Taifa Noxbossa

[Susikukko]

Anteeksi, mutta pöllin tuon kilpi-irti-koukun seuraaviin rämätreeneihin.

[qMp]

Höhöö, jukra.

Se oli kyllä varsin riemullinen hetki. Vastustaja ei tullu aggressiivisesti keihäslinjaa päin, eikä kylähullut reunassa oikein osanneet reagoida yllättäen päin tulevaa kuutta isoa kilpeä vastaan. Sen jälkeen olikin täysi tuho päällä.

[Susikukko]

Kuullostaa kyllä todella hyvältä, pitää kokeilla toimiiko Rämässä?

Mutta tosiaan mielestäni Noxbon suurimmat opit olivat se, että yhdessä onnistuttiin ja erillään tuhouduttiin. Ero oli välillä varsin pieni, mutta sekin riitti. Kerran yksi ryhmä Taifasta hyökkäsi epäselvän ohjeen takia nopeammin kuin muut ja tuhoutui. Kerran yksi ryhmä koukkasi liian kaukaa ja peli oli jo hävitty kun he tulivat paikalle. Kaipaisin palautetta milloin, missä ja miten Rämä sössi tämän?

Metsessä tosiaan usein hävisimme kun katsoimme skirmareita, että jos tonne lähtee niin hajotaan ja sitten pääjoukko olikin edessä ja olimme pusissa. Tässä tilanteessa pitäsi ehkä ottaa irti taakseppäin tai vapaalle sivulle. Näin peli pöytä on taas "puhdas" tai vapaa edessä. Jos etenemme skirmin suuntaan niin pääjoukko tulee kylkeen ja toisinpäin. Paikoilleenkaan ei voi jäädä niin kuin huomasimme.

Mietin, että miten ja milloin ja kuka käskee Taifan irti? Äkkisältä ainoa toimiva vaihtoehto on seuraava:

1. Joku veteraani ryhmä toteaa, että kohta käy huonosti tai pelikenttä on hyvin epäselvä. Eikä olla vielä kontaktissa.

2. Veteraani johtaja huuta muille ryhmille, että otetaan irti!

3. Kun kaikki muut ryhmät selvästi aloittavat irtoamisen, ottaa päätöksen tekijä oman ryhmänsä irti.

4. Irtoamisen jälkeen heti homma valmiiksi, katsotaan pelikenttään uudestaan ja otetaan aloite takaisin hyökkäämällä meille edulliseen kohtaan

1-4. Skirmi ryhmät häiritsevät ja kuluttavat vihollista jos pystyvät, muuten ottavat myös irti

[Waaagh]

Niin, tarkoitin perääntymisellä nimenomaan sellaista huonoa perääntymistä, jossa vain pakitetaan sen takia että vihollisella on ns. jyystömomentti päällä. Alkuryminän jälkeinen hallitsematon hidas pakitus, jossa kilvet yrittää suojella itseään ja kävellä hitaasti taaksepäin.

"Kunnolla pakkia" meinasin sitä, että ottais sen muutaman metrin väliä ryhmien väliin, että saatais tilanne staattisemmaks, jonka jälkeen vois sit taas karjaista sen wa la galiba illallahin a siirtyä lähemmäks omien keihäidemme kantamalle.

Se meidän elastinen puolustus toimi erittäin hyvin, siihen en viitannutkaan, mutta se saatiin aikaan ennalta päätetysti kun tiedettiin että vihollinen tulee päin, jolloin oltiin valmiita. Itse viittasin tässä tosiaan siihen kun kontaktissa ollaan jo oltu, tappioita tullut ja tulee sellanen fiilis et ei hitto, me hävitään. Silloin yleensä ruvetaan tahattomasti peruuttelemaan, joka johtaa lähes aina tappioon.

Sainko selvennettyä vai sekoitinko vain lisää?

[Ourboros]

Omat huomioni NOXBOsta on seuraavanlaiset.

Omaan toimintaani ja Sherab Deb mukana liikkumisessa huomasin sen että en pysyny metsässä kevyiden mukana. Tietenkin oma 115 kg elopaino varusteineen vaikuttaa vaikeassa maastossa liikkumiseen, mutta myös omien kevyiden etenemisvauhti oli paikoitellen liian nopeaa. Ratkaisu tähän ongelmaan on oman hapenotto kyvyn parantaminen, panssarin keventäminen, ja se että kevyet ei vittu juokse niin saatanan nopeesti. Napakka ja tasanen kevyt hölkkä vauhti ois optimaalinen myös taistelutehon säilyttämisen kannalta.

Varusteongelmaan omalta osaltani teen muutoksia niin että teen itselleni ja broidille optimoidut nahkapanssarit, ja muokaan coiffia niin että siihen tulee metalli vahvikkeet, kasvosuojaa jne. Mutta pysyy kevyenä. Samalla jätän oman spangenin Kuninkaantekijää odottelemaan.

Kentällä hommat toimi aika hyvin ku saatiin tekemisen meininkiä ja kaikille terve saalistusvaisto päälle. Metsässä taas silloin ku hommat kusi, ne kusi ihmisten väsymiseen, komentojen puutteeseen ja pakan hajoamiseen väärässä tilanteessa.

Ratkaisuna näkisin sen että ihmiset menisivät oikeasti nukkumaan ajoissa Sohu viikonloppuna, jotta taistelukunto olisi täydellinen seuraavanakin päivänä. Komentajien tulisi ottaa napakammin pakka haltuun ja komentaa esim. hetkellinen puolustusneliö, silloin ku homma on epäselvä. Ei nimittäin ollut yks tai kaks kertaa ku kuolin selkään taputukseen metsässä.

Oon pohtinut ajatusta, että olisiko metsäskenuun, ja miksi ei muihinkin, mahdollista harjoittaa yksi oman armeijan kohtainen äänikomento, esim. vois perus pillien avulla komentaa koko porukka palloon/neliöön. oman armeijan tasolla. Siitä olisi sitten sodan sumun selvittyä helppo lähteä tekemään vastahyökkäystä. Lisäks jos kaikilla on pillit kaulassa, olisi helppo äänen avulla paikantaa omat melskeessä.

Tämä on nyt vaan ajatus, mutta en usko että olis mahdotonta toteuttaa, vaikka ollaankin barbaarilauma. Lisäksi äänimerkeillä olisi helppo viestittää oman armeijan yksikköjen komentajille viestejä. Esim. Rämän komentaja puhaltaa pilliin kaksi kertaa, jolloin Shareb Debin komentaja valmistautuu hyökkäämään vastustajan sivuun tms. yhdellä pitkällä taas Ulfnarin susi puree.

Mutta joo... koheesio ja komentajien rooli on aika tärkee mielestäni tässä. Ja tietenkin se että komennettavat ei inise taistelukentällä ja tee omia sankarointejaan.

Vinkkinä komentajille on se että omat rivit saa vapaaehtoistoiminnassa pysymään tyytyväisinä ja tottelevaisina sillä että esim. skenaarion jälkeen kysyy mielipidettä ja mahdollisuuksien mukaan ottaa ihmisten mielipiteet huomioon, silloinkun on sen hetki. Mutta silloin ku tehdään, jokainen tottelee komentoja mutisematta.

[Aarimoto]

Omaan toimintaani ja Sherab Deb mukana liikkumisessa huomasin sen että en pysyny metsässä kevyiden mukana. Tietenkin oma 115 kg elopaino varusteineen vaikuttaa vaikeassa maastossa liikkumiseen, mutta myös omien kevyiden etenemisvauhti oli paikoitellen liian nopeaa. Ratkaisu tähän ongelmaan on oman hapenotto kyvyn parantaminen, panssarin keventäminen, ja se että kevyet ei vittu juokse niin saatanan nopeesti. Napakka ja tasanen kevyt hölkkä vauhti ois optimaalinen myös taistelutehon säilyttämisen kannalta.

You and me both, brother. Olen tekemässä näitä muutoksia omalta osaltani. Samalla pitää kuitenkin huomata, että kohtuullisesta maastokulkukyvystä huolimatta mun jalat uppoaa aina enemmän näreeseen kuin noilla haltioilla, ja liikkuminen vaikeutuu.

Varusteongelmaan omalta osaltani teen muutoksia niin että teen itselleni ja broidille optimoidut nahkapanssarit, ja muokaan coiffia niin että siihen tulee metalli vahvikkeet, kasvosuojaa jne. Mutta pysyy kevyenä. Samalla jätän oman spangenin Kuninkaantekijää odottelemaan.

Mäkin sovin jo nahkalamellaarin tekemisestä Ridgen kanssa. Tehokas, mutta kevyt kasvosuoja on jokaisen linjajyrän ehdoton varustus.

Ratkaisuna näkisin sen että ihmiset menisivät oikeasti nukkumaan ajoissa Sohu viikonloppuna, jotta taistelukunto olisi täydellinen seuraavanakin päivänä. Komentajien tulisi ottaa napakammin pakka haltuun ja komentaa esim. hetkellinen puolustusneliö, silloin ku homma on epäselvä. Ei nimittäin ollut yks tai kaks kertaa ku kuolin selkään taputukseen metsässä.

Joo, tilannetajua on ehdottomasti parannettava ja 360-puolustus on pöpelikössä eritoten ehdoton näissä sekavissa tilanteissa.

Oon pohtinut ajatusta, että olisiko metsäskenuun, ja miksi ei muihinkin, mahdollista harjoittaa yksi oman armeijan kohtainen äänikomento, esim. vois perus pillien avulla komentaa koko porukka palloon/neliöön. oman armeijan tasolla. Siitä olisi sitten sodan sumun selvittyä helppo lähteä tekemään vastahyökkäystä. Lisäks jos kaikilla on pillit kaulassa, olisi helppo äänen avulla paikantaa omat melskeessä.

Rämällä tulee olemaan johtoryhmä, joka voisi antaa äänikomentojakin.
Ibu, Joni, mitä olette mieltä? Kunnon torvi olisi jäätävä, eikä ihan out of character Arabiarmeijassa.

Hyviä ajatuksia!