006 18:30
Kirjoittaja Gnomus
Jos katsoo viime vuoden pistetystä, niin sehän ei ollut itseisarvo, vaan kuvasti sitä mitä taistelukentällä pitäisi tapahtua. Pisteitähän tuli voitosta (oliko jollain jotain voittamista vastaan?) ja lipuista (oman lipun suojelu ja vastustajien lippujen ryövääminen on ollut historiallisesti tärkeää ja siinä on glooriaa jaossa) ja miinuksia ihmisten kuolemasta (että muistetaan se kuolemanpelko). Minusta nuo kaikki kolme omalta osaltaan luovat tunnelmaa ja pisteet enemmänkin mukautuivat siihen mitä kentällä tehdään kuin toisin päin. Pisteet vain auttoivat vertaamaan ryhmien menestystä toisiinsa. Käsittääkseni mikään ryhmä ei ollut "pistejahdissa" vaan kaikki mättivät tunnelmalla ja pisteytys oli vain keino saada jonkinlaista verrattavissa olevaa tietoa ryhmien menestyksestä.

Eli:
1. Pisteytys ei ole itseisarvo
2. Pisteytyksellä saadaan jotain vertailukelpoista tulosta ryhmien/puolten menestyksestä
3. Pisteytyksen pitäisi palkita taistelukentällä halutusta toiminnasta ja rangaistava ei toivotusta toiminnasta.

Porukan jolla on oikea meininki ei tarvitse välittää pisteistä. Niitä tulee järkevästä toiminnasta, tai on tulematta. Organisjoillille tuo voi olla kuitenkin hyvä apua verrata eri puolten menestystä ja arvioida ryhmien toimintaa puolten sisällä.

Lähetetty: Tiistai, 28.02.2006 18:40
Kirjoittaja JonTzu
Gnomus kirjoitti:Käsittääkseni mikään ryhmä ei ollut "pistejahdissa" vaan kaikki mättivät tunnelmalla ja pisteytys oli vain keino saada jonkinlaista verrattavissa olevaa tietoa ryhmien menestyksestä.
Tapahtuman viimeistä mättöä ennen nykyiset järjestäjät tulivat kysymään: voitammeko me jos viemme noiden ykkösenä olevien lipun? Sanoin että kyllähän se näin on ja hommaan näytti tulevan meininkiä heti lisää.

Pisteitä haettiin ja niiden avulla tapahtumaan saatiin jotain lisää. Jos ei halua taistella pisteistä, fine, mutta jos aikoo olla se porukka joka muutenkin pärjää, ei niiden keräytymistä voi välttää. :wink:

Olen muuten Gnomuksen kanssa samaa mieltä muista asioista.

Lähetetty: Tiistai, 28.02.2006 19:05
Kirjoittaja Keisari_P
Itse pidän skenaarioista joissa koko joukkueella on sama tavoite, ja vastustajan tavoite on myös tiedossa. Esim:
- Puolustamme kukkulaa, vihollinen yrittää valloittaa sen.
- Yritämme saattaa VIP-henkilön vihollisalueen halki. Vihollinen haluaa tappaa VIP-henkilön, joka esim. kantaa jotain tiettyä lippua (tunnistamisen vuoksi).

Simppeliä ja mukavaa, ja takaa hyvän taistelun.

Muutaman skenaarion voisi yleisön pyynnöstä ottaa, jossa ryhmien tavoitteet poikkeavat toisistaan. Näissäkään skenaarioissa en kuitenkaan haluasi passivoida ainuttakaan ryhmää, vaan antaa heille eriäviä tavoitteita. Esim aarteiden ryöstössä jotkut ryhmät haluavat ryöstää toisen paikan.
Ehkä joku skenaario voisi mahtua mukaan joka todella repisi joukkoa sisäisesti.

Parasta mättöä kuitenkin saadaan, viimevuotisilla perussäännöillä.

Lähetetty: Tiistai, 28.02.2006 19:50
Kirjoittaja Automaattinen
Taistelu! Liiat pisteet on hyvä unohtaa ainakin sodan ajaksi. Ryhmän kunnian ja maineen nostaminen on aina kohdallaan ja mikä olisi oivallisempi tapa kuin vihollisen lipun vieminen sen kantajan kuolleista sormista.¨

Kaikki tämä puhe säännöistä ja pisteistä sodassa on hämmentävää. Sodassa ei haeta pistevoittoja vaan kunniakasta kuolemaa ja verenvuodatusta. Taktiikka ja sodan johto on johtajia varten. Soturi ottaa osaa vain omana itsenään ja tekee sen suojellen omaa ja tovereittensa henkeä. Sota ei ole lapsia varten. Sodassa ei leikitä tai pelata.

Eli: Pisteytys on hyvä olla mutta sitä ei tarvitse tarkalleen selvittää skenun aikana. Hyvästä sotimisesta voi antaa boonusta, typeristä ja jatkuvista amokjuoksuista pitkä miinus. Respawniin voi aina laittaa ajan ja tämän välein väki paina takaisin kentälle. Tarpeeksi pitkä aika esim. risk skenussa varmasti laittaa mietityttämään. Varsinkin jos vielä spawnin tapahtuessa siellä oleville / sen välttäneille annetaan miinus / boonus. Päivän päätteeksi voi sitten katsoa mikä on minkäkin ryhmän suoritus ollut esim. eläytymisessä tai jossain muussa vastaavassa, aina ryhmäkohtaisesti.

Lähetetty: Tiistai, 28.02.2006 20:27
Kirjoittaja SNiLD
Jaoin threadin koska se haaraantui respawnauksesta pisteytyksestä keskuteluun. Mielellään tehdään tälläisille sitten uusi threadi jatkossa. ;)

Pisteytyksestä sen verran, että tänävuonna luultavasti "armeijan" pisteet määräytyy siinä olevien osastojen yhteenlasketuista pisteistä. Ja näin ollen se armeija, jolla on enemmän pisteitä, tulee voittamaan tapahtuman (sodan).

Tästä johtuen voi syntyä tilanne, jossa toinen armeija häviää suurimman osan taisteluista, mutta voittaa silti sodan. Näin on ollut historiallisestikkin.

Tämä siksi, että saataisiin koko joukko motivoitua toimimaan yhtenä toimivana yksikkönä paremmin kuin viimevuonna. Tämän pitäisi myös asettaa armeijan johtajalle lisämotivaatiota saada homma hoitumaan OIKEIN.

Tällä kertaa kannattaa oikeasti miettiä vähän sitä organisaatiota molemmin puolin. ;) Saadaan sitten vähän kikkailua johtajien listimisestäkin yms...

Lähetetty: Tiistai, 28.02.2006 20:49
Kirjoittaja Mahti
Idea kuulostaa ihan pätevältä, jos nuo pisteet on ihan pakko mukaan ympätä. Itse en kyllä tosin pidä yhteistoiminnan pelaamista mitenkään välttämättömänä. Normaalissa feodaaliarmeijassa yhteistoiminta kun taisi oikeastikin olla monesti vähän hakusessa. Itselläni on ainakin mielikuva henkiklökohtaista kunniaa/ menestystä hamuavista aatelisista, jotka antavat piut paut kenraalin hienoille suunnitelmille. Ymmärrän kyllä tosin varsin hyvin senkin, että kun paikalle saadaan iso lauma ihmisiä, niin tästä laumasta otetaan kaikki irti. Siksi ainakin itse olen sitä mieltä, että sääntö vaikuttaa hyvältä.

Lähetetty: Tiistai, 28.02.2006 20:56
Kirjoittaja SNiLD
Sääntöhän ei millään tavoin estä ryhmiä toimimasta yksittäisinä osastoina. Ja mitä enemmän yksittäinen osasto tekee pisteitä, sitä parempaa se on koko armeijalle, eikös? ;) Paitsi jos niitä pisteitä tehdään muiden kustannuksella. Mutta se on sitten armeijan johtajan tehtävä pitää posse kasassa. :)

Lähetetty: Keskiviikko, 01.03.2006 16:54
Kirjoittaja tiarAnon
Pisteytys on mielestäni hauska ja toimiva osa tapahtumaa, ja siitä on iloakin.

Ensinnäkin, sen avulla voidaan vertailla eri joukko-osastojen ja armeijoiden toimintaa ja menestystä. Ei tosin aukottomasti tai tasapuolisesti, mutta karussa mittakaavassaan antaa ainakin oikean suunnan.

Toisekseen, sillä saadaan sopivasti jännitystä peliin. En nyt tarkoita, että pitäisi veren maku suussa ja hampaat irvessä taktikoida ja koittaa hamstrata pisteitä, mutta se on mukavaa huomata konkreettisesti että jotain on aikaa. Kuten Doom mainitsikin, olimme onnistuneet kipuamaan varsin korkealle asteikossa, mikä oli iloinen yllätys. Ei siellä silti oltu pisteitä keräämässä, mutta toimivalle yksikölle niitä kiertyi.

Kolmanneksi, pisteytys tehostaa kuolemanpelkoa. Ei ehkä aidoimmillaan, mutta tuskin ilman pisteytystä olisimme törmänneet Napoli-ilmiöön, mikä ainakin omasta mielestäni lisäsi todella paljon tunnelmaa.:D Omasta porukastammekin muistaakseni jossain taistelussa kaksi jätkää, viimeiset eloonjääneet, karkasi lipun kanssa metsiin ylivoimaisen vihollisen edessä. Ilman pisteytystä olisi paljon järkevämpi ratkaisu itsemurhahyökkäys.

Ja loppujen lopuksi, pisteytyksestähän voi aina olla välittämättä, jos ei kiinnosta. Näin käsittääkseni viime vuonna esimerkiksi Huulut Munkit, eikun siis Elämyspelaajat tekivät, mikä sopi täysin heidän taustatarinaansa.

Lähetetty: Keskiviikko, 01.03.2006 21:30
Kirjoittaja Hytti
Itsekin miellän pisteytyksen aikalailla turhaksi. Itseasiassa olin perehtynyt aika vähän edellisen sotahuudon pisteytyssysteemiin ja se tuli minulle jälkeenpäin täysin yllätyksenä. Minulla oli siitä huolimatta selkeä ja mukava peli vaikken mistään pisteistä mitään tiennytkään. Pisteytyksestä tulee mieleen kilpailu ja urheilutapahtuma, joka johtaa oman edun tavoitteluun. En missään nimessä suosi sellaista varsinkin kun kyse on joukkuepelistä.

Jos pisteytykset koetaan tavoitteelliseksi, voitaisiin tätä mielestäni korvata eläytymisellä ja pelinjohdon kontrollilla.

Lähetetty: Torstai, 02.03.2006 05:55
Kirjoittaja Meorgor
Mahti kirjoitti:Normaalissa feodaaliarmeijassa yhteistoiminta kun taisi oikeastikin olla monesti vähän hakusessa. .
Viime vuoden kataari kenraalina on tahan valiin todettava, etta tuossa suhteessa onnistuimme olemaan aarimmaisen historiallisia muutamaan otteeseen. Sita kaaosta oli taysin mahdoton useaan otteeseen kontrolloida, eika kenellakaan ollut oikeastaan mitaan kasitysta etta missa mikin osasto on. Nama kun olivat paattaneet kayda "hieman tarkastamassa tuota sivustaa" ja kadonneet siina samalla. Eli vaikka kuinka jarkevia siella taistelukentalla koitetaan olla, niin ei se viime vuonna ainakaan tuntunut kaikilta osin taysin mallikkaasti menna. Mutta realistisesti kyllakin, mista noin muuten pidin kovasti. Kenraalin roolissa en :)

Tuosta pisteytyksesta viela sen verran, etta eihan meille kukaan kertonut mitaan tuloksista ennenkuin lauantai iltana. Siihen saakka olimme taistelleet vain parhaan kykymme mukaan. Seuraavan paivan loppua kohti mentaessa alkoi pistetilanne hiukan kiinnostaakin, kun alkoi karjessa olla kahinointia. Edelleen pistaisin peukkua pystyyn pisteiden puolesta. Eihan ne kuitenkaan homman itsetarkoitus ole, mutta en niissa mitaan haittaakaan nae. Ja Mahdille viela siita oman kunnian tavoittelemisesta, eiko tuo ramalaisten viimeisen matsin lipunmetsastys juuri sita kunnian metsastysta ollut?

Lähetetty: Torstai, 02.03.2006 11:35
Kirjoittaja tiarAnon
Nimenomaan näinhän homma viimeksi toimi. Pisteitä kyllä laskettiin, mutta ei informoitu jatkuvasti. Vasta lauantai-iltana tai sunnuntain puolella, en nyt muista koska, mainittiin tuloksista, mikä antoi uutta puhtia taistoon.

Lähetetty: Torstai, 02.03.2006 18:00
Kirjoittaja Nipsu
Eikä virallisen voittajan ja moraalisen voittajan täydy aina olla sama. On historiassakin ollut sotia ja taiteluista joissa voittaja kukistaa vihollisen muttei saavuta lopullista tavoitetta ja toisin päin. Sotahuudossa taas sillä joka vain pisteitä ei välttämättä ole niin hauskaa kun häviäjällä joka pelaa tunteella ja leikki mielellä! :wink:

Lähetetty: Keskiviikko, 08.03.2006 00:30
Kirjoittaja Automaattinen
Juu. Itse sinne ajattelin tulla kokemusta varten. Jos tässä nyt vähän heittäisi liioittelun puolelle ja sanoisi että olen koko elämäni valmistautunut tätä tapahtumaa varten. :lol:

Niin ja muistinko mainita että mulle tää tapahtuma maksaa tollaset about 150€ menetettyinä palkkoina.. (Jazzeilla Porissa baariduunissa 24/7. Paitsi tuolloin.)

Laskekaa pisteet, minä tapot. Ja jos saan bannerin joltakulta teen siitä harvinaisen suuren numeron. :wink:

Jaa mutta asialliseksi taas:

Onko pisteet skenaarion voittoa määrittävä tekijä vai vain ja ainoastaan unittien omaa glooriaa kohottava tekijä? Sitä vaan että jos pisteet vaikuttaa skenun voittoon, on se jo taktisesti merkittävää.. (vaikka onhan se selvää että kun tappaa tarpeeksi, on tappanut tarpeeksi ja se voi aiheuttaa toisen puolen tappion itsessään.)

Minusta skenun voitosta ERIKSEEN pisteet tai ei varsinaista skenun voittopisteytystä ollenkaan, vain tehtävän läpiviennin tai epäonnistumisen mukaan määritelty voitto.

Lähetetty: Keskiviikko, 08.03.2006 01:12
Kirjoittaja JonTzu
Automaattinen kirjoitti:Onko pisteet skenaarion voittoa määrittävä tekijä vai vain ja ainoastaan unittien omaa glooriaa kohottava tekijä? Sitä vaan että jos pisteet vaikuttaa skenun voittoon, on se jo taktisesti merkittävää.. (vaikka onhan se selvää että kun tappaa tarpeeksi, on tappanut tarpeeksi ja se voi aiheuttaa toisen puolen tappion itsessään.)

Minusta skenun voitosta ERIKSEEN pisteet tai ei varsinaista skenun voittopisteytystä ollenkaan, vain tehtävän läpiviennin tai epäonnistumisen mukaan määritelty voitto.
Viime vuonna pisteitä sai kaikesta erikseen. Eli jos oli skenaarion voittavalla puolella, tuli lisäpisteitä, jos vei lippuja, sai bonusta, jos väkeä kaatui, meni pisteitä, jos saavutti erikoistavoitteita tai sikaili tehtiin taas muutoksia jne. Kaikki yksinkertaisella taulukolla.

Tänä vuonna voi tietysti olla ihan eri meininki.