Parhaiten jäitte mieleen (erittäin positiivisesti) ekassa skenussa, kun tulitte paikkaamaan sitä armotonta aukkoa meikäläisen kanssa. Kiitokset myös niille kilpimiehille jotka pitivät elossa, oli mukava päästä tikkaamaan rauhassa.
Kentällä näin teitä aika vähän, koska yleensä taisitte olla jossain muualla juoksentelemassa. Mutta parhaiten teistä jäi mieleen se loistava väijytys kuninkaan saatto-skenussa. Oltiin osalla Kuolaa kiertämässä väijyttävän osapuolen selkään ja yhtäkkiä hyppäsitte esiin sieltä pusikosta ja aiheutitte kyllä melkoista hämminkiä aluksi. Se oli tosi komeaa ja glooriat siitä!
Parempi narrina pidoissa, kuin viisaana surman suussa.
Huomattiin Tubin kanssa, että on hyvä taktiikka ottaa muiden joukkueiden yksinäisiä keihäitä puolustettaviksi.
Tulee paljon tappoja, jää kaikille hyvä fiilis ja on vielä hauskaakin.
Ensi vuodeksi kyllä pakko saada keihäitä itsellekin.
Kyllä Granbark itsenäisenä pysyy, hankimme vain ensivuodeksi lisää pelottomia viikinkejä, jotka eivät pakene taistelua! Isommalla joukolla olemme lähes voittamattomia