Sotakoneet

[Keisari_P]

Eri keskustelupalstoilla on noussut keskusteluja sotakoneista ja niiden sääntövaatimuksista. Ajattelin, että selkeyden vuoksi olisi hyvä jos niille olisi oma keskustelu.

Toivoisin, että ne jotka sotakoneita ovat tuomassa, kertoisivat täällä mitä ovat tuomassa ja mitä niillä ampumassa. Aikaa on vielä innokkaimma rakentaa omatkin sotakoneet jos välttämättä haluaa. Niillä nyt ei useimmissa skenaarioissa paljoa tee, mutta jos useita on tulossa, voisimme harkita sellaista skenaariota joka eritysesti suosisi sotakoneita.

Teutoneilla ainakin oli mukanaan tykistöä. Ainakaan minua ei häiritsisi nähdä tapahtumassa hieman historiallisempiakaan sotakoneita.


Tässä ehdotus ammuksista:
Perus superloni jalkapallo on varmasti turvallinen, mutta lento-ominaisuuksiltan melko huono.

Mielestäni vesi-ilmapallot voisivat olla hyvä sotakoneen ammus mikäli kestäisi lähtökiihtyvyyden. Kenties superlonilla pehmustetulla kupilla saisi aikaan riittävän hellävaraisen laukaisun. Osuman ainakin huomaisi, kaikki roiskeet tappaa linjauksella (eikä sitten huijata heittämällä vesileilistä vettä vastustajien niskaan ).

Mitä mieltä olette? En usko, että vesi-ilmapalloa saa nakattua sellaisella voimalla että vahinkoja pääsisi sattumaan niin, että se ei hajoaisi lähtökiihtyvyyteen.

Vesi itsessään on toki "kovaa" ja vesimiinalla (1½l limsapullo jonka korkista puolleenväliin asti on kiepitetty räjähtävää tulilankaa: vesipatsas tulee kiilana pohjasta) voi ampua vaikka auton oven läpi. Lähtönopeudella pitäisi olla siis jokin raja, mutta pallon hajoaminen lienee riittävä raja.

[JP]

Viime sotahuudon helteillä olisivat vesiammukset saaneet aikaan mittavaa tuhoa vastustajien riveissä.

(Eihän niitä vesi-ilmapalloja saa heittää?)

[Wizzyli]

Olen tästä irkissä jo höpöttänytkin mutta laitan tämän nyt tänne.

Kuulin huhua että jollain porukalla jossain (hei, tämä on huhu) olisi käytössään tykki, joka ampuu vedessä kasteltuja superlonpalloja. Tykki käsittääkseni toimi enemmän ja vähemmän ihan ruudilla.

Vaikkakin tämmöinen ase suomen lain mukaan on ampuma-ase ja siihen siis tarvitaan kantolupa, voisi ehkä tuota märkää superlonpalloa hyödyntää muihinkin aseisiin?

[vesmurmel]

Sotakonneet on iha jees, kuha ei oo semmosii joita joskus larpeis näki, et siel oli sotakone joka oikeest tekee osumaa.
Ei miust oo sitä vastaa, kuha ei millää tykil käy ampumaa ja ettei ala poijjil olla rautaa piipus

[orbitti]

Irkissä ehdottelin veden käyttämistä projektiilinä, mutta ehdotukseni tyrmättiin tyystin - etenkin sen jälkeen, kun joku tajusi kysyä missä faasissa olevaa vettä aioin käyttää.

Tuonkin jälkeen veden (nesteenä) käyttö tyrmättiin. Argumeintteina oli mm. metallipanssaristen arvostus siitä, että armas panssari kastuisi ja siten ruostuisi ja se, että hieman kylmemmillä säillä voisi läpimärissä vaatteissa oikeasti paleltaa. Keskustelun jälkeen ajattelin asiaa ja vesi-ilmapallojen käyttö roskaa mielestäni liikaa metsämaisemaa.

Sotakoneiden panokset voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään. Ensinnäkin on painavia objekteja simuloivat projektiilit. Tämä sisältää niin lingon kivet, tykinkuulat kuin sotakoneidenkin viskomat epämääräiset murikat. Samaan syssyyn voi laskea myös käsin heitettävät moukarit.

Itse kannattaisin tälle ryhmälle projektiiliksi tukirangatonta palloa (ei ulokkeita, jotka voisivat osua silmään), jolle on määritelty ainakin käytettävät materiaalit sekä rakenne (pehmeys), minimikoko (halkaisija l. ei mene silmään) ja maksimipaino (ei vammoja liian kovista osumista).

Itse olen pariin otteeseen yrittänyt lobata tennispallojen puolesta, mutta molemmilla kerroilla ovat ne tyrmätty mm. liian sattuvina.

Toinen kategoria ovat nuolet tai nuolenkaltaiset ammukset. Yhteistä näille on tukiranka, jonka päässä on osumapinta, ja nuolenomainen käyttäytyminen lennossa. Toisin sanoen ammukset pysyvät koko lennon ajan lentoradan tangentin suuntaisena - osumapinta kohti kohdetta koko ajan.

Nuolille ja vasamille voidaan suoraan soveltaa suoraan nuoliohjetta, josta keskustelua on jo ollutkin. Arbalestin ja muiden tämän luokan ammuksia käyttävien sotakoneiden projektiilien vaatimukset voidaankin suoraan ekstrapoloida nuolien vaatimuksista.

Mitä mieltä olette? En usko, että vesi-ilmapalloa saa nakattua sellaisella voimalla että vahinkoja pääsisi sattumaan niin, että se ei hajoaisi lähtökiihtyvyyteen.

Yllättävän helposti saa aikaan mitä ihmeellisimpiä asioita. Luokkakaverit saivat auton kattoon mojovan lommon tiputtamalla vesi-ilmapallon 7. kerroksesta. Empiirisesti kokeiltuna trebuchet'llä lentorata on yllättävän korkea.

Toivoisin, että ne jotka sotakoneita ovat tuomassa, kertoisivat täällä mitä ovat tuomassa ja mitä niillä ampumassa.

Todennäköisesti tuomme Puska jr.:n taas mukanamme. Softisfutiksethan ovatkin valmiina, mutta mikäli vaatimukset tässä höllentyvät, niin kehitämme toisen ammustyypin.

Mitä muihin projekteihin tulee, on minulla vain sanottavana kaksi sanaa: Secret Tech

[Kops-Max]

Toki vesi-ilmapallot ovat olleet minunkin mielessäni ammuksina, mutta olen itse kyennyt tyrmäämään nämä aatteet ennen syvempää kehittämistä.
Ensimmäisinä tyrmäyksen syynä on ollut se, että levyhaarniskat kärsivät vedestä, kuin myös rengas- ja nahkahaarniskatkin (riippuu varmaankin tosin nahkan laadusta).
Toiseksi se, mikä mainittiinkin, niin varsinkin illemmalla se on ikävä saada vaatteet likomäriksi, mikäli sattuu olemaan kylmä, tai mikäli mukana ei ole paria vaatekertaa enempää pukimia.
Sitten vielä, että vesi-ilmapallot voivat oikeastaan sattua. Sehän tulee aika nopeudella se pallo kuitenkin, ja kasvoihin osuessaan saattaa silmään mennä aika paineella vettä, taikka niitä pallon palasia.
Ja sateella ei oletettavasti niitä roiskeita tunne .

Otin selvää hieman noista rottinkisodissa käytettävistä ballistan ammuksista, ja ensimmäisen pikaisen vilkaisun jälkeen jäi minulle se käsitys, että runkoputkena on ohut PVC-tyyppinen 120 cm pitkä putki. Putken kärjessä on tennispallo, johon on tehty putken kokoinen reikä, ja sen jälkeen se on työnnetty siihen päähän. Kärki on vielä sen jälkeen pehmustettu superlonilla teippaamalla sitä sen tennispallon ympärille. Painoraja on ollut noilla kaiketi 0,45 kg.

[Gnomus]

Onko kukaan tehnyt empiiriisä kokeita miten toimisi tennispallo, johon on tehty halkio (menettää kimmoisuuden) ja sen jälkeen päälle vielä retkipatjaa ja/tai superlonia? Pelkkä tennispallo voisi olla ikävän kova, mutta saisiko sitä järkevästi pehmennettyä?

[orbitti]

Tuli tuosta kyselystä mieleen vain, että mikäs on tykin ja piirityskoneen ero? Se, että tykin mekanismi on kätketty putken sisään?

(Jos nyt asia on niin, että palokaasuja saa käyttää energianlähteenä, pelinjohto voisi varmistaa asian, että pääsee kehittelemään helvetinkoneita ;)

Pelkkä tennispallo voisi olla ikävän kova, mutta saisiko sitä järkevästi pehmennettyä?

Meillä oli muutamia suunnitelmia edellistä sotahuutoa varten - joskaan testivaiheeseen emme päässeet.

Ongelma on siinä, että ollaakseen "hyvä" ammuksella pitää olla sopiva paino/pinta-ala-suhde. Tarkoituksena on siis saattaa ammukseen mahdollisimman paljon liike-energiaa laukaisuvaiheessa ja pitää ilmanvastus mahdollisimman pienenä.

Tennispallo on kohtalaisen hyvä sellaisenaan. No tietenkin pesäpallo olisi massansa takia vielä parempi, mutta en usko, että sellaisia saisi käyttää ammuksina. Ongelma tulee siinä, kun tennispalloa pehmustetaan, tällöin ilmanvastus kasvaa huomattavasti, toisin kuin paino. Periaatteessa pinnan voisi teipata, mutta epäilen, että se kumoaisi koko pehmuistamisen idean.

Harkinnassa oli myös jo mainittujen jalkapallojen painon lisääminen leikkaamalla niihin pieni viilto ja laittamalla keskelle herne, tjsp. pusseja painoksi.

Testattua tuli se, että kerros lateksia vaahtomuovin pinnassa auttaa kummasti lento-ominaisuuksia, mutta ei poista pehmeyttä.

[Keisari_P]

Onko tämä panssareihin kohdistuva ruostumis mahdollisuus todella veden käytön pois sulkeva tekijä? Kolealla kelillä kangaspanssarin kastuminen ei varmaankaan olisi miellyttävä kokemus, sen myönnän. Jos tulee kuumat kelit voisi "alitehoisilla heittokoneilla" mielestäni nestemäistä vettä käyttää. Tuo superlonipallon kasteleminen kuulostaa mielestäni ehkä optimaalisimmalta ammustyypiltä paino/pehmeys suhteensa puolesta. Veden/märkien ammusten käyttö lisää sotakoneiden pelottavuutta ainakin 500%. Tuota projektiilin 0,45kg maksimipainoa voisimme itsekkin soveltaa ja tuoda vaa'an tämän varmistaaksemme.

Noista ruutiaseista en vielä uskalla sanoa oikeastaan mitään. Näytösluotoisesti tuo ruutitykki olisi kuitenkin erittäin hieno, vaikka sillä ei ihmisiä ammuttaisikaan! Herää kysymys onko se turvallista ja mitä laki tästä sanoo?

Käyttäisin mielummin paineilmaa tykkien työntövoimana. Kompressoreiden jyskettä en kuitenkaan mieluusti kuuntelisi tapahtumassa, joten paineilman käyttäjille suosittelisin käsin pumpattavia paineen kehittimiä, mikä myös rajoittaisi tulinopeutta . Erilaiset jousiratkaisut olisivat toki huomattavasti helpompia toteuttaa, ja takaisivat tasaisemman ampumatarkkuuden (ellei paineilmaversiossa ole painemittaria ja tarkkaa tapaa kontrolloida paineen purkamista, esim. kiinteän liikeradan omaavan sylinterin avulla jonka päähän ammus laitetaan: ei painehäviöitä)

[ap90]

En kyllä uskois jos joku tahtois tuoda ruuti "tykin" paikalle, kun ei kuulosta hirveen järkevältä

syitä esim)
1) ammuksen syttyminen mahdollista (siis palamaan)
2)liika painetta tullessa tykki voi suoraan sanoen hajota käsiin
3)viranomasilta luvat tähän vaikeat anoa ja saada

[Keisari_P]

En kyllä uskois jos joku tahtois tuoda ruuti "tykin" paikalle, kun ei kuulosta hirveen järkevältä

syitä esim)
1) ammuksen syttyminen mahdollista (siis palamaan)
2)liika painetta tullessa tykki voi suoraan sanoen hajota käsiin
3)viranomasilta luvat tähän vaikeat anoa ja saada

Näihin ongelmiin on aikakin seuraavanlaisia ratkaisuja:
1) läpimärät ammukset, kuten nuo märät pehmopallot
2) käyttää pientä ruutimäärää (Tarkoitushan ei ole ampua oikeaa tykinkuulaa. Wanhoina hyvina aikoina tykkejä räjähteli valuvirheiden ja ylilatauksen johdosta)

Kohta 3 tuottaakin jo aika ison ongelman. Viranomaiset eivät välttämättä lämpene ajatukselle ruutikäyttöisestä tykistä, jolla ammutaan ihmisiä. Ongelma kuitenkin ratkeaa jos:

3) ei kysele lupia. Lähistölla asuvat saattaisivat kuitenkin soittaa poliisin tarkastamaan paukahtelun mikä voisi olla pieni ongelma.

Uskoisin, että varsinaisen ammuksen aiheuttaman vaaran sijaan ongelmia syntyy räjähteiden varomääräyksistä ja tykin varoetäisyyksistä. Jonkinlainen viranomaislupa varmastikkin tarvitaan. Joka ruutitykkiä kaavailee olisi hyvä ensin selvittää nämä varomääräykset ja viranomaisluvat ja jos ne ovat kunnossa, minun puolestani märkiä pehmopalloja voisi ampua (varomääräyksiä noudattaen).

[orbitti]

Mukavan informatiivinen läjäys mutta ei silti vastannut kysymykseeni: mikä on tässä äänestyksessä (ja säännöissä) sotakoneen ja tykin välinen distinktio? Energialähde vai esikuva, jonka malliseksi sotakone/tykki on tehty?

Hauskaksihan tämän tekee se, että kyselyn mukaan paikalle on tulossa jo kaksi tykkiä, vaikka tarkkaa määritelmää ei olekaan.

Lasketaanko ammuksen paino tyhjänä vai 'vesitettynä'? Entä lähtöhetkellä vai osuessaan? Ts. onko reaktiomassa osa painoa?

Nyt kun tuli viittaus sca:n käyttämiin piirityskonesääntöihin, niin tämä linkki on poikiaan: http://www.sca.org/officers/marshal/com ... index.html

[JP]

Minusta olisi hienoa nähdä tykki sotahuudossa varsinkin semmoinen ruuti käyttöinen.

Vesi ammuksissa se, että ihmiset eivät haluaisi kastua haarniskan tai koleuden takia lisäisi juuri tuota aseen "pelottavuutta", mikä olisi ehdottasti realistisempaan päin ja lisäisi aseen (alhaista) tehoa.

[Keisari_P]

Keskustelun aihe on sotakoneet. Äänestyksessä vaihtoehtoina ovat tykki ja heittokone. Toivoisin, että ryhmät sumplisivat tuon äänestyksen siten, että se osoittaisi suoraan tapahtumaan tulevien sotakoneiden määrän.

Tykillä tarkoitan 1400-luvun tykin näköistä vekotinta joka sinkoaa putkesta ammuksensa. Tykin energialähteenä sallitaan ainakin paineilma sekä jousivoima. Ruuti toisi kyllä tunnelmaa, mutta vielä on liian aikaista sanoa voiko sitä sallia ja missä määrin käytettynä.

Heittokoneella tarkoitan perinteisempiä piirityslaitteita ja kenttätaistelun tukiaseita kuten katapultit, trebucheet, ballistat.

Ammusten paino mitattaisiin "täytenä" vaa'alla. Liike-energian (massa*nopeus) määrää tuskin pääsemme määrittämään ellei joku tuo tutkaa mukanaan, tai newton-antureilla varustettua verkkoa johon ampumalla tämä tarkastetaan.
Liike-energian määräkään ei ole ratkaiseva tekijä vaan se kuinka suuren impulssin ammus osuessaan aiheuttaa (eli onko pehmustettu rittävän hyvin ) Esimerkiksi tennispallon pinta luovuttaa energiansa nopeasti, verrattuna esim. kunnolla kasaan painuviin materiaaleihin joissa myös iskupinta-ala on todennäköisesti suurempi.

Viimekädessä sotakoneen ammus ei saa tehdä vahinkoa osuessaan minimiampumaetäisyydeltään panssaroimattoman henkilön pärstään.

[orbitti]

My bad, meni puurot ja vellit - tarkemmin heitto- ja sotakoneet sekaisin. Ylemmissä viesteissä kirjoittaessani sotakoneista tarkoitin heittokoneita.
Heittokoneen ja tykin eroa hain juurikin sen takia, että yleisin implementaatio minkä olen nähnyt tykiksi toimii suunnilleen samanlaisella periaatteella kuin yksinkertainen ballista. Ainoana erona on ollut mekanismin kätkeminen putken sisään. Perunatykki-malliset paineilmasysteemit ovat sitten asia erikseen.

Liike-energian (massa*nopeus) määrää...

Liike-energia saadaan kaavasta E=0,5*mv^2, liikemäärä on p=mv. Vastaavasti impulssi on määritelty liikemäärän muutoksena I=<delta>p.

Liike-energian määräkään ei ole ratkaiseva tekijä vaan se kuinka suuren impulssin ammus osuessaan aiheuttaa

Se mitä tässä yritetään sanoa, on varmaankin se, että ammukset, jotka absorboivat osan liike-energiasta muodonmuutokseen osuessaan ovat tekevät vähemmän tuhoa kohteessaan. (Noin karkeasti otettuna - jätetään esim. erikoisluodit tarkastelun ulkopuolelle - ketäänhän ei ole tarkoitus tappaa oikeasti.)

Oletetaan, että kohde seisoo paikallaan ottaessaan osuman. Osuessaan ammuksen liikemääräksi jää p' = (m1/(m1+m2))*v2, jossa m1 on ammuksen massa, m2 kohteen massa ja v3 ammuksen ja kohteen yhteisnopeus tapahtuman jälkeen. Koska m2 >>m1 ja v3->0, voidaan ammuksen liikemääräksi heti osuman jälkeen 0, jolloin ammuksen kokema impulssi on I = -p.

(Jos kohde liikkuisi nopeudella v2, saataisiin ammuksen liikemääräksi heti osuman jälkeen p'=((v1m1+v2m2)/(m1+m2))*m2 ja impulssi I=p-p'. Energia ja liikemäärä on oletettu säilyviksi.)

Mitä tulee liike-energian mittaamiseen, on se mahdollista yksinkertaisen heilurin avulla. Tämän todistaminen jätetään harjoitustehtäväksi ;)

Ei olisi hullumpi idea pyytää sotakonemiehistöjä tuomaan koneensa mukana myös speksit laitteeseensa ja samaan syssyyn myös mittaustulokset koeammunnoista.

[Taalapörriäinen]

Jassoo, sehän selvensi asioita ei tosi...
Tässä kun peruskoulun vikalla luokalla olen, niin täytyypi tunnustaa, etten ymmärtänyt yhtään mitään noista hienoista ja monimutkaisista kaavoista!:) Nuo ovat varmaankin lukion/yliopiston fysiikan asioita joihin asti en ole vielä päässyt! Voisiko siis herra Orbiitti tai joku muu ystävällinen henkilö kertoa hiukan yksinkertaisemmin eli selkosuomella, mitä tuossa oikein tarkoitetaan!
Keisari_P:n kaava massa*nopeus oli niin ihanan yksinkertainen ja ymmärrettävissä oleva asia vaikkakin loppujen lopuksi väärä...!

[s_kettu]

Äh liian moni mutkasta kokeilkaa jos sattuu pahasti kun laaki tulee naamaan laite ei ole turvallinen. paljon helpompaa

[ap90]

Jos ollaan realistisia niin taitaa tuo lupa asia olla ainut mihin idea voi kaatua.

Kun jotenki ei tunnu hyvältä jos poliisien puheille tulee muutama friikki boffaaja ja pyytää lupaa käyttää itse tehtyä ruudilla toimivaa tykkiä ja vielä noin 300 ihmisen tapahtumassa...

Tulette(siis jos tulette) niin käytätte mustaa ruutia? Savutun ruuti kun on teoriassa 10 kertaa tehokkaampaa , palamisnopeus n. kymmenkertainen.

[tiarAnon]

Ei helvetti noitten teekkareitten kanssa... Minä vietän Sotahuutoni pysytellen poissa kaikkien mahdollisten projektiilien tieltä, tuli se sitten tykistä tai perinteisemmästä heittokoneesta. Toivon kovasti, että sillon kun en kerkeä alta pois, on ammus sen verta turvallinen, että vammoilta säästytään.

Epäilyttää hieman tuo märkä superlonipallo. Eikös se imaise aika paljon vettä itseensä? Voisin kuvitella, että tulee varsin raskaaksi, ja pudotessaan korkealta helposti esimerkiksi napsauttaisi pahaa-aavistamattoman niskan sijoiltaan. Vähän tosiaan arveluttavaa. Tästähän on muistaakseni ollut Larp.fi:ssäkin keskustelua.

Ja ennen kuin joku väläyttää pitkän litanian fysiikan jargonia, jota en jaksa edes yrittää ymmärtää, voin todeta, että vaikka teoriassa käytäntö ja teoria on aina sama, käytännössä ei koskaan. Niin että tehdään sitten kunnon testaukset joka viritykselle. Over and out.

[orbitti]

Niin että tehdään sitten kunnon testaukset joka virityksell

Juurikin tätä hain takaa aikaisemmassa jargon-viestissäni. Testata pitäisi sen "joo se ampuu" lisäksi katsoa käyttäytymistä ääritilanteissa, esim. miten sotakone (nyt oikeassa kontekstissa) toimii kun sitä lyödään (bofferilla) ladattuna ollessaan.

Samoin syytä on määritellä reunaehdot myös sotakoneen toiminnalle: minimiampumaetäisyys, varoalue ja (varo)toimet ammuttaessa.

[Wizzyli]

Näinpä. Miettikääpä vaikkapa ballistaa, ja sitä kun joku keksii lyödä miekalla sen jännettä (ei välttämättä tahallaan, tähtäsi ehkä ampujaa joka väisti). Jänne vapautuu ja ballistan varastoitu energia samalla.

Pahimmassa tapauksessa joku seisoi juuri tällä hetkellä ammuksen edessä niin, ettei ammus pääse irtoamaan jänteestä, jolloin jänne jatkaa työntämistään vielä senkin jälkeen kun ammus on jo osunut.

Tai vielä pahempaa, joku seisoi ballistan jousen lapojen edessä ja saa sellaisen päähänsä. Tai jopa jänteen edessä.

Samat trebuchetille ja muille virityksille.

Huvittavaa kyllä, hyvin rakennettu tykki (oli se sitten jousi-, paineilma-, tai ruutikäyttöinen) olisi tässä suhteessa ehkä jopa turvallisin vaihtoehto...

[Mahti]

Tulee aika hintavaksi, jos käyttää mustaa ruutia. Se on ihan helvetin kallista, koska sitä valmistetaan niin vähän. Lähin tehdas taisi olla jossain Saksassa. Tavallinen ruuti taas on aika jytäkkää tavaraa. Itse harrastan ammusten lataamista kotona ja siinä saa olla tosi tarkkana ruudin määrän kanssa. Jos ruutia meinaisi käyttää, olisi ruuti "annokset" laitettava vaikka omiin pusseihinsa tms. turvallisuuden vuoksi. Itse en ainakaan halua nähdä, kun joku kaataa ruutikiposta suurin piirtein oikean määrän ruutia taistelun tiimeessä

[Azor]

Vanhaa tykistön alikessua kyllä innostaisi ruudin ihanainen tuoksu. Ruutiaseisiin tarvitaan varmasti niin järkyttävä määrä byrokratiaa (ainakin tämäntyyppiseen käyttöön), että järjestäjät tuskin lähtevät sellaisia sallimaan.

[Grislan]

Tuota projektiilin 0,45kg maksimipainoa voisimme itsekkin soveltaa ja tuoda vaa'an tämän varmistaaksemme.

Älkää perkele ottako käyttöön SCA-yhdistyksen painomääräyksiä...yhtä tuttuani iski juurikin tuon painoinen ballistankuti suoraan rintaan Estrela Warissa USAssa ja kaveri joutui menemään haukkomaan henkeä lopputaistelun ajaksi kentän laidalle pelätessään, että rintalasta murtui...hänellä oli siis päällään täysverinen rottinkihaarniska, joka suojaa aivan hemmetin paljon enemmän kuin larppauksessa käytettävä...minä en ainakaan suostu tulemaan ammutuksi puolen kilon parrulla. Jos ei käytä vartalohaarniskaa ja sellainen keihäs iskee kylkeen, on leikki kaukana.

[Keisari_P]

Älkää perkele ottako käyttöön SCA-yhdistyksen painomääräyksiä...

Voi olla ihan järkevää. Mutta jonkilainen maksimipaino ammuksella olisi silti hyvä olla.