Viesti
Kirjoittaja Gnomus » Sunnuntai, 05.03.2006 23:33
Jos oletetaan ainoaksi vastatekniikaksi vastustajan ketoon heittäminen, niin se lienee kiellettyä siksi että taistellaan maastossa, jossa voi olla kantoja, kiviä ja muuta epämukavaa laskeutumisalustaa. Myöskään kaikkien kaatumistaidoista ei ole tietoa. -> Loukkaantumisriski on suuri
Henkilöstä kiinni pitämisen ongelma on se että jos kiinnipidettävä ei osaakaan toimia oikein, niin ollaa nopeasti lukkotilanteessa, tai sitten iskee primitiivivietti (lyöminen) tai oikea paniikki -> vaarallista tai suurta henkistä kärsimystä tuottavaa.
Niin kauan kuin väännetään aseesta, ei miehestä, saa toki vääntää sen minkä haluaa (ja lopettaa jos pelkää aseensa puolesta). Asetta ei ole pakko luovuttaa, mutta kun kiinnipito tapahtuu aseen välityksellä voi kumpikin lopettaa halutessaan irrottamalla otteensa -> ei kovin vaarallista turvallisuuden kannalta.
Eli sallitaan se mikä voidaan toteuttaa turvallisesti. Eihän Sotahuudossa varmaan sallita myöskään munille potkimistä tai sormien tunkemista silmiin, vaikka ovatkin "oikeaa" taistelutekniikkaa. Se että aseesta saa ottaa kiinni, tai sen saa viedä tarkoittaa lähinnä sitä ettei voi töröttää asettaan tyhmästi ja vastustajan aseen sitominen on helpompaa suhteessa siihen että toisen ase olisi koskematon. Tai jos asetta ei saa viedä, niin saako siitä pitää kiinni (riippuen taistelijoiden liikkumisesta voi helposti johtaa aseen viemiseen)? Jos aseesta ei saa pitää kiinni, niin saako esimerkiksi käsivarrella painaa vastustajan keihäänvartta? Jos ei saa painaa, niin pitääkö vastustajalle antaa tilaa käyttää asettaan vapaasti?
Itse vetäisi sallitun ja kielletyn rajan turvalliseen ja ei turvalliseen, koska se on ainoa järkevä ja selkeä raja. Tuolla "oikein" tekemisellä tarkoitan sitä ettei napata kaverin miekan terästä tai vastustajan kädestä (kiinnipidon ongelmat ylhäällä). Uskoisin että ne jotka luottavat taitoihinsa ottaa vastustajan aseesta kiinni niin paljon että sitä Sotahuudossa yrittäisivät osaavat tehdä tuon erottelun, tai viimeistään "ohi" mennen yrityksen jälkeen tietävät mistä pitävät kiinni ja toimivat sen mukaan.
On totta että Sotahuudossa on keskimääräistä enemmän adrenaliinia ja testosteronia, mutta silti osallistujilta vaaditaan kontrollia turvallisuuden suhteen. Tässäkin tosin tulee ongelmaksi rajanveto. Mikä sallii mahdollisimman oikeantuntuisen ja mukavan taistelutapahtuman ilman että turvallisuus vaarantuu. "Älä lyö, potki tai harjoita heittoja vastustajiin, koska he eivät arvostaisi sitä", "Älä yritä viedä vastustajan miekkaa, koska hän voi adrenaliinissaan heittää sinut", "Älä tule puolta metriä lähemmäs vastustajaa, koska adrenaliinissaan hän saattaa lyödä tai potkaista", "Älä näytä pelottavalta, joku voi saada henkisiä traumoja". Mikä on se raja, mikä Sotahuutoon tulijoilta vaaditaan itsekontrollia kesken taistelutilanteen? Pitääkö soturin kyetä hallitsemaan itsensä jos vastustaja tarraa hänen miekkaansa? Entä jos vastustaja sitookin miekan omalla miekallaan ja kilvellään? Saako vastustaja painaa vihollisen kilpeä? Minun mielipiteeni on se että aseeseen saa kajota. Vaaralliseksi tilanne muodostuu kun ihmisiä aletaan kaatamaan tai heihin itseensä käydään käsiksi kiinni pitämiseksi, sitomiseksi tai muuksi syyksi.
Tämä siis vain minun oma mielipiteeni. Ja osa esimerkeistä tarkoituksella ylilyöntejä. Tarkoitus on herättää keskustelua siitä missä ihmiset kokevat olevan heille sopivat rajat siitä mitä taistewlukentällä saa tehdä. Omat mielipiteeni lienevät selvät. Organisoijat päättänevät sitten miten tämän vuoden Sotahuudossa toimitaan. Toki olen kiinnostunut kuulemaan mitä ehdotuksia muilla on sallitun ja kielletyn kontaktin rajoista ja perusteluja omalle kannalleen.
