Kalifin Hovissa (Fanfic)

[Ahneman]

Sambad sulki silmänsä ja nosti lasin huulillensa. Kaikki huhupuheet olivat pitäneet paikkansa. Juoma todella oli taivaallista. Tätä herkkua saivat maistaa vain kaikkein korkeimmassa asemassa olevat. Tuskin edes ylieunukki Ibrahim oli koskaan saanut tippaakaan kalifi Hálun bal âzin kuuluisaa terveysjuomaa. Sambad laski lasin takaisin kalifin kultareunuksiselle mahonkipöydälle. Kuka olisi vielä kaksi vuotta sitten uskonut, että hän, Sambad, nauttisi kalifin varjeltua yrttijuomaa hänen palatsinsa loistokkaimmassa huoneessa? Ottaessaan paremman asennon divaanillaan hän mietti vielä, kuka haaremin naisista saisi tänään pitää hänelle yöseuraa. Fatima oli kyllä heistä kaunein, mutta Khadijalla oli taito hieroa aivan taivaallisesti. Toisaalta hän voisi ottaa myös heidät molemmat...

Kalifin palvelukseen astuminen oli joka tapauksessa ollut hyvä päätös.


Kalifi oli ollut poissa jo kaksi vuorokautta, eikä tehtävän sijaistaminen todellakaan tuntunut Sambadin mielestä vastenmieliseltä. Edustustehtäviä ei hänelle oltu jätetty, joten työ rajoittui lähinnä palatsin pyörittämiseen ja elämästä nauttimiseen. Kolminaisuus oli kaikkien vaikeuksien jälkeen alkanut siunata hänen elämäänsä. Jos pohjoinen pysyisi tulevaisuudessakin epävakaana ja ryöstöretket jatkuisivat, Sambad pystyisi ehkä hankkimaan itselleen vieläpä arvonimen jos toisenkin. Hän voisi ryhtiä kenties jopa kalifiksi kalifin itsensä paikalle?

Sambadin mietinnät keskeytivät äkisti kun huoneen raskaat ovet äkkiä pamahtivat auki. Kalifi oli varmasti tullut takaisin! Kukaan muu ei uskaltaisi saapua tähän osaan palatsia kutsumatta. Asia ei kuitenkaan ollut niin, vaan Sambadin suureksi äimistykseksi ovien takana seisoikin Omar Aziz, kalifin hovivisiiri. Hänen seurassaan oli neljä päästä varpaisiin aseistautunutta janitsaaria.

”Kolminaisuuden pyhin suojelija, hänen mahtavuutensa Sulttaani Mah Ak-áz tervehtii kunnioitettua kalifi Hálun bal âzia. Sulttaani tahtoo ilmoittaa, että Profeetta Liylith on saanut näyn ja vaatinut joukkoa sotureita sotaan kauas pohjoiseen. Profeetan kutsuun vastaten, hänen suuri korkeutensa Sulttaani Mah Ak-áz on viisaudessaan päättänyt johtaa tuhatpäisen joukkonsa taisteluun pohjoisen armeijoita vastaan. Sulttaani velvoittaa kaikkia korkeassa virassa olevia lähtemään mukaan ja liittymään tähän voitokkaaseen sotaretkeen. Sulttaani tahtoo korostaa, että ainakin suurvisiiri Omar ibn Abd al-Aziz, Etelän herttua Ali ar-Rahman, Mustaluodon prinssi Mundhi al Hisham, sekä laajasti kunnioitettu sotajohtaja Beuluk janitsaari Baha ad-Din ibn Shadhi ovat lähdössä puolustamaan Kolminaisuuden kunniaa pohjoisen pakanakansoja vastaan. Sulttaani on luvannut palkita jokaisen lähtijän runsailla lahjoilla ja tavattomalla suurella yltäkylläisyydellä."


Julistus sai Sambadin hämmennyksiin. Mitään tällaista hän ei todella ollut odottanut. Hän oli aina miettinyt, että sota demoneita ja örkkejä vastaan tapahtuu jossain kaukana pohjoisessa, eikä varsinaisesti kosketa tätä rauhallista hovia. Mukaan oli kuitenkin lähdössä paljon vaikutusvaltaista väkeä. Profeetta Liylithin ja Sulttaani Mah-Ak-ázin rinnalla kalifin olisi vain naurettava pikkutekijä. Huhupuheet nimittäin kertoivat, että Sulttaanilla olisi palvelijoinaan henkiä, jotka pystyivät luomaan loputtomasti kultaa ja arvokiviä tyhjästä ja että hänen armeijansa olisi niin suuri ja raskaasti panssaroitu, että marssiessaan vuorten yli jäljelle jäisi pelkkiä laaksoja. Tämä voisi todella olla kolminaisuuden hänelle pyhittämä tilaisuus!

Sambadilla ei ollut pariin vuoteen ollut tarvetta koskea miekkaan, mutta nyt olisi sen hetki. Taistelutaidoistaan hän ei ollut huolissaan; vastassahan olisi vain pohjoisen vähä-älyisiä barbaareita varustettuna kivin ja puunuijin, sekä lauma hiisiä, jotka juoksisivat pakoon, kun heitä vain tuijottaisi riittävän ilkeästi. Tämän lisäksi hän tiesi, että kalifilla oli aarrekätkössään muutamia tavattoman arvokkaita, muinaisissa sodissa käytettyjä artefakteja, sekä taikajuomia. Jos hän toimisi oikein, ei niiden puuttumista edes huomattaisi.


Sambad kääntyi visiirin puoleen, ”Kertokaa Sulttaanille, ettei kalifi valitettavasti pääse sotaan, mutta lähettää kyllä parhaan ja luotettavimman miehensä auttamaan häntä missä tahansa tilanteessa. Kalifi tahtoo kertoa, ettei itse tarvitse sotasaalista, vaan kaikki voidaan lahjoittaa hänen lähettämällensä palvelijalle, Sambadille.

Kauan eläköön Sulttaani Mah Ak-áz. Kolminaisuuden pyhin puolustaja ja kaikkien kansojen ruhtinas! Kauan eläköön hänen mahtavuutensa!”