Evästä

Verierä 2011 - Nuijasota on Nuijasodan Savon rintaman taisteluihin vuonna 1597 keskittyvä boffotapahtuma Kiuruvedellä 6-8.5.2011.
Sipi
Kreivi
Viestit: 324
Liittynyt: Sunnuntai, 10.05.2009 23:18
Paikkakunta: iisalami

Evästä

Viesti Kirjoittaja Sipi » Lauantai, 26.02.2011 12:27

Tässäpä tätä. Asiavirheet saa oikoa(hellästi).

Kuva
"Mitä te haluatte?"

Nuijasota

Puhuttaessa nuijasodasta tarkoitetaan vuosina 1596-1597 Pohjanmaalla, Hämeessä ja Savossa käytyjä yhteenottoja talonpoikaisten kapinajoukkojen ja suomen aatelisten johtamien huovien välillä. Eri alueiden kapinajoukot eivät onnistuneet yhdistämään voimiaan eikä samoja miehiä osallistunut juurikaan taisteluihin useammassa maakunnassa, vaikka ajallisesti tämä olisikin ollut mahdollista.

Pitkäviha, kaksikymmentä vuotta jatkunut sota Venäjää vastaan oli juuri päättynyt. Sotaa oli käyty paljolti Venäjän puolelle, mutta itäinen Suomikin oli kärsinyt sotatoimista ja koko Suomi sotarasituksista. Rauhanteon jälkeen Suomeen kerättyjä suuria varuskuntia ei lakkautettu, eikä miehiä kotiutettu, vaan linnaleireihin jatkettiin ankaraa veronkantoa. Tämä itsessään tuntui epäoikeudenmukaiselta, mutta kun veronkanto vielä kiristyi sotavuosista ja omat sotilaat alkoivat, vihollisen puutteessa, ryöstellä talonpoikia, koettiin tilanne sietämättömäksi. Pitkä sota oli arpeuttanut sotilaita, ja heidän käytöksensä oli julmaa. Aatelisto ei pannut ryöstelyä kuriin, vaan rankaisi omaisuuttaan puolustaneita talonpoikia.

Talonpoikien odotettiin ruokkivan alueellaan asettuneita sotilaita. Tähän tarkoitukseen heiltä kerättiin Linnaleiriä, usein moneen kertaan samana satokautena.Talonpoikien tuli myös kyyditä sotilaita, tai antaa heidän käyttöönsä hevosia tarvittaessa. Hevosia ei palautettu, niitä varastettiin pihoista ja kyyditsemään lähteneitä talonpoikia piestiin ja ryöstettiin. Sotilaat syyllistyivät muutoinkin pahoinpitelyihin ja raiskauksiin.
Suomeen syntyi uutta aatelistoa, rälssiä, kun rikkaat talonpojat alkoivat pitää kruunulle hevosmiehiä verovapautta vastaan. Tämä säätytikkailla nousevien miesten joukko oli valmis parantamaan (taloudellista)asemaansa vaikka muiden kustannuksella. Vielä omaa ahdinkoakin katkerampaa on nähdä jonkun hyötyvän tästä ahdingosta, mistä syystä väki vihasi voimallisesti nousukkaita rälssitilallisia. Pitkävihan aikana ratsutilallisten määrä oli noussut suureksi.Talonpoikien kovan kohtelun voi nähdä myös laajemmassa mielessä säätyjen välisenä kamppailuna vallasta, mutta näin pehmomiekkailun taustaa vasten riittäköön tämän aiheen käsittely.

Nuijasotaa tituleerataan ”viimeiseksi talonpoikaiskapinaksi”, sillä siinä on tunnistettavia samankaltaisuuksia keskiajalla ympäri Eurooppaa käytyihin selkkauksiin.
Nuijasodan kapinalliset olivat talonpoikaista väkeä ja heidän keskinäiset varallisuuseronsa olivat suuret. Rikkaimmat isännät eivät tuoneet taisteluihin omia ”asemiehiä”, vaan kapinaan liittymisestä päätettiin kyläkunnittain ja alueen taloista velvoitettiin miehiä osallistumaan. Yhteisöpäätöksestä laistajia odotti rangaistus, joten käytännössä rikas talonpoika saattoi ajaa kylänsä liittymään sotimiseen ja pakottaa naapurinsa aseisiin. Kapinalliset liikkuivat siis kylänmiesten joukkoina.

Nuijamiehet, perikeskiaikaiseen tapaan, yrittivät saada kapinansa johtoonsa aatelisia saadakseen asialleen oikeutusta. Nuijamiehet sanoivat myös taistelevansa kuninkaan puolesta petturillisia suomen aatelisia vastaan. Kapinointi jumalan asettamaa järjestystä vastaan oli suuri synti, joten talonpoikien kokeman riiston rinnalle tarvittiin ylevämpiä motiiveja.
Syy Suomen suuriin sotilasleireihin juontui Ruotsin valtakunnan tilanteesta: Ruotsin kruunua piti isänsä Eerik Vaasan jälkeen Sigismun, joka äitinsä kautta oli myös Puolan hallitsija. Sigismun asui Puolassa, eikä ollut juuri käynyt pohjoisemmassa valtakunnistaan. Sigismundin kruunua havitteli hänen setänsä (siis Eerikin veli) Kaarle herttua. Avointa vallankumousta ei ollut, mutta sen uskottiin puhkeavan aikanaan (kuten myös kävi). Marski Fleming, Turun linnanherra, oli tässä poliitisessa pelissä, suuren osan Suomen aatelisia rinnalla, Sigismundin kannattaja ja piti yllä suurta asevoimaa kukistaakseen Kaarlen tämän alkessa kapinoida. Yllä on kuvattu miten Flemingin armeija nostatti pahastuneet talonpojat kapinahommiin. Kaarle herttua kannusti talonpoikia hänen luokseen saapuneiden Pohjalaislähetystöjen kautta, ja lupasi, ettei heidän toimiaan pidettäisi rikollisina, jos he syöksisivät Flemingin vallasta. Aseellista apua Kaarle ei voinut talonpojille tarjota.

Itse sotatapahtumista ei tässä kerrota sen kummemmin, jotta säästyisi jotain makustettavaa itse tapahtumaviikonlopulle, mutta pikkuisen aiheeseen kuitenkin sohaistaa.
Nuijasodan ensimmäiset kapinaliikehdinnät nähtiin pohjanmaalla, jossa veronkeruussa ollut nimismies pahoinpideltiin ja eräs toinen veronkantaja peloteltiin tiehensä. Talonpojat rähinöivät huovien kanssa ja joukko onnettomia huoveja upotettiin avantoon, jossa heitä pidettiin seipäillä sohimalla, kunnes he jäätyivät ja hukkuivat. Näissä toimissa ei ollut pelkkää äkisti purkautuvaa sorrettujen vihaa, vaan Pohjanmaan mahti-isännät olivat suunnitelleet kapinaa jo jonkin aikaa:
Lähetystöjä oli käynyt Tukholmassa hakemassa apua ja neuvoja linnaleirin lopettamiseen. Kiihottajia oli hiihtänyt Hämeeseen ja Savoon puhumaan suuren kansanousun puolesta.

Pohjalaiset kerääntyivät sotajoukoksi ja suuntasivat Turkua kohti pannakseen Flemingin viralta. Fleming ratsasti vastaan ja kaksi armeijaa kävivät taisteluun, joka näytti jäävän ratkaisemattomaksi.
Fleming lupasi nuijamiehille, että jos nämä palaisivat kotinnsa, niin linnaleiristä luovuttaisiin, eikä kapinallisia rangaistaisi. Moni uskoi luopaukseen ja nuijamiesten joukon hajaantuessa Flemingin ratsumiehet kävivät kotiinpalaajien kimppuun ja mursivat koko kapinarmeijan. Hämeestä ja Savosta kerätään nuijamiehiä, jotta voitaisiin liittyä Pohjalaisten hyvään esimerkkiin autuaan tietämättömänä kärsitystä tappiosta. Molemmissa maakunnissa paikallien aatelisto aliarvioi kapinan vaaran ja kohtaa nuijamiehet huonosti valmistautuneena.

Kuva

"Hiljaa, me seuraamme heitä.."
Viimeksi muokannut Sipi, Torstai, 03.03.2011 18:02. Yhteensä muokattu 16 kertaa.
Rahat on loppu ja kutittaa
Avatar
Automaattinen
Komentaja
Viestit: 1600
Liittynyt: Tiistai, 14.02.2006 23:00
Paikkakunta: Mouhijärvi

Viesti Kirjoittaja Automaattinen » Lauantai, 26.02.2011 19:05

Reilu peli on perseestä. :D

Eikös tuo Flemming "kylvettänyt" nuijamiesten puolen sällejä talvisen järven jäältä avannossa nippuun sidottuina kanssa?

Huhhuh.
On mahdollista että ajattelen, näin ollen voin myös olla olemassa.
Sipi
Kreivi
Viestit: 324
Liittynyt: Sunnuntai, 10.05.2009 23:18
Paikkakunta: iisalami

Viesti Kirjoittaja Sipi » Sunnuntai, 27.02.2011 10:38

Kuulostaa ihan uskottavalta kostotoimelta. kapinoijien yleisimmin käyttämä teloitustapa oli "hosuminen". Nihtejä, ikäviä rälssinaapureita ja verovouteja upotettiin avaantoon ja työnnettiin seipäillä jään alle, etteivät päässeet mulimaan pintaan. Tästä on jokunen kuvaus pohjanmaalta. Osa voi olla voittajien keksimää mustamaalaamista, mutta kun prosessi osataan kuvata yhtäpitävän tarkkaan, niin jotain se sekin kertoo.
sitä saa mitä tilaa.
Rahat on loppu ja kutittaa
Viestiketju Lukittu

Palaa sivulle “Verierä 2011”