Harjoitusten teemojen kirjaus

Kaikille avoin Keski-Suomen ryhmien ja treenaajien yhteinen keskustelualue

Valvoja: Ince

Vastaa Viestiin
Avatar
Ince
Herttua
Viestit: 767
Liittynyt: Torstai, 10.05.2007 12:17
Paikkakunta: Jyväskylä

Harjoitusten teemojen kirjaus

Viesti Kirjoittaja Ince » Torstai, 07.04.2011 15:23

4.4 Maanantaina

Käsiteltiin tai viitattiin seuraaviin teemoihin.

1. Pistettäessä piston tulee olla linjaltaan "terävä tai suora" pikemminkin
kuin laahaava, pistäjän asiaa edistää myös murretusta linjasta toimiminen
eli asetelma jossa vastapuoli ei ensiksikään aluksi voi olla varma
kohdistuuko häneen nimenomaan pisto vai jotain muuta ja toisekseen,
miltä linjalta tai kulmaukselta tuo pisto lopulta muodostuu,
kolmannekseen mikä on piston rytmi.

2. Yksi peruskeino tähän on asemoitua siten että kilpi peittää samalla
mahdollisuuden arvioida miekan ulottovuuden ja asettelun. Viitaten
toiseen teemaan laajemmin muita keinoja ovat dynaamisesti lähestyessä
muuttaa omaksuttavia mahdollisia hetkellisiä varoasentoja josta sitten
vaikka pistää. Kolmas, myös tai ainakin historiallinen keino, on asettaa
miekka linjassa vastustajaan taakse, joko niin että käsi melkein suorana
taaksepäin ja miekan kärki on siis myös taaksepäin tai sitten käsi on
kylläkin melkein suorana taaksepäin, mutta miekan kärki on eteenpäin,
edelleen niin linjattuna, että sekä linja että kilpi sulkevat sen suoraan
vastustajalta.

3. Kolmas viitattu teema oli lähestyminen, eli vain epätoivoinen* (tai muu
erityistapaus) juoksee puhtaasti linjalla omaksumatta mitään varoasentoa
ellei vastustajan olemus tai muu anna tähän hyviä perusteita. Toinen
vältettävä asia on periaatteessa ensin rynnätä suoraan eteenpäin ja sitten
äkkiä pysähtyä vastustajan eteen, jolloin; jos tämä on hyvä, ellei, asiat
ovat toisin; saatat päätyä keräilemään itseäsi "murretusta asennosta" tai
/ ja liikkeen ennakoidusta viitepisteestä, toinen on jo lähtökohtaisesti siis
askeleen edellä. Ratkaisu on siis omaksua - juokseva tai liikkuva
varoasento - ennen ennakoitua kohtaamista, joko sama jalka edellä
luoden siten kohtaamiseen tiivistyvää (passivoivaa) varautumista
vastustajan taholle (kohta tapahtuu jotain!, mikä voi johtaa myös
linjaltaan ennakoitavaan ylireagoimiseen) tai jalkoja vaihdellen jolloin
syntyy dynaamisempi asetelma ja jotkut voivat kaventaa varoesentoaan
monisuuntaisen liikkeen hyväksi, jolloin he saattavat päätyä "enemmän
kasaan" kuin olisi heidän liikkeensä kannalta lopulta suotuisaa.

*ajateltaessa ideaalitapausta, josta on poistettu ne lukuisat seikat jotka
voivat kuitenkin perustella tämän esim. hämäyksenä, ohituksena jne.
Viimeksi muokannut Ince, Keskiviikko, 04.01.2012 00:38. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Netin helmeilevin miekkailu blogi:
http://miekkailusta.blogspot.fi/
Pahistonttu
Kuningas
Viestit: 3421
Liittynyt: Maanantai, 20.03.2006 21:56
Paikkakunta: Porvoo

Viesti Kirjoittaja Pahistonttu » Torstai, 07.04.2011 15:58

Jos saisit aiheesta aikaiseksi kuvitetun tai videoilla höystetyn esseen, olisin hyvin kiitollinen. Tällä hetkellä teksti vaikuttaisi aukeavan vain paikalla olleille.
Muistaako joku Boffaajan käsikirja -projektin :wink:
Hän, joka sitoutuu kunniaan on hävinnyt jo ennen taistelun alkua.
Avatar
mikkotus
Kreivi
Viestit: 391
Liittynyt: Keskiviikko, 31.01.2007 15:29
Paikkakunta: Jyväskylä

Viesti Kirjoittaja mikkotus » Torstai, 07.04.2011 19:38

Kyllähän tuosta aika helposti saisi 60min dokkarin väännettyä. Nykyajan järkkärillä saa jo mukavaa HD-videokuvaa ja editointi/leikkaus onnistuu, jos tekee ajan kanssa. Siitä vaan porukalla käsikirjottamaan opetusta yleisimmille varusteille ja tekniikoille, niin helposti saadaan 30-60min matsku kasaan ;p
Avatar
Ince
Herttua
Viestit: 767
Liittynyt: Torstai, 10.05.2007 12:17
Paikkakunta: Jyväskylä

Viesti Kirjoittaja Ince » Keskiviikko, 20.04.2011 15:34

Kiitos myönteisestä huomiosta.

Ongelmat ovat seuraavat: joko joltain tyypiltä menee paljon energiaa ja
säätämistä asiaan, mutta kokonaisuus saattaa olla yhtenäinen ja tulla
tehtyä ainakin johonkin määrin, tai vastaavasti tekevän porukan
sitouttaminen hankkeeseen on vaikeaa ja esityksestä saattaa muodostua
epäyhtenäinen (hyvä ja huono asia?) Mutta kaiken kaikkiaan muodollinen,
osittain itsenäinen, osittain sovellettu, esitys tekniikasta palvelisi varmasti
kuvaa lajista. Hyödyt olisivat kahtalaiset, yhtäältä näyttäisi lajin
ulkopuolelle että myös jotain järkevää ja tarkkaan mietittyä tapahtuu ja
toisaalta lajin sisäisesti voisi kannustaa mietittyihin harjoituksiin ja
tekniikkaan, sekä tietenkin ehkä oikotien myös oppia joitain perusasioita.

Periaatteessa ja noin ideaalisesti ottaen se olisi käsitteellisesti tai yleisellä
tasolla sama kuin paikallisesti toteutuva vertais-oppiminen, esimerkiksi
Vihtavuorella käyneistä, jotka jaksavat käydä alun löylyn läpi.., (aika
vaikeaa ilman kovin suoria tasoitus tapoja) kaikista on tullut ihan huippuja
(käytännössä katsoen) ilman muodollista opetusta. Video tai muu
mahdollistaisi ehkä reseptin ilman kuitenkaan tarkkaa "miten, miksi ja
milloin" minkä käytännössä vaistoaa seuraamalla.
Edit.
Tuo jonkin asian välittyminen on melko ja yllättävän vaikeaa, iso-isäni
yritti kerran malliksi näyttää ruisleivän tekoa, tiedän reseptin ja olen
nähnyt hänen tekevän leivän suurinpiirtein samoin, mutta silti leivistäni
tulee käsittämättömästi aivan erilaisia. Yleensä sellaisen näyttäminen jota
voi jotenkin itse soveltaa on rakentavinta, aluksi tämä tarkoittaa itsensä
kasaamista siten ettei vain reagoi, sitten palikka mallilla peruselementtejä
joita voi soveltaa ja lievän aktiivista virettä, ja lopulta hienovaraisempia
mahdollisuuksia ja elementtejä. Elokuvassa Miekka kivessä Merlin osoitti
päähenkilölle kaamean pinon kirjoja ja sanoi, "Tuossa on poikani tiedon
vuori, kun olet lukenut sen, alamme keskustelemaan."

Panssari 11.4
1. Eli, jokeripiste oli kokeilussa, mikä kävi virkistävästä "kuinka osut
panssaroimattomiin kohtiin" harjoituksesta, mistä maininta jota en ole
huomannut aiemmin, eli oli panssaripisteitä sitten 20 tai 1 ja jos muut
säännöt kulkevat kuten ennen, niin varsinkin selkään päästessä kannattaa
lyödä panssarihirmulta toinen tai jos ehtii niin kummatkin jalat pois.
Harvalla nimittäin panssari suojaa jalkoja takaa, vaikka suojaisikin selkää,
päätä ja käsiä (vaikka niska olisi panssaroimaton, niin siihen ei kannata
joka tapauksessakaan lyödä turvallisuuden vuoksi).

2. Yleisimpiä panssaroimattomia kohtia lienee polvesta kroppaan,
kyynerpäästä olkapäähän ja monilla leuka. Myös jalkapyötä kuuluu näihin
kohtiin, mutta vaatii jo hieman taitoa ja tuuria osua tähän. Toisaalta
vaikka osuisikin niin toinen ehkä huomaa sen vasta hieman myöhemmin
kun on jo siirtynyt eteenpäin jolloin saatat päätyä tukalaan tilanteeseen.
(Myös välttääkseen kaatumisen vauhdista.) Todellinen taiteilija voi
hilparilla opetella näitä "lyön jalkapöytään" tekniikoita muuten täysin
panssaroitua vastustajaa vastaan. Mutta näistä ei ehkä kannata lähteä
liikkeelle. Toinen usein panssaroimaton kohta ovat luonnollisesti sormet,
joihin on usein suhteellisen helppo osua ennakoitavan lyötilinjan, palautus
pisteen tai käsien varoasennon vuoksi.

3. Mainittiin myös kaksi tekniikkaa, joista toinen kohdistui miekkakäden
kyynerpään ylle ja toinen kilpikäden reiteen, jotka lähtevät ehkä
yksinkertaisimmillaan vastakkainen jalka edessä kuin mihin puolella
vastustajaa on tarkoitus linjan sivuun edetä, eli lyötäessä tyypillisesti
vasemman käden kyynerpään ylle oikea jalka ensin edessä ja
päinvastoin. Mikäli haluaa "miekkailla" ja muutenkin, onnistumisen
kannalta suotuisaa on luonnollisesti vaikuttaa siltä kuin olisi valmis
tekemään monia asioita, ja vasta lopussa kääntää tilanne haluttuun
suuntaan. Kumpikin tekniikka periaatteessa altistaa samalla vastustajan
toimille, mikä merkitsee kilven aktiivista pitämistä mukana ja lievän
etäisyyden ylläpitämistä. Kumpikin voitaisiin tehdä myös suoraviivaisena
lähitekniikkana, mikä on kuitenkin ehkä vaikeampaa. Tuon jalka lyönnin
voi tehdä myös "wräppinä", mutta tuossa tulisi liikkeen ja etäisyyden olla
kohdallaan, koska muutoin asetelma on epäsuotuisa tuon
epäonnistuessa. Tähänkin pätee sama vaikutelma että mitä tahansa voi
tapahtua (käsien varoasento), josta vasta linjaltaan yllättävä lyönti.
(esim. ylä-ala ja puolelta - toisella linjan ja kulmanvaihto.)

Vielä tuohon Pahistontun@ mainioon mainintaan, voisiko Muerte koostaa
joitain huomioita tai oppeja? Olen nimittäin huomannut että itseensä on
joskus helpompi vaikuttaa ja näin nytkäistä hommia liikkeelle tarjoten
samalla malli josta jatkaa, inspiraatiosta puhumattakaan. Siinä hengessä
kuin jotkut jkl:n nuoremman polven väestä ovat olleet kiinnostuneet noista
periaatteista olen itsekin kirjoitellut jotain kolmekymmentä sivua
enemmän tai vähemmän hyviä neuvoja. Eli bofferikäsikirjankin
koordinaattorin olisi silloin ollut hyvä kirjoittaa esim. viitteellinen esipuhe
ja kappale, ja puhua sitten joku muu kirjoittamaan toinen samantapainen
kappale, ja sitten avoimesti kutsua erilaisista aiheista kirjoituksia, joista
sitten koostaa kokonaisuus.

Hyödyllistä olisi myös viitteellisesti huomioida jo nettiin melko fiinisti
rakenneltu, kuten: http://www.bellatrix.org/school/appendix_i/index.htm
Tuosta on kai melko helppo oppia suhteessa etupäässä sanallisiin
sepustuksiin.
Viimeksi muokannut Ince, Tiistai, 26.04.2011 17:04. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
Netin helmeilevin miekkailu blogi:
http://miekkailusta.blogspot.fi/
Pahistonttu
Kuningas
Viestit: 3421
Liittynyt: Maanantai, 20.03.2006 21:56
Paikkakunta: Porvoo

Viesti Kirjoittaja Pahistonttu » Keskiviikko, 20.04.2011 17:31

Valtavaa yhtenäistä pakettia ei varmastikaan aluksi tarvittaisi. Jo kokoelma eri ihmisten tekemiä esseitä ja videoita arkistoituna yhteen paikkaan (laatutarkastuksen jälkeen SH:n sivut, muuten vaikkapa wiki) olisi todella hyödyllinen. Näiden pohjalta joskus hamassa tulevaisuudessa voitaisiin kasata jotain yhtenäisempää.
Samalla dokumentoitaisiin tämän hetkisiä taktiikoita, toimintamalleja ja varusteyhdistelmiä. Jo muutaman vuoden kuluttua voi olla hauska katsella miten joskus ajateltiin. :wink:
Hän, joka sitoutuu kunniaan on hävinnyt jo ennen taistelun alkua.
Avatar
JonTzu
Sotahuuto '11 -järjestäjä
Viestit: 2961
Liittynyt: Tiistai, 31.01.2006 20:27
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja JonTzu » Torstai, 21.04.2011 16:03

Maahinkaisella on pitkä kuvattu materiaali tallennettuna vuodelta ~2004 tjsp. Sen editointi jäi joskus kesken kun editoijan omppukone tavalliseen ompputapaan räjäytti itsensä aivan omputtomaan kuntoon. Mutta kuvamatsku on yhäkin tallessa. Mukana mm. hauskan väkivaltaisia aseistariisuntoja, heittoja ja kyynärlukkoja. Materiaali ei ole nättiä, kuvattu jossain liikuntasaleissa ilman taustakangasta ja ilman ajateltuja kuvakulmia.
"Harjoittelemalla hyvä tulee."
Avatar
N.Hirvelä
Sotahuuto '09 -järjestäjä
Viestit: 2613
Liittynyt: Torstai, 08.06.2006 18:15
Paikkakunta: Tampere
Viesti:

Viesti Kirjoittaja N.Hirvelä » Torstai, 21.04.2011 18:09

Pahistonttu kirjoitti: Jo kokoelma eri ihmisten tekemiä esseitä ja videoita arkistoituna yhteen paikkaan (laatutarkastuksen jälkeen SH:n sivut, muuten vaikkapa wiki) olisi todella hyödyllinen.
Kuulostaa muuten aika hyvältä idealta.... pitääpi kysellä jos Tampereella ois väkeä joita kiinnostaisi tälläisen teko. :roll:
http://scafightingfinland.com/ - Tule mukaan lyömään haarniskassa kovaa, mutta turvallisesti!
http://scafightingfinland.com/forums/ Rottinkitaistelun uudet foorumit
Avatar
Ince
Herttua
Viestit: 767
Liittynyt: Torstai, 10.05.2007 12:17
Paikkakunta: Jyväskylä

Viesti Kirjoittaja Ince » Torstai, 12.05.2011 14:31

Hilpari Ma 9.5

Todettiin seuraavaa, boffohilparoinnin perisynti on luovuttaminen mallia,
"ok, nyt taisi käydä huonosti, koitetaan tasuria." Ottelut otellaan myös liian
usein "nyhräys-periaatteella", jolloin koitetaan tuurilla vääntää
jonkinlainen osuma, pikemminkin kuin pyrittäisiin vääntämään voittoisaan
asemaan, josta sitten, tai ainakin ensisijassa puolustamaan itsensä pois
kehnosta asemasta ellei edellinen ole mahdollista. Näin takkiin ottava
teknisesti orientoitunut on paremmilla jäljillä kuin jossain kohti ottelua
"romahtava" tekniikasta (/järkevästä puolustuksesta) luopuva tasurien
saalistaja tai hilparia lähinnä kuin keihästä käyttävä muutaman tekniikan
ottelija.

Osittain omituisuus johtuu luonnollisesti "laser-säännöistä" jotka laskevat
muut kuin vähäisimmät ilman liikettä tulevat iskut osumiksi. Tämä tekee
lähi kamppailu tilanteet epäilyttäviksi, kun häviävään asemaan ajautunut
voi usein kuitenkin kohtalaisesti "luovuttaa" ja lyödä jonkinlaisen tasurin.
Toisaalta sca:ssa, jossa tämä ei ole mahdollista, ei ole tunnetustí sallittu
iskuja polven alle, joka sekin rikkoo tekniikan omalla tavallaan. Mutta,
ainakin opettelun mielessä on aina hyvä pyrkiä voittavaan asemaan, ja
häviävästä asemasta mielummin ensisijaisesti puolustaa epätoivoisestikin
kuin muuta. Itseasiassa, tuon voittoon pyrkimisen voisi aluksi unohtaa ja
pyrkiä katsomaan millaisia asetelmia voi saada aikaan.

Ensiksi, pitää kyetä vaihtamaan otetta, siis johtavan käden paikkaa
(Takimmainen käsi lähtee ensin.) Sitten vaihtamaan samalla etummaista
jalkaa, niin että saman puolen käsi ja jalka johtavat. Sitten on
tiedostettava kummin päin käsi pitää kiinni hilparista, siis yläpuolelta vai
alapuolelta, peukalo kohti itseä vai vastustajaa. Sen jälkeen on
mietittävä mitä omaksuttu varoasento mahdollistaa millaisissakin
tilanteissa, mikä muuttuu jos käännät peräpiikin eteen, tai omaksut
asennon joka ei aluksi suojaa mitään. Onko varoasentosi tarkoitus
"voittaa suoraan" (keihästämällä tms.) vai vasta jostain asetelmallisesta
kehitelmästä. Sitten mieti rististilanteen painetta(pind), miten toimia
paineetta, väheisessä paineessa ja voimakkaassa paineessa. Miten
samalla avaat ja suljet linjan, tai olet pois siltä.

Huomioi, että pitkällä hilparilla saattaa olla paras keskittyä keihästämiseen
(turvallisuus huomio, varo ylimeneviä pistoja päähän, samoin kuin
lakipisteeltään läpimeneviä pistoja polvilumpioon ellei hilparisi ole erittäin
hyvin tehty) kilpien koukkiseen ja "päiden pitämiseen piilossa"
(turvallisuus huomio, mikäli vastustajalla ei ole kypärää, kannattaa
korostetusti varoa, koska varsi osuu ties kuinka usein kuitenkin.), sekä
askeleella saman käden ja jalan moukkujen jakelemiseen. Lyhyemmällä
(pole-axe erotuksena halberd; miten näitä kutsutaan suomessa?) nuo
käännöt ja muut onnistuvat paremmin läheltä.

Kuten ehkä ilmeistä monia muodollisesti varsin erilaisia välineitä tai näiden
yhdistelmiä käytettiin tai hahmotettiin samojen periaatteiden mukaan,
kuten: (oppiessa yhtä opit myös kaikkia)

Kirjallisuutta:
Polearms of Paulus Hector Mair (2008, Paladin Press)
- Tässä monipuolisesti shortstaff, longstaff, halberd, poleaxe
Sigmund Ringeck´s Knightly Arts of Combat (2006 Paladin Press)
- lyhyt keihäs haarniskassa, keihäs vs. pitkämiekka
Inside, Outside, Right foot, Left Foot: Assumptions of Handedness in
weapons of the Staff (Spada I, 2002, Paul Wagner)
- auktorit ovat erimielisiä.. englantilaiset pitivät ilmeisesti oikeaa kättä
takana. Mutta, Di Grassi: "or the weapons of the Staffe, namely, the Bill,
the Partisan, the Holbert, and the Javelin.. I am of opinition, that all of
them may be handled in manner after one waye."
German Madieval Martial Arts vol. I the Poleaxe (Dvd, 2010, Christian Tobler)
- hieno ja selkeä esitys Selohaar nimisen jenkkiläisen miekkailukoulun
opettajalta, joka korostaa myös kuinka samat periaatteet (tai ainakin
samantapaiset) kulkevat tikari, miekka + bukleri, pitkämiekka ja hilpari
tekniikoiden taustalla, myös kirjassa In Saint George´s Name
havainnollinen esitys tuosta.
Netin helmeilevin miekkailu blogi:
http://miekkailusta.blogspot.fi/
Pahistonttu
Kuningas
Viestit: 3421
Liittynyt: Maanantai, 20.03.2006 21:56
Paikkakunta: Porvoo

Viesti Kirjoittaja Pahistonttu » Maanantai, 16.05.2011 11:22

Ince kirjoitti:Lyhyemmällä
(pole-axe erotuksena halberd; miten näitä kutsutaan suomessa?)
Sanoisin varsikirves ja hilpari.
Hän, joka sitoutuu kunniaan on hävinnyt jo ennen taistelun alkua.
Avatar
Ince
Herttua
Viestit: 767
Liittynyt: Torstai, 10.05.2007 12:17
Paikkakunta: Jyväskylä

Viesti Kirjoittaja Ince » Perjantai, 18.05.2012 01:53

Maahinkaisen parhaiden perinteiden mukaan tiesin tosiaan viisi minuuttia ennen päivän
aiheitta, pitäväni päivän aiheen. :) Joten tässä hieman selvennystä / sekaannusta aiemmin sanottuun.
7.5. Maanantaina "Puollustuksen kerroksellisuus kertaus"

Harjoitukset voisi jakaa neljään luokkaan
I. Vapain periaattein ja muodoin, tietyssä kehyksessä.
II. Tavoitellaan joitain periaatteita vapain muodoin
III. Tavoitellaan joitain muotoja vapain periaattein
IV. toimitaan suljetuin periaattein ja muodoin.
I. Ensimmäinen luokka edustaa ideaalista toimintaa annatussa väljässä kehyksessä.
II. Toinen luokka kuuluu "edistyneiden ottelijoiden" henkisiin harjoituksiin.
III.Kolmannessa tietty muodollinen suoritus toteutetaan omin periaattein / käytännöin
(jotka eivät välttämättä ole millään muotoa tietoisia;
eli tiedottomana käytäntö, tietoisena periaate.)
IV. Neljäs on taas mimeettistä toimintaa vailla laajempaa taktiikkaa tai tekniikkaa
harkittuina tai valittuina elementteinä.

Ensimmäinen, puolustuksen kerroksellisuus
Puolustuksen* kerroksellisuuden perusharjoitus edustaa tuota neljättä ryhmää, eli
annettuna on tukku ottelijalle epäedullisia ennakko-oletuksia joiden puitteessa
hänen oletetaan toteuttavan konsepti sen idean rakenteen paljastavalla tavalla.
Sen vuoksi ensin väistetään etäisyydeltä, torjutaan miekalla (josta läpi), jonka
jälkeen torjutaan kilvellä (josta läpi), jonka jälkeen ohjataan läpitullut isku
ei kuolettavaan paikkaan.

Harjoituksessa:
I. etäisyys II. miekka / kilpi III. kilpi / miekka IV. etäisyys / kierto / ohjaus ei tappavaan kohtaan
- Erilaisia tapaus tarinoita voi helposti kehitellä (myös suhteessa
monimutkaistetusti; havainto, orientaatio, päätös, toiminta, ketjuun)
- Voisi monimutkaistaa lähi ja kaukopelien huomioinnilla
- Myös torjunta linjaa / kulmaa voisi varioida syvyydessä ja tasossa.

*Puolustuksen kerroksellisuuden idea poikkeaa siis kaikella puolustamisesta kerralla.
Lisäksi tässä oletetaan (ainakin hetkellinen) tilan luovutus vastustajalle, vastaavan
voisi tehdä myös eteenpäin tai hyökkäävänä jolloin kyseeseen voisi tulla sitomisen
kerroksellisuus. Eli ensin väistetään eteenpäin, sitten sitoutetaan isku lyöntilinjan
sisään eteenpäin, jonka jälkeen vaihdetaan kilpi sitouttavaksi. Jne.


Se opitaanko näin ensikädessä voittamaan on eri asia, kuin millaisen rajatun alan
esimerkin tämä tarjoaa miekkailu teorian kannalta. Eri asia on myös, miten (taktisia /
teknisiä) kuriositeetteja tulisi opettaa vailla kontekstia frakmentaarisina kappaleina.
Mutta, tämä vastaa opetusohjelmamme luonnetta, vaikka keskiössä voisi olla geneerinen
perustyyli, perustavin vertauskuvin, perus periaattein. (Nykyinen systeemi on realismia,
jälkimmäinen vaatisi miettimistä ja systematisointia; yksilö, pari, ryhmä, tekniikka ja
taktiikka, jopa strategia, erilaiset lähtökohdat, tyylin avoimuus / sulkeisuus,
peliteoreettinen vahvuus suhteessa vaadittuihin edellytyksiin (voiko tyylin murtaa
peliteoreettisesti epäkorrektilla tekniikalla), erilaiset luodut tilat (imaginaarinen,
kuvitteellinen).. Vai olisiko jaettava ensin I. mimeettinen jäljittely (geneerisestä tyylistä)
II. periaatteiden varioiminen vapausastein III. miekkailu teoria ja henkiset harjoitukset
IV. Tyylin varioiminen ja purkaminen tekniikka, taktiikka ja strategia puuna (edellytysten
tunnistaminen, tekniikka puun kasvattaminen ja lopuksi jälleen sen karsiminen tikuksi.)

Käytännössä:
- Ruton Mikko on mielestäni malli esimerkki turvallisesti, jämäkästi ja
äkäisesti lyövästä, jota vastaan on menneinä vuosina voinut soveltaa
kerroksellisuuden ideaa. (vastaavasti vahvalla läpimenevällä paineella
(erotuksena paineesta kohteen tasalla) lyövää vastaan tämä ei ehkä
onnistu, kyseinen tapa lyödä muodostaa myös yhden lajin suurimmista
vaaran elementeistä.)
- Joskus tullessasi rivistä esiin voit ehtiä lyömään kerran tai kaksi, jonka
jälkeen ajaudut puolustamaan kaikella ja vetäytymään, jolloin
kerroksellisuuden ideaa voi myös joskus soveltaa.
- Kyseessä ei tietenkään ole tilanne johon tulisi erityisesti pyrkiä, sillä
tämä vastaa hieman ristittyjä käsiä tai jalkoja, ja helposti sitouttaa
itsensä, sekä jättää aloitteen ja yleensä tilan vastustajalle, mikä ei aina
lupaa pelkästään hyvää. (tosin näin voi tietenkin huijata)

Toinen tehty harjoitus oli: Sivuaskel etuviistoon ja lyönti
- Pohkeeseen tai (harjoituksissa) olkapäähän, (oikeasti) päähän.
Lähtökohta vastakkainen jalka edessä liikesuuntaan nähden, eli johtava
jalka oikealla oikea ja vasemmalle vasen.
- Lyönnin voi rytmittää; ennen, samalla ja jälkeen. Yleensä lyödään samalla.
Netin helmeilevin miekkailu blogi:
http://miekkailusta.blogspot.fi/
Avatar
Ince
Herttua
Viestit: 767
Liittynyt: Torstai, 10.05.2007 12:17
Paikkakunta: Jyväskylä

Viesti Kirjoittaja Ince » Keskiviikko, 19.09.2012 02:12

Koottuja ohjattujen ja opettujen temppujen kokoelmia saattaa löytyä täältä:
Sekä menneiltä vuosilta, että myös tulevilta, ainakin jos luoja suo.
Netin helmeilevin miekkailu blogi:
http://miekkailusta.blogspot.fi/
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Keski-Suomen boffaajat”