[FB] Norretian Kutsu

Kaikki rekrytointi tänne. Esim ryhmään haku, uuden ryhmän muodostaminen, ryhmien lisäjäsenten haku, jne.

Valvoja: Ylläpito

Avatar
Nubbis
Herttua
Viestit: 631
Liittynyt: Keskiviikko, 20.05.2009 12:59
Paikkakunta: Vanda

Viesti Kirjoittaja Nubbis » Keskiviikko, 14.07.2010 23:36

Eipä ole epäilystäkään mihin armeijaan menisin.

SUUREN HENGEN MUISTOLLE!!!
Uudenmaan Liitto - Reilua porukkaa; paskaa seuraa
Gebu
Herttua
Viestit: 544
Liittynyt: Keskiviikko, 01.11.2006 18:48
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja Gebu » Tiistai, 07.06.2011 16:06

Norretialaiset käy vilkaisemassa omaa foorumia, ja toteamassa että "MÖKKI JUMALAUTA!!" ja muut jäävät tänne kateellisena mutisemaan leipäänsä. Tai liittyvät Norretiaan.

'Cause you want it ;)
Norretian äänitorvi
Avatar
Waaagh
Ritari
Viestit: 72
Liittynyt: Sunnuntai, 09.09.2007 20:03
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja Waaagh » Perjantai, 15.07.2011 13:13

frost kirjoitti:Kuulkaa siis kaikki!
Teidän esimiehenne eivät välitä teistä, he eivät välitä muusta kuin omasta kunniastaan ja uhraavat teidät turmioon, ilman syytä.
Jos liitytte joukkoomme, saatte terveydenhoitoa, leipää ja suhteellisen puhdasta juomavettä!
Me tank you deps
Avatar
fwuredz
Kreivi
Viestit: 270
Liittynyt: Perjantai, 18.08.2006 23:28
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja fwuredz » Maanantai, 25.07.2011 13:47

Yksinäinen vanhuudenharmaa susi nilkutti rammasta jalastaan huolimatta kuulemaansa ääntä kohti. Se ei voinut vastustaa pohjoisesta kuuluvia sodan torvien ääniä, jotka täyttivät koko laakson mahtavalla pauhullaan. Se ei välittänyt sateesta eikä viimasta jotka raiskasivat sen vanhaa turkkia vihmoessaan, eikä jylhästä ukkosesta jonka pauhu sekoittui horisontissa kuuluvien torvien ääniin. Päästyään harjanteen reunalle se pysähtyi, ja tarkasteli edessä avautuvaa maisemaan kuin sotapäällikkö joka tutkii vihollisarmeijaa etsien aukkoja. Harjanteelta avautuva näkymä laakson pohjalle oli henkeäsalpaava ja vanha eläin päästi veret seisauttavan ulvonnan. Harjanteen alla paljastui tuhansien haltioiden, örkkien ja ihmisten silvotut ruumiit, joiden vielä lämmin veri sekoittui sateen myötä mutaan maalaten koko laakson punaiseksi. Torvien pauhu kuului uudemman kerran laakson toiselta puolen, ja vanha hukka jatkoi matkaansa ääntä kohti.

Hadar heräsi transsista ja pyyhki suupielistään valuvan veren riepuun. Näyn tulkinta oli shamaanille selvä: se oli tulossa. Hadar selvitti päätään hörpyllä ja nousi ylös. Vaikka shamaani oli näyn jälkeen kovissa tuskissa oli hänen silti ilmoitettava näystään johtajalle. Hän löysi Balen pitkän etsinnän jälkeen istumassa hallin päädyssä. ”Bale, se on alkamassa. Ennusmerkit ovat selvät, hengenpetturien lopullisen tuhon aika on lähestymässä.” Bale pysyi paikoillaan vilkaisemattakaan shamaania tokaisten tylysti: ”Typerä pukki, olet ollut väärässä aiemminkin.” Hadar ei antanut johtajan epäluulon lannistaa häntä, sillä näky ei juuri jättänyt tulkinnanvaraa. ”Bale, olen nähnyt haltiaäpäröiden ja muiden suuren hengen pettäneiden elukoiden silvotut ruumiit. Kaikki vihollisemme ovat jo kuolleita, he eivät vain tiedä sitä vielä. Tehtäväksemme jää vain toteuttaa profetia.” Bale pysyi vaiti liikkumattomana ja Hadar jatkoi puhumista. ”Tällä kertaa voimme olla varmoja siitä. Koko maailma tulee palamaan. Se on alkamassa.” Bale tarttui valtavaan miekkaansa ja nousi pystyyn hitaasti mutisten vain yhden sanan: ”Ragnarök..”
Bono vinci satius est quam almo more iniuriam vincere. Nemo me impune lacessit!
Gebu
Herttua
Viestit: 544
Liittynyt: Keskiviikko, 01.11.2006 18:48
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja Gebu » Keskiviikko, 03.08.2011 01:42

VELJENI, SISARENI!!! KUUNNELKAA!!!

Pimeän syksyn, kylmän talven, petollisen kevään, paahtavan kesän me olemme odottaneet. Sanansaattajat ovat menneet, harva on tullut takaisin. Enkelin kätyrit vaanivat kaikkialla. Lumenor etsii meitä. Demonit metsästävät meitä. Örkit koittavat voimiaan kyliämme vastaan. Kuolleet seuraavat jäljessämme. Mutta uusi voima on noussut meitä vastaan.

He kutsuvat itseään Covenantiksi. Rääsyihin pukeutuneita miehiä, kaarevien miekkojen kanssa. En tiedä mitä he etsivät, mutta he haluavat täyttää jotain. Outoja ovat heidän tapansa. Mutta hekin tottelevat miekkaa, joka irroittaa pään harteilta. Hekin pakenevat susiamme. Aivan kuten kaikki muutkin.

Vuosi sitten, Härkälinnan muureilla. Taistelimme urheasti, monet kaatuivat urheammin. Kallis oli se hinta, jolla kävimme taisteluun. Mutta mitä me saavutimme? Henki ei tullut takaisin. Sanani ovat pyhäinhäväistys. Jos koette että minun tulee kuolla näiden sanojen takia, olkoon niin. Mutta malttakaa kättänne, sillä jos nämä ovat viimeiset sanani, teidän tulee kuunnella niitä.

Shamaanimme kertovat nähneensä enteitä. Metsät kuiskivat. Korpit tuovat viestiä. Sudet ulvovat sodan säveltä. Tuuli tuo viestiä kaukaa. Lähettämäni viestinviejät eivät ole kaikki tulleet takaisin. Mutta ne jotka palasivat, tuovat uutisia. Jokainen heimo, johon he törmäsivät, ovat matkalla tänne. Useampi heimo on tullut itse tänne. Lukuisat soturit kaikista ilmansuunnista ovat saapuneet kuulemaan, pitävätkö huhut paikkansa.

Täällä, Norretiassa tullaan taistelemaan taistelu, joka jättää Magiasodat varjoonsa. Maailma selvisi tuolloin. Vuosi sitten demonit yrittivät tuhota maailman. Kun katsotte ympärillenne, huomaatte onnistuivatko he siinä.

Maailma seisoo reunalla. Norretia on se reuna. Täällä päätetään, tuhoutuuko maailma, vai Enkeli. Meille on aivan sama. Mitä me haluamme, on Henki. Haluamme Hengen takaisin, sillä velkamme ei ole maksettu! Esi-isämme vaativat haudoissaan meitä maksamaan velkansa! Ylpeytemme vaatii meitä antamaan kaikkemme sen hyväksi, olkoonkin se sitten kurja elämämme. Jos niin halvalla hinnalla ostetaan kunnia takaisin, niin myyn sen ilomielin.

MUTTA! Mikäli Henkeä ei ole enää mahdollista saada takaisin, me syöksemme tämän maailman reunalta alas! Me ajamme Lumenorin demonien syliin anomaan turvaa! Me poljemme kaiken allemme, poltamme kaiken!

Vikyngr, liittolaisemme. Heidän shamaaninsa puhuu maailmanlopusta. Ragnarökistä. Mikäli Suurshamaani Senara sanoo, ettei Henkeä voida saada takaisin, se on meidän tiemme. Maailman tuho.

Enkeli yritti vuosi sitten tuhota maailman ja epäonnistui siinä. Näyttäkäämme, miten tämä maailma palaa, mikäli meiltä evätään meille Pyhin, Tärkein. Näyttäkäämme, kuinka demonit pelkäävät, kun me hyökkäämme. Näyttäkäämme, kuinka tämä maailma putoaa yli reunan, Norretian surmaamana.

SOTURIT! TEROITTAKAA ASEENNE!

Me marssimme kunniaan tai maailmanloppuun!

HENKI TAI RAGNARÖK!!!
Norretian äänitorvi
Sir Overpond
Paroni
Viestit: 232
Liittynyt: Sunnuntai, 02.03.2008 12:26
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja Sir Overpond » Torstai, 04.08.2011 02:20

"Kerrotaan, että jäärantojen vikyngr kantavat mukanaan suurta taikaesinettä, noiduttua sotarumpua. Sen ääni on kuin suurten lohkareiden putoilemista kivikkoon, ja sen paino niin valtava, ettei yksikään köysi riitä sen kannatteluun, vaan sitä joudutaan kuljettamaan rautaketjuin.

Rumpu on ikivanha. Siitä kerrotaan meidänkin taruissamme, vaikkakin toisella nimellä. Vikyngr kutsuvat sitä Domgripiksi; meille se on Pohjanpata. Muistatko tarinan siitä kuinka jättiläiset hylkäsivät Haldskråningen? Ne jättivät vainoluolat kun rummunkumu sai vuorten juuret järkkymään, eikä yhtäkään jättiläistä ole nähty siellä päin sen jälkeen. Muistatko? Se oli silloin kun Koivun heimo rakensi ensimmäiset kaivokset ja pyysi pohjanmiehiltä apua, varmasti yli sata vuotta sitten, ja sanotaan että rumpu on vieläkin vanhempi. Minä luulin aina että se oli pelkkä tarina. Sellainen joita bardit laulavat.

Domgrip on vikyngrien maassa suuri legenda. Kerrotaan, että jokainen joka kuulee sen äänen taistelussa on valkyyrioiden valitsema, ja häneltä riistetään rauhallinen kuolema. Hän tulee saamaan surmansa aseiden terissä – soturina tai pelkurina. Kaikki vikyngr täällä, nuo synkät asemiehet, ovat valmiit kuolemaan taistellen aivan kuin meidän heimolaisemme. Meille se on lahja, mutta toivon etteivät vaimomme ja lapsemme koskaan joudu tekemään niin...

Kerrotaan myös, että vaikka sen kantaja olisi kaatunut, Domgripin kumu kuuluu ilman soittajaakin niin kauan kuin veri vuotaa sotakentälle. Rummun taika ei suostu nukkumaan ennen kuin viimeinen terä on veristetty. Vikyngr myös uskovat, että kun Domgrip marssii sotaan, kuuluu kumina heidän vihollistensa korviin vaikka armeija olisi vielä satojen virstojen päässä.

Voin lyödä vetoa, että nytkin Härkälinnan porteille kantautuu kaukaa rummunlyöntejä.

On hyvä että he ovat meidän puolellamme, vikyngr, vaikka heidän läheisyytensä saakin mieleni rauhattomaksi. He ovat melkein meidän vertamme ja väkeviä sotureita. Mutta me olemme kulkeneet tätä polkua jo pitkään ilman merkkejä paremmasta, ja alan epäillä, ettei heidänkään mahtinsa voi auttaa meitä. Vastassamme ei enää ole vain lihaa ja verta jotka miekalla voi erottaa. Sinä tiedät mistä minä puhun.

Tässä sodassa en enää tiedä uskallanko toivoa voittoa, mutta jos meidät on tuomittu häviämään, minä mieluummin kuolen rummunkumu korvissani kuin joudun näkemään kotini... demonin silmin.
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Värväys”