Sotahuuto

Skenaarioita on jo ryhdytty selvittämään. Pitäisi miettiä mitä niissä tehdään.

Aiemmat keskustelut ovat koskeneet lähinnä metsähässäkkää. Siinä ilmeisesti päädyttiin siihen ettei meistä ole riviin vaan mennään laitaan ja lyödään nurkkaan lujaa?

Linna mietityttää itseäni kovasti. Meillä tuntuu olevan siihen riittämätön varustus. Ainakin asenne olisi laitettava uusiksi, emme voi lähteä sinne samalla liikkuvalla iskuhengellä kuin maastoon. Itselle tulee mieleen vain että keihäät kasaan kuten jo ehdotettiin, suojataan niiden ympäristöä ja jouset ampuvat keihässiilin edestä keihäitä alas. Keihässiili tekee tulosta ja muut himmailevat taustalla tappioita välttäen ja antavat tämän kohdan tehdä tuloksen. Onko muilla kuin Maahinkaisella jousia? Mitä muille tulee mieleen, tämä on tylsä tapa tehdä homma vaikka toimiikin?

Entä muut skenaariot? Mitä pyörii mielessä?

Meillä Valkoisessa komppaniassa on pari-kolme (?) jousta, joita aiotaan käyttää linnassa. Coronallakin lienee pari, vahvistakaa joku?

Jousien lisäksi kannattaa tehdä kilpimiehille pitkiä heittokeihäitä. Porissa on ollut käytössä 2m keihäitä/heittokeihäitä ja lento-ominaisuudet on sitä luokkaa, että moni kilpimies täältä sellaisen mukaan ottaa. Pisto ulottuu miekkaa pidemmälle ja tarkka kantomatka riippuu täysin heittäjän taidosta.

Tälläisen idean tänne postaan. Muun jätän linnan osalta kokeneemmille sillä en vielä linnaskenua ole kokenut.

2-3 jousta ja 4 3+ metristä keihästä löytyy. Linnaan otamme varmaan 3 jousta käyttöön, muuten yleensä 2.

Kannatan, että kaikkea kantaman omaavia aseita käytetään linnoihin sisään mennessä nipussa. Puolustaessa jousille taas erityistehtäväksi vastustajan keihäsmiesten tark'ammunta.

Henkisesti kannattaa varautua, että kolmemetriset voivat osoittautua tänä vuonna lyhyiksi peleiksi, niin karua kuin se onkin. Metsässä tällä ei ole kuin korkeintaan positiivinen merkitys, linnassa kyyti voi olla Pahistontun 5m piken vastaanottavassa päässä karua.

Lisäksi linnaskenaariot ovat parhautta niille mainostetuille paviiseille. Muutoin jättäisin ne leiriin, metsässä ja kentällä ne hidastavat liikettä ja sotivat koko nopean päälle menon ideaamme vastaan rohkaistessaan kyykkimiseen. Meidän paras suojamme jousia ja keihäitä vastaan on rivakka eteneminen hönkäilyetäisyydelle.

Kantti kirjoitti:Kannatan, että kaikkea kantaman omaavia aseita käytetään linnoihin sisään mennessä nipussa. Puolustaessa jousille taas erityistehtäväksi vastustajan keihäsmiesten tark'ammunta.

Henkisesti kannattaa varautua, että kolmemetriset voivat osoittautua tänä vuonna lyhyiksi peleiksi, niin karua kuin se onkin. Metsässä tällä ei ole kuin korkeintaan positiivinen merkitys, linnassa kyyti voi olla Pahistontun 5m piken vastaanottavassa päässä karua.

Lisäksi linnaskenaariot ovat parhautta niille mainostetuille paviiseille. Muutoin jättäisin ne leiriin, metsässä ja kentällä ne hidastavat liikettä ja sotivat koko nopean päälle menon ideaamme vastaan rohkaistessaan kyykkimiseen. Meidän paras suojamme jousia ja keihäitä vastaan on rivakka eteneminen hönkäilyetäisyydelle.

5m? Viimeksi kuulin sen puhuvan 11 metrisestä. Pahistonttu on likvidoitava nuolella naamaan aina kun mahdollista.

Linnassa paviisit ovat tietysti hyviä, mutta tullaan varmaan käyttämään niitä joissain skenaarioissa kentälläkin. Niitä voi hyödyntää puolustuksen lisäksi myös hämäyksissä (näkyvät kauas) ja hyökkäyksessä. Rähinäriäkäsyssä niillä ja zweikoilla päälle menemälllä pistettiin aika tehokkaasti Kuolan pakkaa sekaisin, ja keihäät ja varsiaseet viimeiestelivät hajonneen vihollislinjan. Metsään en soisi niitä vietävän, paitsi riskipisteiden pitämiseen tms toimintaan. Isolla kilvellä on sikäli mukavaa mennä päälle, että vihollisen keihäät ja varsiaseet eivät saa lyötyä niin hyvin osumia etenemisen aikana.

Tällaista yhden siiderin innoittamaa pohdintaa.

Vibelius kirjoitti:Linnassa paviisit ovat tietysti hyviä, mutta tullaan varmaan käyttämään niitä joissain skenaarioissa kentälläkin. Niitä voi hyödyntää puolustuksen lisäksi myös hämäyksissä (näkyvät kauas) ja hyökkäyksessä. Rähinäriäkäsyssä niillä ja zweikoilla päälle menemälllä pistettiin aika tehokkaasti Kuolan pakkaa sekaisin, ja keihäät ja varsiaseet viimeiestelivät hajonneen vihollislinjan. Metsään en soisi niitä vietävän, paitsi riskipisteiden pitämiseen tms toimintaan. Isolla kilvellä on sikäli mukavaa mennä päälle, että vihollisen keihäät ja varsiaseet eivät saa lyötyä niin hyvin osumia etenemisen aikana.

Oikea meininki! Jos ne teille toimivat tuolla lailla niin laitetaan ne toimimaan armeijalle teidän kauttanne.

Todella hyvä tietää että osaatte vetää siilejä päin ajatuksella. Se ei ollenkaan kaikilta käy. Onnistuuko se kapeissa paikoissa ja silloillakin? Entäs muilla?

Kantti kirjoitti:Kannatan, että kaikkea kantaman omaavia aseita käytetään linnoihin sisään mennessä nipussa. Puolustaessa jousille taas erityistehtäväksi vastustajan keihäsmiesten tark'ammunta.

Erityisesti niiden episkeppien ammunta joihin ei perinteisin keinoin yllä.

Tosin epäilen että linna voi olla sen mallinen että sisälläolijoille +5 episkepeillä voi olla hiveen hankala löytää fiksusti toimivaa taistelupaikkaa. Ahtaanpaikan väännössä missä pystyy perääntymäänkin niista on kyllä iloa.

Keihäiden merkitys (muiden aselajien yli) muurilla häsäämisessä riippuu aika paljon muurin rakenteesta. Edellisessä linnassa luulen vallihaudan olleen merkittävä tekijä; sehän jumittaa minkä vain rynnäkön, antaen keihäille aikaa ja tilaa, +ylämäen. Jos matalan/tasamaalla olevan muurin haltuunotto on mahdollista keskitetyllä hyökkäyksellä, niin varsiaseillekin tulee duunia (vihollisen keihäiden ylös-alas hakkaamisen lisäksi, mitä ne luonnollisesti tekevät koko ajan).

Linnaskenusta puhuttaessa muuten on huomattava että yhtä iso ajasta (kai) ollaan puolustamassa. Mitäs sillon tehdään? Neuvostotaktikkohan sanoo että kilpimiehet koittaa olla kuolematta muurilla, muut hiimailee linnanpihalla ja varoo harhanuolia..how bore is that? Olisko isolla porukalla sivuportista yllättäminen kuitenkin meidän juttu? Iskeä läpi kun hyökkääjän tappiot on respaamassa tai muuten huomio muualla, rullata mahdollisen jatkuvan hyökkäyksen taakse ja lahdata se; vetäytyä sitten mahd. vähin tappioin takaisin kun vastus kääntyy meihin. Paljon hauskempaa jos multa kysytään, ja meidän tallilla vois olla tohon pallit ja vermeet

P.S Valkoisen komppanian paviiseista: ei niiden pitäisi hyökkäystä hidastaa, rakenne on erittäin kevyt (ei väsytä) ja kilpimiehet vähintään yhtä agressiivisia painajia kuin loput.

JonTzu kirjoitti:

Vibelius kirjoitti:Linnassa paviisit ovat tietysti hyviä, mutta tullaan varmaan käyttämään niitä joissain skenaarioissa kentälläkin. Niitä voi hyödyntää puolustuksen lisäksi myös hämäyksissä (näkyvät kauas) ja hyökkäyksessä. Rähinäriäkäsyssä niillä ja zweikoilla päälle menemälllä pistettiin aika tehokkaasti Kuolan pakkaa sekaisin, ja keihäät ja varsiaseet viimeiestelivät hajonneen vihollislinjan. Metsään en soisi niitä vietävän, paitsi riskipisteiden pitämiseen tms toimintaan. Isolla kilvellä on sikäli mukavaa mennä päälle, että vihollisen keihäät ja varsiaseet eivät saa lyötyä niin hyvin osumia etenemisen aikana.

Oikea meininki! Jos ne teille toimivat tuolla lailla niin laitetaan ne toimimaan armeijalle teidän kauttanne.

Todella hyvä tietää että osaatte vetää siilejä päin ajatuksella. Se ei ollenkaan kaikilta käy. Onnistuuko se kapeissa paikoissa ja silloillakin? Entäs muilla?

Edestä kilvellä ja zweikalla kylkeen. Näin se meni ideaalimuodossaan. Liikkumatilaa kuitenkin kyseinen manööveri tarvitsee. Varsiaseita kuitenkin meillä on siten, että ahtaissa paikoissa päästään nätisti sitomaan keihäitä. Toisekseen, paviisit ovat mukavan kookkaita, että niiden taakse ei pahemmin pistellä. Kyljestä tosin ikävän avoimia, mutta ahtaassa paikassa ei varmaan sellaista tilannetta pääse syntymään. Paviisirynnäköllä saa varmasti ihan kohtuullista tuhoa aikaan, jos vielä takaa tuetaan terävin kepein. Paviisi ei hidastele siinä missä muukaan kilpi.

Pyryllä on ihan aiheellinen huomio tuosta sivuportista rynnäköimisestä. Ainakin muutaman ryhmän taistelu linnan ulkopuolella kyllä hajottaa heikentyneen vihollisen rivejä, siinä määrin jopa etteivät ne pysty keskittämään voimiaan portille. Siellä meidän liikkuvammat osamme pääsisivät oikeuksiinsa, kun eivät joudu rampauttamaan itseään sisälle linnaan.

Sivuporttisuunnitelma kuulostaa mahtavalta ja meidän jutultamme. Tehdään se.

Viimeksi rynnäkkö linnasta toimi erinomaisesti. Porukka oli jopa sen verran fiksua etteivät lähteneet yksittäisten miesten perään vaan palasivat linnaan tehtyään tuhon.

Sivuporttisuunnitelma kuullostaa kyllä hyvältä, mutta pienellä varauksella. Jos linnasta pääsee kautta linjan ulos tehokkaasti, voi olla tosiaan hyvä tehdä tuo sivuporttirynnäkkö. En kuitenkaan suosi ideaa jossa pieni määrä lähetetään selustaan häiritsemään, mutta voikin päätyä respaavien vihollisten syömäksi lähes ilmaiseksi. Viime kertainen rynnäkkö oli toki ajoitukseltaan oikea, eli juuri kun vihollinen näytti ensimmäisiä väsymisen ja hajaannuksen merkkejä (Spawnit lopussa?) eikä siis suinkaan millä tahansa hetkellä tehtyä toimintaa.

Vai oliko tämä kenties joku muu rynnäkkö sivuportista kuin se jossa itseasiassa päädyttiin koko ryppäällä painamaan pihalle?

Ideaalitilanteessa linnasta pääsee ulos todella vauhdikkaasti joukko-osastojen päämäärissä, tilanne on jo kovin toinen. Sivurynnäkkö onnistuessaan vetää hyökkääjän painetta pois ja keventää näin muurien edustaa. Tässä vaiheessa jos tuo sivustakoukkaava osio on vielä hengissä, olisi hyvä liittää toimintaan mukaan muualtakin tuota päällekäymistä.
Koko sakilla ulos linnasta tuollaisen pienen "häirinnän" päätteeksi/tueksi voisi olla hyvä myös. Tämä toki kaikki riippuu sodanjohdosta, sekä vihollisen tempuista, joten ei kai mitään voi edes varsinaisesti päättää vastaavista jutuista.

Rynnäkköön suostun lähtemään in any case, oli tarkoitus sitten saada aikaan häirintää tai paikka linnan puolustajille hyökimistä varten. (Glooria! )

Mulle tuli mieleen noista Automaattisen puheista, että voisi olla aika tuhoisaa jos saataisiin ennen rynnäköintiä ujutettua joku häirintä/skirm ryhmä sinne jonnekin taakse vellomaan. Tämä epävarmentaisi vihollista (ellei rutto ole heidän puolellaan hoitamassa häirintää pois), jolloin rynnäkkö olisi helpompi suorittaa - lisäksi jos vastustajan pakka hajoaa ja porukka painaa karkuun, on tiedossa helppoja tappoja skirmaajille.

Muurin ulkopuolella oleva osasto on aivan liian altis helpolle kuolemalle. Porukan pitäisi olla erittäin nopeita, hyviä taistelijoita ja hyväkuntoisia, että tällä saataisiin aikaan oikeaa hyötyä. Tähän käytännössä pystyisi rutto lähes ainoana ja pahempaa tuhoa sekin tekee mielestäni siten, että sivukoukkauksen yhteydessä se lähtee härnäämään respaamasta tulleita ja vihollisen selustaa muun osaston käydessä piirityskoneiston kimppuun. Sisäpuolellä meillä ei kuitenkaan ole varaa riskeerata useita taistelijoita helppoihin kuolemiin. Respat kuitenkin menevät todennäköisesti lähemmäs lukuja 1:3.

Noissa rajallisen respawnin skenaarioissa on erityisen tärkeä katsoa ketä lähtee telomaan. Ihannekohteita katsoisin olevan kaksi, eri syistä:

1) Kevyesti panssaroidut. Menevät alas helposti, erityisesti rivistä. Vievät nopeasti respwasn-määrää alas. Ehkä paras kohde koskaan on rivissä oleva kevytpanssarinen keihäsmies. Vauriontekokyky tippuu, respawnia kuluu nopeasti. Nuolella poskeen näitä!

2) Huonoimmat raskaat. Respawn kestää pitkään ja taisteluteho vähenee sitä kautta. Mutta tämä siis koskee oikeasti vain huonoja, ei keskinkertaisia.

Huonoimpia kohteita ovat taitavat raskaasti panssaroidut kohteet. Vaikka haarniskan suojaavudesta kuinka jaksetaan mesota foorumilla on armeijan kannalta merkittävä ero respawnata joka raajaan ylimääräinen osumapiste haarniskan kanssa. Tällöin voi pahimmillaan ottaa 4-6 osumaa ennen kuin meno huononee lainkaan. Se on mahtavaa, hyötysuhde tällaisessa respawnissa on merkittävästi parempi kuin haarniskattomien kanssa. Älkää taistelko kokeneita haarniskoituja vastaan kuin pakon edessä ja ylivoimalla.

Kun suunnittelette jousiampujille hommaa linnaskenaarioihin, varautukaa kevyeen pettymykseen. Lyhyesti: Mitä kokeneempi jousiampuja, sitä todennäköisemmin hän jättää linnaskenun ajaksi jousen leiriin ja muuttuu keskinkertaiseksi tai sitä heikommaksi melee-taistelijaksi.

Sama hiukan pitemmin: Kokeneet = pätevät ousiampujat, jotka ovat olleet esim. 2008 linnassa, tietävät kyseisen taistelutyylin tuhoavan nuolia hälyttävää tahtia. He, jotka tietävät tämän, ovat kypsyneet nuolien hitaaseen ja aikaa vievään värkkäämiseen ja haluavat säästää niitä nuoliystävällisempiin skenaarioihin, eivät ota jousta linnaan. Esimerkiksi minä itse aion jättää linnan ja tod.näk. myös kannastyönnön ajaksi jousen, ja tähtiampujamme Aku puhui samansuuntaisesti. Ainakin itselläni frägimäärä jousella /linnaskenaario on suunnilleen 12-kertainen miekalla matsaamiseen verrattuna. Jos sama toistuu armeijamme useimpien jousten osalta, tehomme laskee jo ihan näkyvästi.