Sotahuuto-tapahtuman taistelusääntöjen kokonaisuudistus

Keskustelua tapahtuman, sääntöjen ynnä muun kehittämisestä sekä asioista, jotka vuonna 2011 tulisi huomioida.

Valvojat: Ylläpito, Järjestäjät

Avatar
Aarimoto
Työn Sankari
Viestit: 1323
Liittynyt: Sunnuntai, 24.09.2006 08:20
Paikkakunta: Helsinki

Sotahuuto-tapahtuman taistelusääntöjen kokonaisuudistus

Viesti Kirjoittaja Aarimoto » Sunnuntai, 08.08.2010 12:43

Saatattekin jo asiasta tietää, mutta mikäli ette, niin tässä vähän taustaa.

Olen sääntöjä luettuani ja tapahtumaan vuodesta 2007 lähtien osallistuttuani ja siellä vuosittain lukuisten ihmisten kanssa keskusteltuani sekä täällä foorumikeskusteluihin osallistuttuani tullut siihen tulokseen, että tapahtuman säännöt kaipaavat kokonaisvaltaista, kielellistä ja kognitiivisteknistä remonttia. Tarkoitan tällä vain ja ainoastaan nykyisten sääntöjen uudelleenkirjoittamista siten, että tapahtuman 2010 mukainen sääntöjen henki ilmenisi myös eksplisiittisesti sääntöjen kirjoitetusta asusta.

Tätä silmällä pitäen olen kirjoittanut alustavan esityksen säännöistä. Kutsun tätä nimellä Taistelusäännöt v. 0.1. Kyseessä on siis varsin alustava versio, jota ei ole sellaisenaan tarkoitettu Sotahuuto ry.:n hallitukselle esitettäväksi, vaan jonka tarkoitus on aloittaa yhteinen, jaettu sääntörevisio.

Koska tällainen sääntöjen kirjoittaminen on itsessään varsin haastavaa ja vaativaa puuhaa, tulee säännöistä usein sekavia. Asioita sanotaan moneen kertaan tai niitä ei yleisiksi tunnettuina "tosiasioina" sanota ollenkaan. Tavoitteenani onkin ollut välttää tällaisia ongelmia niiden foorumeillakin hiljattain esiteltyjen loogisten virheiden ohella, joita tälle vuodelle hyväksytyissäkin säännöissä valitettavasti oli.

Koska sääntöjen kieli ja idea eivät mielestäni aina ole kohdanneet, on ollut mahdotonta pitäytyä niissä tulkinnoissa, joita vuodelle 2010 hyväksytyissä säännöissä on esitetty. Olenkin tätä vastoin pyrkinyt pitäytymään sääntöjen hengessä. Tämä aiheuttaa kuitenkin sen mittavan ongelman, että olen näin joutunut tulkitsemaan sääntöjä. Siksi onkin ehdotonta, että tätä varhaista versiota nyt dekonstruoidaan yhteisesti, jotta lopullisesta esityksesta saataisiin sellainen, joka sekä kielellisesti että loogisesti tukee vallitsevaa käsitystä siitä, mikä Sotahuuto-tapahtumassa on taistelullisesti merkityksellistä ja toivottavaa.

En näin ollen ole liittänyt tähän esitykseeni mitään hiljattain esitettyjä sääntömuutoksia, sillä ne tulee mielestäni käsitellä olemassa olevan protokollan mukaisesti erillään tästä yleisuudistuksesta. En tällä tarkoita sitä, etteikö uudistuksia tulisi esittää, vaan haluan selkeyden nimissä pitää ne erillään tästä, luonteeltaan ensisijaisesti teknisestä uudelleenkirjoitusprosessista. Mikäli tästä seuraa jossain vaiheessa todellinen sääntörevisio, olen valmis käyttämään aikaani myös tällaisten uudistusten kielen ja loogisuuden hiomiseen tätä revisiota vastaaviksi siten, että ne saumattomasti sopivat uuteen kokonaisuuteen, eikä revisioitu sääntöjärjestelmä heti hajoa sekavaksi ja loogisesti ongelmalliseksi kronikaksi.

Tämä toimikoon alustuksena. Pdf-versio esityksestäni on ladattavissa osoitteessa: https://sites.google.com/site/aarosahari/

Seuraava postini tässä ketjussa sisältää saman tekstin. Olkaa hyvät!
Teh Aarimoto
Gonahtanut vanha karhu
Avatar
Aarimoto
Työn Sankari
Viestit: 1323
Liittynyt: Sunnuntai, 24.09.2006 08:20
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Aarimoto » Sunnuntai, 08.08.2010 13:01

Taistelusäännöt

Yleiset periaatteet

Taistelusääntöjen tarkoitus

Näiden taistelusääntöjen tarkoitus on määrittää yhteisesti hyväksytty tapa toteuttaa taistelunmallinnusta Sotahuuto-tapahtumassa järjestelmällisesti ja turvallisesti.

Sotahuuto-tapahtuman periaatteet

Sotahuuto-tapahtuman taistelutoiminnassa noudatetaan näitä taistelusääntöjä. Säännöt takaavat osallistujien turvallisuuden ja toiminnan tasapuolisuuden. Kaikessa taistelutoiminnassa edellytetään sekä taistelijoilta että valvojilta kunniallista toimintaa.
Taistelijoiden tulee noudattaa valvojien antamia ohjeita.

Käsitteet

Taistelijalla tarkoitetaan näissä säännöissä sellaista henkilöä, joka osallistuu Sotahuuto-tapahtuman taistelutoimintaan.
Hyökkääjällä tarkoitetaan näissä säännöissä taistelijaa, joka suorittaa hyökkäyksen jollain hyökkäysvälineellä kohdetta vastaan.
Kohteella tarkoitetaan näissä säännöissä taistelijaa, jota vastaan hyökkääjä suorittaa hyökkäyksen jollain hyökkäysvälineellä.
Kuolleella tarkoitetaan näissä säännöissä taistelijaa, joka käynnissä olevan taistelukohtauksen aikana on myöhemmin Taistelutoiminta: kuoleminen ja kuolleena oleminen – kohdassa määritellyllä tavalla kuollut.
Taistelukohtauksella tarkoitetaan näissä säännöissä yksittäistä taistelutapahtumaa (eng. scenario), jonka aikana taistelutoiminta jatkuu yhtäjaksoisesti, ellei sitä turvallisuussyistä väliaikaisesti keskeytetä.
Sivullisella tarkoitetaan näissä säännöissä sellaista henkilöä, joka jostain syystä on Sotahuuto-tapahtuman taistelutoiminta-alueella taistelutoiminnan ollessa käynnissä, mutta ei ole taistelija tai tuomitsija.
Valvojalla tarkoitetaan näissä säännöissä sellaista henkilöä, jonka Sotahuuto-tapahtuman vastuullinen pääjärjestäjä on valtuuttanut ohjaamaan tapahtuman taistelutoimintaa.

Taistelutoiminta

Osumapaikat

Taistelija jaetaan kuuteen osumapaikkaan: päähän, vartaloon, vasempaan käteen, oikeaan käteen, vasempaan jalkaan, sekä oikeaan jalkaan. Osumapaikka pää käsittää ihmisen kaulan ja pään. Osumapaikka vartalo käsittää hartiat hauiksen yläpuolelta ja vartalon pakaroista (vai lonkasta, nämä ovat eri asia) ja nivusista kaulaan saakka. Osumapaikat vasen ja oikea käsi käsittävät kunkin käden hauiksen yläpäästä sormenpäihin. Osumapaikat vasen ja oikea jalka käsittävät kunkin jalan vartalon pakaroiden (vai lonkasta, nämä ovat eri asia) ja nivusten alapuolelta varpaiden kärkiin saakka.

Hyökkääminen ja hyökkäysten osuminen

Hyökkäämistavat

Hyökkäämistapoja ovat lyönti, pisto, heitto, sekä laukaiseminen. Käytetty ase määrittää sille käytettävissä olevia hyökkäämistapoja. Muita kuin aseelle käytettävissä olevia tapoja ei saa käyttää. Asekohtaiset hyökkäämistavat on määritelty alla.
Lyönti ja pisto alkavat soveltuvan lähitaisteluaseen havaittavalla liikkeellä ja loppuvat havaittavaan palauttavaan liikkeeseen. Osuman tulee luvussa Kohde ja hyökkäyksen osuminen määritetyllä tavalla tapahtua tällaisen hyökkäyksen alettua ennen sen loppumista. Jatkuva työntävä liike aseen hyökkäyksen alun havaitun liikkeen aiheuttaman osuman jälkeen on edelleen samaa hyökkäystä eikä aiheuta lisävauriota. Sahaava tai pumppaava aseen terän liike tämän kuitenkin pysyessä havaittavasti kontaktissa kohteeseen on myös osa alkuperäistä hyökkäystä eikä aiheuta lisävauriota.
Heitolla ja laukaisemisella tarkoitetaan näissä säännöissä kaikkia kantamalta tehtyjä hyökkäyksiä. Heittoaseet heitetään ja erilaisilla jousiaseilla ja sotakoneilla laukaistaan ammuksia. Kummallakin tavalla toteutettu hyökkäys alkaa aseen irtoamisesta lähettäjänsä hallinnasta heiton tai laukaisun voimasta. Onnistunut osuma tapahtuu edellä mainitun aseen teräosan osuessa kohteeseen.

Hyökkääjä ja hyökkäyksen toteuttaminen

Hyökkääjä toteuttaa hyökkäyksen aseelle ominaisella tavalla. Hyökkäykseen käytetyn voiman säätely on aina hyökkääjän vastuulla ja hyökkääjältä edellytetään harkintaa voimankäytössä. Hyökkääjän on syytä käyttää sellaisia hyökkäämistapoja, jotka voidaan hyökkäämiseksi havaita. Hyökkääjä ei valvo hyökkäyksistään seuraavien osumien havaitsemista, mutta voi asiallisesti huomauttaa osumia ottamatta jättänyttä taistelijaa taistelukohtauksen jälkeen osumien havaitsemisen puutteellisuudesta. Liiallisesta voimankäytöstä voidaan huomauttaa hyökkääjää taistelukohtauksen jälkeen. Taistelijan varoituksesta huolimatta jatkuvasta liiallisesta voimankäytöstä voivat valvojat poistaa hänet tapahtumasta.
Yllättävässä tai olosuhteista johtuen vaikeasti havaittavassa hyökkäyksessä tulee käyttää poikkeuksellista varovaisuutta voimankäytössä ja harkintaa hyökkäyksen kohdentamisessa välttämällä vauriolle erityisen alttiita ruumiinosia kuten jalkoväliä, munuaisia ja takaraivoa kohden.

Kohde ja hyökkäyksen osuminen

Osuma aseen terästä hyväksytyllä hyökkäämistavalla mihinkään osaan taistelijaa aiheuttaa osumapaikasta ja -kerrasta riippuen joko haavoittumisen tai kuoleman. Hyökkäyksestä aiheutuvan osuman vastaanottaminen ja sen seuraamuksia koskevien sääntöjen noudattaminen on aina kohteen vastuulla. Kohteena oleva taistelija voi taistelukohtauksen jälkeen huomauttaa liiallista voimaa hyökkäyksissään käyttävää taistelijaa liiallisesta voimankäytöstä. Osumien tietoinen huomiotta jättäminen mistään syystä ei ole sallittua. Osuman tahaton huomaamattomuus on inhimillistä. Osumien huomiotta jättämisestä voidaan huomauttaa kohteena ollutta taistelijaa taistelukohtauksen jälkeen. Vartalosta selvästi irrallaan olevaan vaatekappaleeseen kohdistunutta osumaa ei lasketa osumaksi kohteena olevaan taistelijaan.

Haavoittuminen ja kuoleminen

Haavoittuminen

Osuma mihinkään raajaan aiheuttaa taistelijan haavoittumisen. Kyseistä raajaa ei osuman jälkeen saa enää käyttää. Vahingoittunut käsi on pidettävä selän takana, eikä siinä saa pitää kilpeä. Vahingoittunut jalka on nostettava ilmaan, eikä sille saa laskea painoa. Vahingoittuneesta kädestä saa siirtää aseen terveeseen käteen.

Kuoleminen ja kuolleena oleminen

Osuma vartaloon tai päähän aiheuttaa taistelijan välittömän kuoleman. Toinen osuma jo haavoittuneeseen raajaan aiheuttaa välittömän kuoleman. Molempien käsien haavoittuminen aiheuttaa kuoleman välittömästi jälkimmäisen käden haavoituttua.
Kuollut taistelija ei saa osallistua taistelutoimintaan, kunnes valvojat toisin määräävät. Kuolleen taistelijan tulee osoittaa olevansa kuollut näissä säännöissä määritetyllä tavalla niin kauan kuin hän on taistelutoimintaan käytetyllä alueella. Kuolleena oleminen osoitetaan pitämällä vähintään toista kättä pään päällä.
Kuolleen taistelijan tulee poistua valvojien kuolleita varten osoittamalle alueelle välttäen aiheuttamasta häiriötä yhä käynnissä olevalle taistelutoiminnalle. Poistuminen tulee tehdä taistelun niin salliessa viivyttelemättä, mutta kuitenkin välttäen muita taisteluun osallistuvia taistelijoita.
Mikäli poistuminen taistelutoiminnan välittömästä läheisyydestä ei kuolemisen jälkeen edellä mainitulla tavalla onnistu, on taistelijan hakeuduttava esteeksi soveltuvan maastonkohdan kuten muurin, kiven tai puun viereen, sekä istuttava alas tai mentävä polvelle osoittaen samalla edellä määritetyllä tavalla olevansa kuollut, kunnes tilanne sallii poistumisen sääntöjä noudattaen.
Kysyttäessä tai eläviä taistelijoita kohdattaessa kuolleen taistelijan on oma-aloitteisesti ilmoitettava olevansa kuollut. Kuolleen teeskenteleminen tahallisesti ei ole soveliasta.

Puolustautuminen

Kilven käyttäminen

Osuma kilpeen ei koskaan aiheuta luvussa Haavoittuminen ja kuoleminen kuvattuja seuraamuksia ellei asesäännössä erikseen niin määrätä. Tämä kilven suojaamiskyky on pysyvä. Kilven rakenteesta säädetään luvussa Puolustusvälineet.

Haarniskan käyttäminen

Haarniska suojaa kussakin osumapaikassa yhdeltä luvussa Hyökkääminen ja hyökkäyksien osuminen määritellyllä tavalla saadulta osumalta, mikäli se osuu vain haarniskaan. Suojaamattomaan osumapaikkaan sattuvaan osumaan haarniska ei vaikuta. Taistelukohtauksen aikana tällä tavoin menetetty haarniskan suojaava vaikutus palautuu vasta taistelijan kuoltua. Haarniskan rakenteesta säädetään luvussa Puolustusvälineet.

Kontakti

Taistelijoiden välinen kontakti

Kehokontakti taistelijoiden välillä on sallittu. Tarkoituksellinen toiseen taistelijaan tarrautuminen, tämän töniminen, lyöminen, sitominen, tämän kanssa painiminen tai muun kontaktitaistelumenetelmän käyttäminen on ehdottomasti kiellettyä.

Aseilla toteutettu kontakti


Kilpien ja muiden aseiden työntäminen on sallittua aseita käyttäen. Aseen varrella ei saa lyödä muita taistelijoita, eikä asetta saa käyttää painimiseen tai muuhun vääntämiseen.

Vastustajan aseeseen tarttuminen

Toisen taistelijan aseeseen tarttuminen on sallittua aseen varresta tai kahvasta, ei milloinkaan sen terästä. Mikäli tartuntatilanne aiheuttaa edellisessä kohdassa mainittua lyömistä, painia, tai vääntämistä, on toisen taistelijan aseesta päästettävä irti.

Kilpikontakti

Kilpeä saa käyttää kontaktin ottamiseen toisiin taistelijoihin, sekä näiden työntämiseen. Kilvellä ei saa lyödä eikä kaataa muita taistelijoita. Hallitsematon ryntäily ja muiden taistelijoiden kaatamisen yrittäminen on kielletty. Kilpeä käyttävä taistelija on vastuussa käyttämästään voimasta, ja häntä voidaan huomauttaa liiallisesta voimankäytöstä taistelukohtauksen jälkeen. Taistelijan varoituksesta huolimatta jatkuvasta liiallisesta voimankäytöstä voivat valvojat poistaa hänet tapahtumasta.

Turvallisuus ja valvonta taistelutoiminnan aikana

Taistelukohtauksen aloittaminen ja lopettaminen

Valvojat aloittavat ja lopettavat jokaisen taistelukohtauksen selvällä ja taistelijoille ennen taistelutoiminnan alkamista selvästi ohjeistetulla merkillä.

Hold ja Jatkuu – komennot

Hold-komennon tarkoituksena on purkaa taistelutoiminnan aikaiset vaaratilanteet ja estää osallisten hengelle tai terveydelle aiheutuvat vauriot. Jokaisen taistelutoimintaan valvojana tai taistelijana osallistuvan tulee tällaisen vaaratilanteen havaitessaan huutaa Hold ja toimia tätä komentoa koskevan säännöstön mukaisesti. Hold-komennon käytössä tulee harjoittaa harkintaa
Hold-komento keskeyttää välittömästi kaiken taistelutoiminnan. Komennon kuullessaan taistelijan on välittömästi lopetettava kaikki liike, tämän jälkeen toistettava Hold-komento ja käytävä polvelle odottamaan taistelun jatkumista.
Näin toteutetun tauon aikana on luvussa Kuoleminen ja kuolleena oleminen määritetyllä tavalla kuolleiden taistelijoiden poistuttava taistelutoiminta-alueelta. Elossa olevien taistelijoiden tulee välttää liikkumista sijoiltaan polvelle käyntiä lukuun ottamatta.
Taistelutoiminta jatkuu vasta, kun valvojat ovat selvittäneet Hold –komennon syyn ja ratkaisseet sen aiheuttaneen vaaratilanteen tai todenneet vaaratilanteen muuten ratkaistuksi. Valvojat käynnistävät taistelutoiminnan Jatkuu-komennolla. Taistelijan tulee toistaa Jatkuu-komento ennen taistelutoiminnan jatkamista.
Hold- ja Jatkuu – komentojen antamiseen voivat valvojat käyttää sellaisia merkinantovälineitä, jotka on ennen taistelutoiminnan alkamista taistelijoille selvästi ohjeistettu. Tällä tavoin annettuihin merkkeihin taistelijat suhtautuvat samalla tavalla kuin Hold ja Jatkuu – komentoihinkin.
Hold-komennon minkäänlainen väärinkäyttö muulla kuin edellä kuvaillulla tavalla on ehdottomasti kielletty.

Loukkaantumiset ja henkilövauriot

Taistelijoiden tulee välttää taistelemasta selvästi loukkaantuneiden henkilöiden läheisyydessä. Loukkaantuneita tulee tarvittaessa auttaa ensiapupisteelle.

Valvojien tehtävät ja sääntövalvonta

Valvojat vastaavat taistelutoiminnan turvallisuudesta. Valvoja voi keskeyttää taistelukohtauksen, mikäli osallistujien turvallisuus sitä edellyttää. Valvoja voi huomauttaa yksittäistä taistelijaa tämän vaarantavasta käytöksestä tai tämän liiallisesta voimankäytöstä, sekä poistaa sellaisen taistelijan, jota on jo huomautettu ja joka tästä huolimatta asettaa toistuvasti muiden turvallisuuden tieten tahtoen vaaralle alttiiksi, taistelukohtauksen ajaksi tai erittäin raskauttavien asianhaarojen vallitessa koko tapahtumasta.

Aseet ja asejärjestelmät

Aseita koskevat yleiset säännöt

Aseiden hyväksyminen käyttöön

Kaikki tapahtumassa käytettävät aseet on hyväksyttävä tähän tehtävään erityisesti nimetyillä tarkastajilla. Hyväksytyt aseet tulee merkitä sellaisella tavalla, joka on toiminnan aikana havaittavissa. Tarkastajat voivat kieltää vaaralliseksi arvioimansa aseen, vaikka se kirjaimellisesti katsottuna täyttäisikin asetyypilleen asetetut rakennevaatimukset. Aseiden hyväksymiseen liittyvissä kysymyksissä lopullinen, tapahtuman ajan kestävä, päätösvalta on tapahtuman pääjärjestäjän nimeämällä päätarkastajalla.
Tapahtuman järjestäjillä on oikeus hyväksyä tai hylätä kaiken tyyppisiä aseita joko niiden historiallisten esikuvien, niiden puutteen tai tapahtumaan soveltuvuuden perusteella.

Vaurioituneet aseet

Vaurioitunutta asetta ei saa käyttää. Kesken taistelukohtauksen vaurioituvan aseen käyttö on välittömästi keskeytettävä, eikä asetta saa enää käyttää taistelukohtauksen kestäessä. Tapahtuman aikana vaurioitunut ja tämän jälkeen korjattu ase on tarkastettava uudelleen.

Aseiden jaottelu

Aseet jaetaan seuraaviin ryhmiin: lähitaisteluaseet, pitkän kantaman aseet ja sotakoneet. Kutakin ryhmää sitovat omat toiminnalliset, turvallisuus- ja rakennesääntönsä.

Aseita koskevat materiaalikäsitteet

Asesäännöissä on aseissa käytettävät pehmustemateriaalivahvuudet määritetty solumuovin ja vaahtomuovin perusteella. Muita vastaavia materiaaleja voidaan aseen pehmustamiseen käyttää edellyttäen, että ase täyttää mallimateriaaleja käyttäen asetetun suojaavuusarvon.

Lähitaisteluaseet

Lähitaisteluaseiden käyttö ja yleiset säädökset

Lähitaisteluaseella tarkoitetaan kädessä tai käsissä pidettävää lyömä-, pisto- tai lyömä- ja pistoyhdistelmäasetta. Hyväksyttävä lähitaisteluase perustuu historialliseen asemalliin ellei sitä erikseen ole vaikean mallinnettavuuden, vaarallisuuden tai muun vastaavan perusteen takia kielletty. Kiellettyjä aseita ovat sauvat, sekä pienet heittoaseet kuten tikarit ja heittotähdet.
Lähitaisteluaseen lyömäterä on pehmustettava vähintään 23 mm paksuisella solumuovilla. Sellaiset osat asetta, joilla ei tarkoituksellisesti lyödä mutta jotka saattavat silti vahingossa osua kohteeseen, on pehmustettava vähintään 15 mm paksuisella solumuovilla.
Lähitaisteluaseen pistokärki tulee rakentaa siten, että runkoputki on tulpattu ja tulpan päällä on vaahtomuovipehmuste. Tämän pehmusteen varsikiinnitys on tuettava siten, ettei se pistettäessä voi taittua sivuun. Pistokärjen saa teipata siten, että se säilyy pehmeänä ja piston suunnassa joustavana ja ilmautuvana.
Lateksiaseita ei saa käyttää.

Keihäät

Keihäs on pistoase. Keihään varren tulee turvallisuussyistä joustaa piston voimaa heikentävällä tavalla, muttei niin paljon, että asetta voidaan käyttää epäsuorasti suojarakenteen tai -välineen reunan yli joustaen pistämällä. Keihään pistokärjessä on oltava vähintään 150 mm pitkä ja (tähän olisi hyvä määritellä leveys suhteessa varsimateriaaliin) leveä vaahtomuovipehmuste. Keihään varsi on pehmustettava vähintään 15 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta. Kahva saa olla enintään puolet koko aseen pituudesta (onko näin?).
Keihään varsimateriaalina saa käyttää ulkohalkaisijaltaan 50 mm vahvuista PVC-putkea, kahta sisäkkäistä yhteen liimattua ja päistä tulpattua muuta putkea, ulkohalkaisijaltaan 20 mm vahvuista lasikuituputkea, tai 3 m kokonaispituuden ylittävissä aseissa ulkohalkaisijaltaan 25 mm vahvuista lasikuituputkea. Lasikuituputki on aina tulpattava poikkeuksellisella huolellisuudella molemmista päistä sekä suojattava teipillä koko varren pituudelta.

Ketjuaseet

Ketjuase on lyömäase. Ketjuaseeksi katsotaan sellainen ase, jossa terä on liitetty varteen ketjua vastaavalla joustavalla liittimellä. Ainoita sallittuja ketjuaseita ovat yhdellä kädellä käytettävät varstat. Varstan suurin mahdollinen pituus saa olla enintään 1 m. Terää ja vartta yhdistävä ketju saa olla enintään 20 cm pitkä. Ketju on pehmustettava siten, että siitä ei aiheudu kuristumis- tai kiilautumisvaaraa. Terässä ei saa olla salibandypalloa painavampaa tai terävämpää esinettä.

Kirveet ja nuijat

Kirveet ja nuijat ovat lyömäaseita. Niissä on selvästi eritelty lyömäterä ja varsi. Varrella ei saa lyödä, eikä sillä aiheutettu osuma aiheuta vahinkoa. Lyömäterässä ja sen välittömässä läheisyydessä, aseen varren päässä tulee aina olla vähintään 50 mm vaahtomuovia tai 30 mm solumuovia. Aseessa tulee aina olla vähintään 50 mm pitkä vaahtomuovipehmusteinen pistokärki, mutta mikäli tällaista asetta käytetään myös pistoaseena, on pistokärjen oltava vähintään 120 mm pitkä. Aseen runko on muutenkin pehmustettava vähintään 15 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta. Kahva saa olla enintään puolet koko aseen pituudesta. Pitkä kirves tai nuija on varsiase ja se tulee rakentaa varsiaseita koskevien sääntöjen mukaisesti.

Miekat

Miekka on lyömä- ja pistoyhdistelmäase. Miekan terä kiertää enintään kahta puolta runkoputkea kahvasta tai väistimestä pistokärkeen, joka sekin on terää. Oman miekan terästä voi pitää toisella kädellä kiinni. Miekassa tulee olla vaahtomuovinen pistokärki. Kokonaispituudeltaan alle 110 cm pitkän miekan pistokärjen vaahtomuovin pituus tulee olla vähintään 8 cm. 110 cm pitkän tai tätä pidemmän miekan pistokärjen vaahtomuovin tulee olla vähintään 12 cm pitkä. Miekan väistin voi olla kättä suojaavan kupin muotoinen. Tällaisen suojuksen tulee olla riittävän jäykkä ja tukeva, jotta se oikeasti suojaa käyttäjän kämmentä. Väistimessä tai kahvassa ei saa olla teräviä tai muuten vaarallisia osia.

Varsiaseet

Varsiase on lyömä- tai lyömä- ja pistoyhdistelmäase. Varsiaseen suurin sallittu pituus on 230 cm. Varsiaseen varren tulee turvallisuussyistä joustaa piston voimaa heikentävällä tavalla, muttei niin paljon, että asetta voidaan käyttää epäsuorasti suojarakenteen tai -välineen reunan yli joustaen pistämällä. Varsiaseen tulee säännöissä esitettyjen rajoitusten ohella oltava mahdollisimman kevyt.
Varsiaseen pistokärjessä on oltava vähintään 150 mm pitkä ja (tähän olisi hyvä määritellä leveys suhteessa varsimateriaaliin) leveä vaahtomuovipehmuste. Varsiaseen terässä on oltava pehmusteena vähintään 75 mm vaahtomuovia ja 15 mm solumuovia, tai 50 mm vaahtomuovia ja 45 solumuovia. Vaahtomuoviterän päällä saa olla tukena jäykempää pehmustetta, mikäli siinä ei ole teräviä tai muuten vaarallisia osia. Varsiaseen varsi on pehmustettava vähintään 15 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta. Kahva saa olla enintään puolet koko aseen pituudesta (onko näin?).
Kaikki varsiaseen terät tulee erivärisiä teippejä käyttäen teipata selvästi varresta erottuviksi. Mikäli aseelle on ominaista lyönti- ja pistoterän yhtenäisyys, on tämä tehtävä samalla tavalla selväksi.
Varsiaseen varsimateriaalina saa käyttää ulkohalkaisijaltaan 50 mm vahvuista PVC-putkea, kahta sisäkkäistä yhteen liimattua ja päistä tulpattua muuta putkea, ulkohalkaisijaltaan 20 mm vahvuista lasikuituputkea, tai 180 cm kokonaispituuden ylittävissä aseissa halkaisijaltaan vähintään 30 mm ja enintään 50 mm bambua. Lasikuituputki on aina tulpattava poikkeuksellisella huolellisuudella molemmista päistä sekä suojattava teipillä koko varren pituudelta. Bambu on suojattava teipillä koko varren pituudelta, mikäli se on pääasiallinen, uloin varsi. Bambua voidaan käyttää myös toisen varsimateriaalin sisällä sisempänä runkoputkena. Kaikki bambua sisältävät aseet on tarkastutettava pääasetarkastajalla.

Pitkän kantaman aseet

Pitkän kantaman aseilla tarkoitetaan kaikkia aseita, joiden vaurioittava osa eli ammus irtoaa hyökkääjän otteesta ennen osumaa asetta oikein käytettäessä. Heittoaseet käsittävät sellaiset aseet, joissa on ammus heitetään käsivoimin, minkä takia niiden hyökkäystapa on heitto. Muut pitkän kantaman aseet käsittävät voimaa ammukseen tuottavan aseen ja itse ammuksen. Näiden aseiden hyökkäystapa on laukaiseminen.
Pitkän kantaman aseita ovat kaikki jouset ja niistä ammuttavat nuolet, varsijouset ja niistä ammuttavat vasamat, sekä heittokeihäät ja muut heittoaseet.

Pitkän kantaman aseiden käyttö

Alla määritetyt pitkän kantaman aseet on lähtökohtaisesti sallittu käytettäväksi Sotahuuto-tapahtumassa. Tarkastuksessa hyväksyttyä asetta, oli se sitten heittoase tai aseen ja ammuksen yhdistelmä, ei saa taistelukohtauksen aikana ottaa käyttöön kukaan muu, kuin sitä kohtauksen alussa hallussaan pitänyt taistelija. Muut osallistujat saavat poistaa ammukset ja heittoaseet taistelun tieltä ja toimittaa ne tätä varta vasten osoitettuun keräyspisteeseen. Toisen osallistujan heittoaseita ja ammuksia ei saa tarkoituksellisesti piilottaa.
Pitkän kantaman aseiden ammuksia ei saa käyttää kahta kertaa saman taistelukohtauksen aikana. Jokainen aiemmassa taistelukohtauksessa käytetty heittoase ja ammus on taistelukohtausten välillä tarkastutettava pitkän kantaman aseista vastaavalla tarkastajalla.
Pitkän kantaman aseiden käytössä tulee noudattaa äärimmäistä varovaisuutta ja harkintaa voimankäytössä ja hyökkäyksissä. Ammuksia käyttävän aseen täyttä voimaa ei saa käyttää laukaistaessa kohti alle viiden metrin päässä olevia kohteita. Ammusten kimmokkeita tulee välttää edellä mainitun harkinnan mukaisesti.

Heittoaseet

Heittoaseen tulee olla kauttaaltaan pehmustettu. Siinä ei saa olla teräviä tai muuten vaarallisia osia tai muotoja. Heittoaseen tulee painonsa puolesta olla turvallinen ihmistä kohti heitettynä. Heittoaseen tulee olla selvästi sellaiseksi havaittavan kokoinen. Heittoveitset ja –tähdet on eritoten kielletty.
Mikäli heittoaseen runko on kova, on sen täytettävä myös oman tyyppinsä lähitaisteluaseita sitovat säännöt. Tällöin asetta voidaan käyttää myös lähitaisteluaseena. Rungoltaan pehmyttä heittoasetta voi käyttää lähitaistelussa, ellei tarkastaja sitä erikseen kiellä.
Heittokeihäiden tulee olla kokonaispituudeltaan vähintään yhden metrin mittaisia.

Jouset

Jouset ovat laukaisuun käytettäviä pitkän kantaman aseita. Niillä ammutaan nuolia, jotka ovat jousien hyökkäysten vaurioittava osa. Itse jousi ei voi aiheuttaa vauriota, eikä sitä saa käyttää minkäänlaisena aseena ilman hyväksyttyjä nuolia. Jousen suurin sallittu laukaisuvoima määritetään vetolujuutena, jolla tarkoitetaan sitä painoa, joka vaaditaan jousen jänteen jännittämiseen jousella ammuttavan nuolen pituudelle. Suurin sallittu vetolujuus on 25 paunaa (so. 25 lb l. ≈ 11.34 kg).

Varsijouset

Varsijouset ovat laukaisuun käytettäviä pitkän kantaman aseita. Niillä ammutaan vasamia, jotka ovat varsijousien hyökkäysten vaurioittava osa. Itse varsijousi ei voi aiheuttaa vauriota, eikä sitä saa käyttää minkäänlaisena aseena ilman hyväksyttyjä vasamia. Varsijousen suurin sallittu laukaisuvoima ilmoitetaan paunasentteinä seuraavan laskukaavan mukaisesti:
kaaren jäykkyys maksimivetopituudessa (paunoina, lb) × enimmäisvetopituus (sentteinä, cm)
Varsijousen suurin sallittu paunasenttimäärä on 1500 lbcm.

Nuolet ja vasamat

Nuolia ja vasamia saa käyttää niille soveltuvien aseiden ammuksina. Ammuksen vaurioittava osa on sen kärki ja hyökkäys liikkeensä kannalta pisto. Kimmokkeet eivät aiheuta vauriota. Ammuksen tulee olla etupainoinen ja turvallinen ja lentoradaltaan oletettava. Ammus voidaan tarvittaessa testata ampumalla sillä sen käyttäjää sääntöjen määräämällä tavalla lähietäisyydeltä.
Ammuksen kärki tulee rakentaa siten, ettei siinä ole ollenkaan terävää kärkeä. Varsi tulee eristää kärjestä kiinteällä, tylpällä tapilla siten, ettei varsi missään olosuhteissa, missään määrin läpäise kärjen pehmustetta. Kärjen pehmusteessa tulee olla vähintään 50 mm paksu vaahtomuovikerros ja tämän alla 20 mm paksu solumuovikerros. Ammuksen kärjen tulee olla halkaisijaltaan vähintään 50 mm leveä, eikä sen tule missään olosuhteissa mahtua ihmisen silmäkuoppaan. Kärjessä ei saa olla mitään teräviä tai muuten vaarallisia osia, eikä sen kiinnitykseen käytetty teippi saa terän kokoon painautuessa tulla kontaktiin varsinaisen osumapinnan kanssa. Kärki ei saa nuolen pituussuunnassa katsottuna sivuun kääntyä painuessaan kasaan.
Ammuksen varren tulee olla kokonaisuudessaan teipattu, mikäli varsi on valmistettu säröytyvästä materiaalista. Teippauksen tulee estää sälöjen irtoaminen ammuksen hajotessa. Ammus tulee merkitä varteen kärjen taakse käyttäjän edustaman ryhmän värikoodilla. Tämän merkinnän taakse voi laittaa henkilökohtaisen merkinnän. Ammuksen tulee olla sulitettu vähintään kahdella, mutta suositellusti kolmella sulalla. Ammuksen kärkeä vastakkaisessa päässä tulee olla nokkisuoja. Nokkisuojan tulee käsittää kuminen tappi varren päässä ja tätä ympäröivä solumuovikaistale.

Sotakoneet

Sotakoneet arvioidaan aina erikseen ja yksittäin. Järjestäjille tulee ilmoittaa sotakoneen käyttämisestä ennen tapahtuman alkamista, ja kone pitää olla arvioitavissa hyvissä ajoin, päivänä ennen taistelutoiminnan alkamista. Sotakoneen hyväksymisestä päättää tapahtuman pääjärjestäjä tai hänen tähän tehtävään asettamansa henkilö.
Sotakone on syytä rakentaa siten, että sen suurinta laukaisuvoima on harkinnan mukaisesti säädettävissä tapahtuman aikana. Sotakoneen salliminen edellyttää itse koneen, sen ammusten ja miehistön arvioimista riittävän turvallisiksi Sotahuuto-tapahtumaan.
Osuma sotakoneen sellaisesta ammuksesta, joka on liikkeessä sotakoneen tuottamalla voimalla, aiheuttaa välittömän kuoleman riippumatta milloinkaan osumapaikka-, kilpi-, tai haarniskasäännöistä.
Sotakoneita koskevat säännöt tulee niiden poikkeuksellisen luonteen takia tehdä tunnetuiksi tapahtuman alkaessa osallistujille.

Puolustusvälineet

Puolustusvälineiden määrittely

Puolustusvälineillä tarkoitetaan kaikkia sellaisia varusteita, jotka toimivat luvussa Puolustautuminen esitetyllä tavalla luvussa Haavoittuminen ja kuoleminen esitettyjä osumia estävästi tai heikentävästi.

Puolustusvälineiden hyväksyminen käyttöön

Kaikki tapahtumassa käytettävät puolustusvälineet on hyväksyttävä tähän tehtävään erityisesti nimetyillä tarkastajilla. Tarkastajat voivat kieltää vaaralliseksi arvioimansa puolustusvälineen, vaikka se kirjaimellisesti katsottuna täyttäisikin puolustusvälinetyypilleen asetetut rakennevaatimukset. Puolustusvälineiden hyväksymiseen liittyvissä kysymyksissä lopullinen, tapahtuman ajan kestävä, päätösvalta on tapahtuman pääjärjestäjän nimeämällä päätarkastajalla.

Kilvet

Kilpi on sallittu puolustusväline. Kilven käyttöä koskevat säännöt on käsitelty luvussa Puolustautuminen.
Kilven tulee olla etupinnastaan pehmustettu vähintään 8 mm paksulla solumuovilla ja pinnoitettu kankaalla tai teipillä. Kilven koko reuna tulee olla pehmustettu kumitoppauksella ja tämän päälle kiinnitetyllä vähintään 15 mm paksulla solumuovilla. Kilvessä ei saa olla teräviä tai muuten vaarallisia osia.

Haarniskat

Haarniskojen yleiset piirteet ja säädökset

Haarniska suojaa luvussa Puolustautuminen määritetyllä tavalla haavoittumiselta ja kuolemalta. Haarniskan tulee olla valmistettu Sotahuuto-tapahtuman historiallisteknologiseen viitekehyksen perusteella hyväksyttävillä tavoilla ja täten saatavissa olevilla materiaaleilla. Täten määritellysti arveluttavien haarniskojen käytöstä on suotavaa ottaa yhteyttä tapahtuman järjestäjiin ennen tapahtuman alkamista.
Historiallisteknologiseen viitekehykseen sopimattomien materiaalien käyttö on sallittua vain, jos näiden materiaalien käyttö on verrattain vähäistä ja rajautuu haarniskan sidoskomponentteihin tai jos näistä materiaaleista valmistetut haarniskan osat vastaavat niin ulkonäöltään, painoltaan kuin vahvuudeltaan edellä mainitun viitekehyksen mukaisesti valmistettuja samanlaisia haarniskan osia.
Haarniska ei saa olla tarpeettoman terävä tai kulmikas. Kaikki haarniskan kappaleiden reunat ja kulmat tulee hioa mahdollisimman pyöreiksi ja tylpiksi. Haarniska ei saa vaurioittaa käyttäjäänsä tai muita henkilöitä.

Haarniskatyypit ja niitä koskevat säädökset

Sotahuuto-tapahtuman historialliseen viitekehykseen hyväksyttyjä haarniskatyyppejä ovat rengaspanssari, nahkapanssari, levypanssari, sekä kangaspanssari. Päätä suojaavan kypärän säännöt ovat edellä mainittuihin haarniskatyyppeihin verrattuna poikkeukselliset ja niitä käsitellään täten erikseen alla.

Rengaspanssarit

Rengaspanssari on yhteen kudotuista, niitatuista ja taotuista tai niittaamattomista renkaista valmistettu haarniska. Renkaiden tulee olla metallia. Neljä yhteen – kudoksessa langan halkaisijan suhde siitä tehdyn lenkin sisähalkaisijaan tulee olla 4/25. Muissa kuteissa haarniskan tulee olla läpäisemättömyydeltään tätä vastaava tai tiiviimpi sekä rakenteeltaan yhtä kestävä.

Nahkapanssarit

Nahkapanssari on nahasta valmistettu suojus. Nahkapanssarin tulee olla joko vähintään 3 mm paksua, muotoon keittämällä tai muuten kovetettua nahkaa, tai vaihtoehtoisesti vähintään 6 mm paksua pehmyttä kerrostettua tai kerrostamatonta nahkaa. Kovetetun nahan tulee pysyä muodossa ilman tukea ja vastustaa vääntämistä.

Levypanssarit

Levypanssari on valmistettu metallista. Levypanssarin osan tulee olla paksuudeltaan vähintään 1 mm, mikäli se on yhtenäistä muotoon pakotettua osaa tai useita mutta päällekkäisiä osia. Muuhun materiaaliin liitetyistä toisistaan erillisistä osista valmistetun haarniskan metalliosien paksuus tulee olla vähintään 1,5 mm.

Kangaspanssarit

Kangaspanssari on yllä säädetyn mukaisesta luonnonkankaasta valmistettu, pehmustettu haarniska. Haarniskan sisäpehmikkeenä voi olla näin säädetyn mukaisia luonnonmateriaaleja, muitakin kuin kankaita. Kangaspanssarin erilliset kerrokset ja pehmusteet tulee tikata kiinni soveliaan kokoisiksi segmenteiksi. Päällekkäisistä kangaskerroksista valmistetun kangaspanssarin vähimmäispaksuus tulee kokoon painettuna olla vähintään 10 mm. Välipehmustein valmistetun kangaspanssarin vähimmäispaksuus tulee kokoon painettuna olla vähintään 15 mm.

Kypärät

Kaikki sellaiset kypärät, jotka suojaavat toistuvasti käyttäjänsä päätä oikeilta iskuvammoilta menettämättä rakenteellista vahvuuttaan, on sallittu. Kypärä saa edellä mainituista säännöistä poiketen olla valmistettu viitekehykseen soveltumattomista materiaaleista. Kypärän sisällä tulee olla käyttäjän pään ja kovan kuorirakenteen erottava pehmuste- tai kannattelukerros. Tämä kerros voi olla kiinteä osa kypärää tai erillinen välipehmuste.
Kypärässä ei saa olla sellaisia kovia ulokkeita, jotka voivat tarttua mihinkään kiinni ja näin aiheuttaa minkäänlaista vaaraa käyttäjällä. Vastaavasti kypärän leukaremmi ei saa rakenteeltaan olla sellainen, että se missään tilanteessa voi aiheuttaa tukehtumisvaaran.
Sotahuuto-tapahtuman historiallisteknologiseen viitekehyksen vastaiset kypärät tulee haarniskan pelillisen suojavaikutuksen saamiseksi naamioida maalaamalla, peittämällä tai muuten soveltuvalla tavalla.
Teh Aarimoto
Gonahtanut vanha karhu
Avatar
Peltokorppi
Marsalkka
Viestit: 2442
Liittynyt: Torstai, 14.06.2007 21:10
Paikkakunta: Jykylä

Viesti Kirjoittaja Peltokorppi » Sunnuntai, 08.08.2010 13:09

Lyönti ja pisto alkavat soveltuvan lähitaisteluaseen havaittavalla liikkeellä ja loppuvat havaittavaan palauttavaan liikkeeseen. Osuman tulee luvussa Kohde ja hyökkäyksen osuminen määritetyllä tavalla tapahtua tällaisen hyökkäyksen alettua ennen sen loppumista.
Monesti palauttava liikekkin ainakin meikäläisellä on tarkoitettu osumaan vastustajaan joten tuo osa on minusta aiak turha. Minusta myös pitäisi selkeyttää tuota havaittavaa liikettä kun ihan varmasti tuostakin porukka repii omaa tulkintaa.
"Can you quack
Can you quack like a duck when you suck"
Avatar
horsesarse-
Sotalordi
Viestit: 1371
Liittynyt: Keskiviikko, 17.05.2006 17:56
Paikkakunta: Kuopio

Viesti Kirjoittaja horsesarse- » Sunnuntai, 08.08.2010 13:38

Käden voisi määritellä mielummin alkavan olkanivelestä kuin "hauiksen yläpäästä". Mielestäni selkeämpi. Samoin ehkä jalat alkavan lonkkanivelestä.
Avatar
Aarimoto
Työn Sankari
Viestit: 1323
Liittynyt: Sunnuntai, 24.09.2006 08:20
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Aarimoto » Sunnuntai, 08.08.2010 13:51

Sen palauttavan liikkeen tarkoitus on rajata osuman kesto ja siitä tehtävä havaitseminen selvemmin. Se, että palautus itsessään johtaa toiseen hyökkäykseen, ei muuta tätä. Tällöin ensimmäinen hyökkäys havaitaan loppuneeksi palautuksen tultua ja alkaa toinen hyökkäys. Tämä on tietenkin aatteen tasolla helpompi ymmärtää, mutta pyrkimyksenä on vahvistaa käsitystä siitä, miten kannattaa tehdä hyökkäyksiä, jotta saadaan aikaiseksi paremmin havaittavia osumia.

Otin tietoisen riskin nimittämällä tuota havaittavaksi. Tämä on kuitenkin sinänsä perusteltua koska, jos lyöntiä ei sen kohde havaitse, on lyöjän syytä miettiä lyöntiensä laatua. Kun samalla määritellään osumien ottaminen kohteen tehtäväksi, on seurauksena se, että hyväksytään tosiasiana se, että eroja on ja ihmiset eivät kaikkea huomaa.

Tässä asiassa ei ole saatu toistaiseksi yhteisymmärrystä siitä, miten pitäisi menetellä. Tällöin mielestäni on perusteltua kirjoittaa säännöt siten, että ne toimivat aina, riippumatta taistelijoiden taustoista, aseista, kokemuksista ja muista satunnaistekijöistä.

Samalla on kuitenkin selvästi optimointi ja huijaus rajattu sääntöjäen vastaiseksi toiminnaksi.
Teh Aarimoto
Gonahtanut vanha karhu
Pahistonttu
Kuningas
Viestit: 3422
Liittynyt: Maanantai, 20.03.2006 21:56
Paikkakunta: Porvoo

Viesti Kirjoittaja Pahistonttu » Sunnuntai, 08.08.2010 14:33

horsesarse- kirjoitti:Käden voisi määritellä mielummin alkavan olkanivelestä kuin "hauiksen yläpäästä". Mielestäni selkeämpi. Samoin ehkä jalat alkavan lonkkanivelestä.
Samaa mieltä.

Pistokärjissä tulee mielestäni olla myös solumuovia vaahtomuovin lisäksi, näin myös useimmat taitavat aseensa rakentaa. Pelkkä 8cm vaahtomuovia, jonka jälkeen kova putken pää ei kuulosta kivalta.

Skenaarioiden välillä jousiampujat ja heittoaseenkäyttäjät taitavat nykyisin tarkastaa itse nuolensa/heittoaseensa. Ensin ammusten etsiminen ja sitten jollekulle tarkastettavaksi vieminen vievät liikaa aikaa. Eli kerran tapahtumaan hyväksytty nuoli, on siitä lähtien täysin käyttäjänsä vastuulla.

Kilven reunan kumieriste on mielestäni liian rajoittava, "kilven reuna ei saa päästä pureutumaan pehmusteeseen" on mielestäni parempi, sen salliessa myös erilaiset muovit tai muut ratkaisut.
Hän, joka sitoutuu kunniaan on hävinnyt jo ennen taistelun alkua.
Avatar
Aarimoto
Työn Sankari
Viestit: 1323
Liittynyt: Sunnuntai, 24.09.2006 08:20
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Aarimoto » Sunnuntai, 08.08.2010 14:45

Korostan edelleen, että tämä versio on kirjoitettu olemassa olevien, hyväksyttyjen sääntöjen perusteella. En ole siis tietoisesti muuttanut niistä löytyviä asioita.

Kumieristeeseen kuten kaikkiin muihinkin materiaalivalintoihin voisi teitenkin laittaa pätemään jo aseissa mainitun:

"Aseita koskevat materiaalikäsitteet

Asesäännöissä on aseissa käytettävät pehmustemateriaalivahvuudet määritetty solumuovin ja vaahtomuovin perusteella. Muita vastaavia materiaaleja voidaan aseen pehmustamiseen käyttää edellyttäen, että ase täyttää mallimateriaaleja käyttäen asetetun suojaavuusarvon."

Tämä taas ratkaisee tuon rajoittavuuden.
Teh Aarimoto
Gonahtanut vanha karhu
Avatar
Beatific
Kuningas
Viestit: 2797
Liittynyt: Keskiviikko, 05.07.2006 09:01
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Beatific » Sunnuntai, 08.08.2010 19:11

1)
"Puolet keihäästä solumuoviin" on SH'09iä varten esitetty linjaus - jota ei ole orjallisesti noudatettu siellä, eikä sen jälkeenkään - mikä käytännössä on hieman liioittelua. Monetkaan keihäät eivät mene tästä läpi. Linjaus suhteessa aseen pituuteen on kylläkin hyvä idea, riittävä määrä lienee jossain 1/3 ja 2/5:n välillä.

2)
Bambuaseiden kiikuttaminen pääasetarkastajalle on myöskin varmaan pidemmän päälle tarpeetonta.

3)
Sotakoneiden "kimmokkeet" ja mihin tahansa, myös aseeseen, osumisen tappavuuden voisi mainita erikseen.

Tuossa päällimmäiset mitkä juolahtivat mieleen pikaisesti.

Propsit huolellisesta työstä tämän kunnianhimoisen tehtävän parissa!
Assassiini skeittaa Kartanolinnan mailla ympäri vuoden
Endurion
Nostoväki
Viestit: 8
Liittynyt: Maanantai, 02.08.2010 00:27

Viesti Kirjoittaja Endurion » Sunnuntai, 08.08.2010 20:50

Eikö kirveet/vasarat/nuijat voisi noudattaa samaa linjausta miekkojen kanssa pistokärjen suhteen?
Avatar
Aarimoto
Työn Sankari
Viestit: 1323
Liittynyt: Sunnuntai, 24.09.2006 08:20
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Aarimoto » Maanantai, 09.08.2010 08:31

Endurion:

Huomasin ehdotuksesi jo aiemmin, ja se kuulostaa minusta ainakin harkinnan arvoiselta, mutta tämän keskustelun tarkoitus ei ole puuttua varsinaisiin sääntömuutoksiin vaan jo olemassa olevien sääntöjen muotoon. En voinut tätäkään kohtaa muuttaa, koska se vuodelle 2010 hyväksytyissä säännöissä oli näin. Tätä kannattaa siis ehdottaa erikseen, kuten olitkin jo tehnyt!

Beatific:

Oikeastaan sama asia. Pehmustuksen pituus on noin säännöissä määritetty. Jos se ei skenen mielestä pidä kutiaan, on se syytä muuttaa, mutta tämä ei ollut minun tehtäväni.
Teh Aarimoto
Gonahtanut vanha karhu
Avatar
Skylark
Sotalordi
Viestit: 1146
Liittynyt: Perjantai, 10.03.2006 09:42
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja Skylark » Maanantai, 09.08.2010 09:51

Luin tekstin läpi ja lauon mieleentulevia asioita:

-maatapitkin (esim. salin lattiaa) liukuva pisto. Ei kielletty säännöissä mutta kiellettiin jollain oriveden treenileirillä eli de facto kielletty. voisi lisätä?
-pumppaavat osumat. mitä ovat sahauksiin verrattuna. tuskin samaa kuin keihään tuplapistot ala beatific.
-jousella torjuminen. on hämmentävää kun ei tiedä mitä pitäisi tehdä kun kohtaa ihmisen kalliilla jousella joka ei antaudu. pistänkö jousen paskaksi?
- nuolen heittokeihään torjuminen mainittava: torjuu jos osuu vain aseeseen, mutta erillinen projektiilin lyöminen sivuun kielletty (mikä on sanktio?)
-keihäällä lyöminen (tosin mainitaan kyllä että keihäs on pistoase erotukseksi yhdistelmäaseesta)
- osuman sanallinen maininta on herrasmiesmäistä, jotta vastustaja havaitsee että perille tuli. ei pakollista, mutta näin usein toimitaan.
-myös molempien jalkojen haavoittuminen on kuolema. Nyt puhutaan vain käsistä.
- kuolinanimaation toimintajärjestyksestä: säännöissä puhutaan että ensisijaisesti kuolinalueelle. Minusta ensin voi ilmoittaa sanomalla "kuolin", sitten pitää nostaa ase KORKEALLE väärinpäin ylös tai sitten käsi ylös (tästä ei puhuta näin mutta nousevia käsiä käytännössä nähdään ja se on selkeä tapa keihäsmiehillä), sen jälkeen hakeutua kentän laidalle tai osoitetulle hautuumaalle. Jos mahdotonta, mennä vaikka korkeaan polviasentoon/kyykkyyn.
- kuollut ei saa myöskään puhua, erityisesti jos elävät taistelijat voivat sen kuulla. Entä respapisteelle menijät? respapisteellä respaa odottavat?
- kuolleen teeskenteleminen ei sallittua. kuolleiden joukossa tahallinen piileskely, tai epäaktiiviseksi (kuolleeksi helposti tulkittavaksi) tekeytyminen.
- radiolaitteita yms. ei saa käyttää (ellei erikseen sallita kuten epäkuolleiden telepatiaverkko)
- kontaktista: tarkoitatko sitominen as in "judo-sidonta" vai heimlich-ote seisaaltaan? aseen ja kädet saa kai sitoa kainaloon. saa työntää kädestä ja vartalosta jos ei kaatamisaikeita.
- ketjuaseet: salibandypallo? väittäisin että ovat poikkeuksetta painavampia.
- pienet panssarit esim. maiharin kärki, kaulakoru on taas kansansuussa ollut kiellettyjä eli ei pisteitä (tosin saa käyttää jos sopivat teemaan)
uudet:
- heittokeihään runkoputki? (voi tulla paljon massaa...) tässä taas joskus on puhuttu että ei ainakaan kokopituudelta runkoputkea, mutta koska säännöissä ei kielletä, on niitä tullut. voisi tarkemmin määrittää mitä saa olla ja mitä ei. kilon painoisista heittokeihäistä vaan tulee nenä kipeäksi herkästi.
- varsiaseen buttspike: nykyään on vaihteleva käsitys siitä, kuuluuko se vain varsiaseeseen vai saako myös keihäässä olla? Lisäksi on linjattu että buttspikella voi vain pistää, EI LYÖDÄ. Mutta lyöjiäkin on ilmaantunut. Pitää linjata molemmat asiat ekplisiittisesti että miten on.
- aseeseen tarttuminen. esim. keihääseen. Mikä on se varsinainen tilanne jossa pitää päästää keihäs irti? Tämän mukaan ei varsinaisesti pidä jos homma pysyy kilttinä. OK? versus esim. yksi veto tms. (aseen vääntyminen?)
:lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol: :lol:
Avatar
saloneju
Keisari
Viestit: 5706
Liittynyt: Keskiviikko, 19.04.2006 23:26
Paikkakunta: Tampere

Viesti Kirjoittaja saloneju » Maanantai, 09.08.2010 12:33

Hyvä Aaro! Osittain samoja kuin Skylarkilla:

1) Osumapaikoista: Torson rajaaminen hankalaa; musta lonkka on ollut se raja jota on käytetty ja joka on myös järkevin, mutta samanaikaisesti perseosumat on jokainen herrasmiesmäiseksi taistelijaksi itsensä laskenut laskenut torsoksi. Tästä pitäisi tehdä virallinen linjaus hallituksen toimesta.

2) Tällä hetkellähän säännöt oikeasti käsittääkseni sanovat että käsi alkaa hauiksen yläpäästä, siis EI olkanivelestä. Kuitenkin olisi mielestäni perustellumpaa kirjoittaa sääntöihin että käsi todella alkaa mieluummin olkanivelestä. Tärkemmin sanottuna pitäisi järkevimpänä mahdollisena rajana olkaluuta. Tästäkin pitäisi tehdä virallinen linjaus hallitukselta.

3) Lisää tekstiin että myös molempien jalkojen menettäminen aiheuttaa kuoleman (nyt tuossa on mainittu vain että molempien käsien menetys aiheuttaa kuoleman).

4) Kuolleena olemisen tavoista; pitäisikö tuon toisen käden pään nostamisen lisäksi tehdä yleinen maininta siitä, että taistelijan tulee kehonkielellä pyrkiä viestimään että on poissa pelistä tms? Pelkkä käden päällä pitäminen kun ei tunnetusti aina riitä, ja yleisessä asenne-ilmapiirissä on tietääkseni vahva konsensus siitä, että myös muita merkkejä kannattaa käyttää. Tämä menee jo kehitysehdotusten puolelle, mutta Skylarkin tapaan olen sitä mieltä, että pitäisi oikeasti tehdä tarkempi ohjeistus kuolinanimaatioista. Tänä vuonna tuli paljon valitusta erityisesti kokemattomilta taistelijoilta siitä, että heitä lyötiin kuoleman jälkeen; tämä johtuu suurimmaksi osaksi sitä, että oikeaoppista tapaa kuolla ei ole opeteltu.

5) Vastustajan aseeseen tarttuminen: tuleeko tarpeeksi selvästi esille se, että aseeseen tarttuneen on päästettävä irti, ei omistajan? Jouduin lukemaan kahdesti ennen kuin ymmärsin lauseen oikein :D

6) Joo, maata pitkin liukuneet pistot on kyllä de facto ei-hyväksyttyjä vaikka niitä ei tosiaan säännöissä luekaan.

7) Anteeksi en spotannut tekstistä; mutta mainitaanko siinä, että myös omasta aseesta tulleet, samoin kuin liittolaisen aseista vahingossa (esim. rivitaistelutilanteessa) tulleet lyönnit tulee laskea? Useimmat eivät sitä tee, mutta säännöthän sen sanovat ihan selvästi, ellen muista väärin?

8) Keihäiden puolen matkan pehmustusta ei olla kyllä todellakaan noudatettu kahtena viime vuonna. Se ei siis tosiaan liity tähän tekstiin, mutta siitäkin olisi tehtävä uusi pykäläehdotus, jotta sitä fiksattaisiin.. Sitä ei yksinkertaisesti ole noudatettu käytännössä, eikä se sitä olekaan ainakaan keihäissä. Hilpareita vartenhan kyseisen raja tietääkseni alun perinkin vedettiin.

9) Nuolen / heittokeihään torjumisen sanktiosta: Maahinkaislinjaus aikanaan ollut välitön kuolema. Luulen, että useimmat ovat vain ottaneet osuman siihen osumapaikkaan, mihin se "ilman torjumista olisi osunut". Onko tästä asiasta oikeasti virallista linjausta tai konsensusta olemassakaan? Ellei ole, se on tehtävä.

10) Kuolleiden puhumattomuus mainittava ja jatkossa tehtävä linjaus respaajien puhumisesta. Kaikkihan sitä tekevät, ja kieltäminen olisi oikeastaan aika ongelmallista, joten antaa mennä vaan?

11) Keihäiden vääntämisestä: olisi asiaa mainita, että tarttujan on päästettävä irti, jos ase alkaa vääntymään. Yleensähän näissä tilanteissa omistaja päästää ensin ilti, kun keihästä väännetään tai kiilataan esim. muuria vasten, koska omistaja ei tietenkään halua keihäänsä rikkoutuvan. Mielestäni asenneilmapiirissä vallitsee kuitenkin konsensus siitä, että luonnollisesti tarttujan vastuulla on päästää irti ennen kuin ase hajoaa, vaikka sitä ei varsinaisesti säännöissä olisikaan.
"Kerron Veljesten legendaarisista uroteoista, kuinka vaari nuoruuden päivinään teki motin puita vartissa ja muori keitti niin maukasta puuroa, että puutkin heräsivät henkiin sitä maistelemaan.."
Avatar
Aarimoto
Työn Sankari
Viestit: 1323
Liittynyt: Sunnuntai, 24.09.2006 08:20
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Aarimoto » Maanantai, 09.08.2010 21:49

Skylark kirjoitti:-maatapitkin (esim. salin lattiaa) liukuva pisto. Ei kielletty säännöissä mutta kiellettiin jollain oriveden treenileirillä eli de facto kielletty. voisi lisätä?
Olen samaa mieltä, mutta nämä pitää kerätä erilliseksi listaksi niistä muutoksista, jotka eivät ole säännöissä, mutta ovat "käytössä". Alan pitää listaa näistä.
Skylark kirjoitti:-pumppaavat osumat. mitä ovat sahauksiin verrattuna. tuskin samaa kuin keihään tuplapistot ala beatific.
Jos aseen terä ei irtoa kohteesta, hyökkäyksen palautus ei ole havaittava, eikä uutta pistoa tule. Halusin nimetä tämänkin, jotta saataisiin selkeyttä siihen, mikä on havaittava iskun palautus. Taas kerran kohteen tulisi huomata, eli hyökkääjän on käytettävä harkintaa siitä, mikä on soveltuva palautus.
Skylark kirjoitti:-jousella torjuminen. on hämmentävää kun ei tiedä mitä pitäisi tehdä kun kohtaa ihmisen kalliilla jousella joka ei antaudu. pistänkö jousen paskaksi?
Tästä onkin keskustelua. Ehdotan sen käymistä omassa keskustelussaan, koska kyseessä on selvästi tunteita aiheuttava asia. Minulla ei ole tähän selvää kantaa muodostunut vielä. Eli tämä vaatii lisäselvityksiä.

Ylläpito voisi siirtää nuo jousella torjumiset erilliseksi ketjuksi?
Skylark kirjoitti:- nuolen heittokeihään torjuminen mainittava: torjuu jos osuu vain aseeseen, mutta erillinen projektiilin lyöminen sivuun kielletty (mikä on sanktio?)
Tämäkin vaatii jatkoselvennystä. Kannatan käsitystä aktiivisen torjumisen (paitsi kilvellä) kieltämisestä.
Skylark kirjoitti:-keihäällä lyöminen (tosin mainitaan kyllä että keihäs on pistoase erotukseksi yhdistelmäaseesta)
Keihäällä ei saa tehdä lyöntejä, koska sillä hyväksyttävä hyökkäys ei ole lyönti. Siksi nämä hyökkäystyypit määrittelin.
Skylark kirjoitti:- osuman sanallinen maininta on herrasmiesmäistä, jotta vastustaja havaitsee että perille tuli. ei pakollista, mutta näin usein toimitaan.
En kielellisistä syistä halua käyttää termiä herrasmiesmäinen. Kirjoitin tämän sen pitkän keskustelun perusteella (ja muidenkin kokemusten) tähän asuun, jotta ei menisi huuteluksi. Mikäli tähän sanamuotoon ei laajemmin olla tyytyväisiä, pitää sitä muuttaa. Osumien ottaminen on koko sääntöpaketin VAIKEIN kohta.
Skylark kirjoitti:-myös molempien jalkojen haavoittuminen on kuolema. Nyt puhutaan vain käsistä.
Korjaan sanamuotoa, ja lisään tämän. Minun huolimattomuuttani.
Skylark kirjoitti:- kuolinanimaation toimintajärjestyksestä: säännöissä puhutaan että ensisijaisesti kuolinalueelle. Minusta ensin voi ilmoittaa sanomalla "kuolin", sitten pitää nostaa ase KORKEALLE väärinpäin ylös tai sitten käsi ylös (tästä ei puhuta näin mutta nousevia käsiä käytännössä nähdään ja se on selkeä tapa keihäsmiehillä), sen jälkeen hakeutua kentän laidalle tai osoitetulle hautuumaalle. Jos mahdotonta, mennä vaikka korkeaan polviasentoon/kyykkyyn.
Voisi lisätä tuon kuolin-sanomisen ja aseen väärinpäin. Polviasia on jo mainittu, mutta koska se riippuu tilanpuutteesta, se mainitaan myöhemmin, jottei siitä tehdä ensijaista toimintatapaa. Näin ainakin mielestäni. Näkemyksenne?
Skylark kirjoitti:- kuollut ei saa myöskään puhua, erityisesti jos elävät taistelijat voivat sen kuulla. Entä respapisteelle menijät? respapisteellä respaa odottavat?
Respapisteelle menevät ja siellä respaa odottavat ovat kuolleita, ja heihin pätevät heitä koskevat säännöt.
Kuollut taistelija ei saa osallistua taistelutoimintaan, kunnes valvojat toisin määräävät.
Eli mikäli puhuminen tarkoittaa millään tavalla taistelutoimintaan osallistumista on se kielletty. Se, että jauhaa juttua muiden kuolleiden kanssa, ei mielestäni ole kiellettävä teko. Se vain olisi hölmöä kieltää.
Skylark kirjoitti:- kuolleen teeskenteleminen ei sallittua. kuolleiden joukossa tahallinen piileskely, tai epäaktiiviseksi (kuolleeksi helposti tulkittavaksi) tekeytyminen.
Voidaan mun mielestä muuttaa, mutta tämä muuttaa hyväksyttyjen sääntöjen merkitystä ja on tiedostettava sääntöjä muutettaessa, että näin on. Olen taas siis pitäytynyt olemassa olevien sääntöjen muodossa.
Skylark kirjoitti:- radiolaitteita yms. ei saa käyttää (ellei erikseen sallita kuten epäkuolleiden telepatiaverkko)
En edes katsonut tätä tarpeelliseksi. Mikäli konsensus on sitä mieltä, kannattaa tästä lisätä erillinen kohta.
Skylark kirjoitti:- kontaktista: tarkoitatko sitominen as in "judo-sidonta" vai heimlich-ote seisaaltaan? aseen ja kädet saa kai sitoa kainaloon. saa työntää kädestä ja vartalosta jos ei kaatamisaikeita.
Perustuen olemassa oleviin sääntöihin: judo, heimlich ja käden sitominen kainaloon ovat kaikki tietoisesti tehtyinä toimina kiellettyjä. Noudatan tätä linjaa omassa versiossani. Aseen työntäminen ja sen sitominen kainaloon (ei terästä) on sallittua.
Skylark kirjoitti:- ketjuaseet: salibandypallo? väittäisin että ovat poikkeuksetta painavampia.
Lue tarkkaan: "Terässä ei saa olla salibandypalloa painavampaa tai terävämpää esinettä." Tässä ei puhuta mitään terän painosta, vaan sinne laitettavasta esineestä. Mikäli tämä on syytä muuttaa, se muutetaan, mutta kyseessä on taas sääntömuutos. Minulla ei ole kantaa, koska olen saanut tennariversiosta iskua, eikä se haitannut. Kantanne?
Skylark kirjoitti:- pienet panssarit esim. maiharin kärki, kaulakoru on taas kansansuussa ollut kiellettyjä eli ei pisteitä (tosin saa käyttää jos sopivat teemaan) uudet:
Ei ole määritelty säännöissä, mutta korun pitäisi olla varmaan vähintään aseen (esim. keihään tai miekan) kärjen kokoinen jatkuva ja vähintään 1,5 mm paksu, jotta se edes nykyisillä säännöillä voisi iskun pysäyttää. Sama maiharin kärjissä, jotka eivät peitä koko jalan kärkeä. Mielestäni nykyiset säännöt rajaavat nämä pois säännöt täyttämättöminä elementteinä, enkä lisäisi mitään turhan spesifejä esimerkkejä mihinkään. Voidaan siis todentaa nämä siinä selitysdokkarissa.
Skylark kirjoitti:- heittokeihään runkoputki? (voi tulla paljon massaa...) tässä taas joskus on puhuttu että ei ainakaan kokopituudelta runkoputkea, mutta koska säännöissä ei kielletä, on niitä tullut. voisi tarkemmin määrittää mitä saa olla ja mitä ei. kilon painoisista heittokeihäistä vaan tulee nenä kipeäksi herkästi.
Viittaan sääntötekstiin:
"Heittoaseen tulee painonsa puolesta olla turvallinen ihmistä kohti heitettynä." JA "Tarkastajat voivat kieltää vaaralliseksi arvioimansa aseen, vaikka se kirjaimellisesti katsottuna täyttäisikin asetyypilleen asetetut rakennevaatimukset." Mielestäni tässä ei ole mitään ongelmaa. Taas kerran voidaan laittaa selitysdokkariin esimerkit.
Skylark kirjoitti:- varsiaseen buttspike: nykyään on vaihteleva käsitys siitä, kuuluuko se vain varsiaseeseen vai saako myös keihäässä olla? Lisäksi on linjattu että buttspikella voi vain pistää, EI LYÖDÄ. Mutta lyöjiäkin on ilmaantunut. Pitää linjata molemmat asiat ekplisiittisesti että miten on.
Peräpiikki tarvitsee selvän sääntölinjauksen, sillä säännöt eivät nykyisellään täytä siitä tehtävien tulkintojen moninaisuutta. Tämä on taas sääntömuutosasia.
Skylark kirjoitti:- aseeseen tarttuminen. esim. keihääseen. Mikä on se varsinainen tilanne jossa pitää päästää keihäs irti? Tämän mukaan ei varsinaisesti pidä jos homma pysyy kilttinä. OK? versus esim. yksi veto tms. (aseen vääntyminen?)
Tarkka, esim. yhden vedon määrittely on jotakuinkin mahdotonta siten, ettei hommasta tule täysin mautonta (vrt. osumakeskustelu). Siksi mielestäni on parempi säännöissä vedota muihin tekijöihin, kuten turvallisuuteen. Koska kuitenkin: "Aseen varrella ei saa lyödä muita taistelijoita, eikä asetta saa käyttää painimiseen tai muuhun vääntämiseen." on esim. keihään vääntäminen selvästi kiellettyä.

Tuo toisen taistelijan on minun kämmini. Pitää korjata sanamuoto siitä kenen pitää päästää irti. Haluaisin kuitenkin tähän kannanottoja, koska asia on selvästi kiistanalainen.

Jatkan kommentointiani taas huomenna (ehkä)...
Teh Aarimoto
Gonahtanut vanha karhu
Avatar
Aarimoto
Työn Sankari
Viestit: 1323
Liittynyt: Sunnuntai, 24.09.2006 08:20
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Aarimoto » Tiistai, 10.08.2010 08:28

saloneju kirjoitti:1) Osumapaikoista: Torson rajaaminen hankalaa; musta lonkka on ollut se raja jota on käytetty ja joka on myös järkevin, mutta samanaikaisesti perseosumat on jokainen herrasmiesmäiseksi taistelijaksi itsensä laskenut laskenut torsoksi. Tästä pitäisi tehdä virallinen linjaus hallituksen toimesta.
Kannatan. Sanamuoto voidaan sitten hioa kuntoon, kun sellainen meillä on.
saloneju kirjoitti:2) Tällä hetkellähän säännöt oikeasti käsittääkseni sanovat että käsi alkaa hauiksen yläpäästä, siis EI olkanivelestä. Kuitenkin olisi mielestäni perustellumpaa kirjoittaa sääntöihin että käsi todella alkaa mieluummin olkanivelestä. Tärkemmin sanottuna pitäisi järkevimpänä mahdollisena rajana olkaluuta. Tästäkin pitäisi tehdä virallinen linjaus hallitukselta.
Kyllä, noudatin olemassa olevaa muotoilua, joskin koin sen hankalaksi ja kävin tämän takia keskusteluja aiheesta 'conissa. Kannatan ehdotustasi ja sitä, että hallitus linjaa asian.
saloneju kirjoitti:3) Lisää tekstiin että myös molempien jalkojen menettäminen aiheuttaa kuoleman (nyt tuossa on mainittu vain että molempien käsien menetys aiheuttaa kuoleman).
Korjataan.
saloneju kirjoitti:4) Kuolleena olemisen tavoista; pitäisikö tuon toisen käden pään nostamisen lisäksi tehdä yleinen maininta siitä, että taistelijan tulee kehonkielellä pyrkiä viestimään että on poissa pelistä tms? Pelkkä käden päällä pitäminen kun ei tunnetusti aina riitä, ja yleisessä asenne-ilmapiirissä on tietääkseni vahva konsensus siitä, että myös muita merkkejä kannattaa käyttää. Tämä menee jo kehitysehdotusten puolelle, mutta Skylarkin tapaan olen sitä mieltä, että pitäisi oikeasti tehdä tarkempi ohjeistus kuolinanimaatioista. Tänä vuonna tuli paljon valitusta erityisesti kokemattomilta taistelijoilta siitä, että heitä lyötiin kuoleman jälkeen; tämä johtuu suurimmaksi osaksi sitä, että oikeaoppista tapaa kuolla ei ole opeteltu.
Varmaan olisi hyödyllistä, että tehtäisiin ohjeistuksen tasolla selväksi ne toimet, joita pitää tehdä. On tietenkin mahdollista, että uusia menettelyjä kuten off-game-liinaa aletaan käyttää. Kaikki tällaiset muutokset (jotka mielestäni selkeyttäisivät tilannetta) vaativat kuitenkin hallitukselta linjausta.
saloneju kirjoitti:5) Vastustajan aseeseen tarttuminen: tuleeko tarpeeksi selvästi esille se, että aseeseen tarttuneen on päästettävä irti, ei omistajan? Jouduin lukemaan kahdesti ennen kuin ymmärsin lauseen oikein :D
Korjataan (katso ylempi postini).
saloneju kirjoitti:6) Joo, maata pitkin liukuneet pistot on kyllä de facto ei-hyväksyttyjä vaikka niitä ei tosiaan säännöissä luekaan.
Ibid.
saloneju kirjoitti:7) Anteeksi en spotannut tekstistä; mutta mainitaanko siinä, että myös omasta aseesta tulleet, samoin kuin liittolaisen aseista vahingossa (esim. rivitaistelutilanteessa) tulleet lyönnit tulee laskea? Useimmat eivät sitä tee, mutta säännöthän sen sanovat ihan selvästi, ellen muista väärin?
Sitä en ole erikseen maininnut. Ase on ase, jolloin oletusarvoisesti kaikki lyönnit ovat oikeita. En haluaisi sääntöihin lähteä linjaamaan sitä kuka on kenelle mitä. Kun ei erikseen mitään "no friendly fire" sääntöä ole, pitää olettaa, että kaikki osumat ovat oikeita. Tämä voidaan sitten selitysdokkarin puolella avata. Vanhoissakaan säännöissäkään ei todeta asiasta mitään. Omien tekemien vahinko-osumien ottamatta jättäminen on selvästi mielestäni sekä vanhojen että ehdotettujen sääntöjen vastaista.
saloneju kirjoitti:8) Keihäiden puolen matkan pehmustusta ei olla kyllä todellakaan noudatettu kahtena viime vuonna. Se ei siis tosiaan liity tähän tekstiin, mutta siitäkin olisi tehtävä uusi pykäläehdotus, jotta sitä fiksattaisiin.. Sitä ei yksinkertaisesti ole noudatettu käytännössä, eikä se sitä olekaan ainakaan keihäissä. Hilpareita vartenhan kyseisen raja tietääkseni alun perinkin vedettiin.
Ok, no sitten hallitukselta linjaus sekä keihäisiin että varsiaseisiin ja muutetaan teksti sen mukaan.
saloneju kirjoitti:9) Nuolen / heittokeihään torjumisen sanktiosta: Maahinkaislinjaus aikanaan ollut välitön kuolema. Luulen, että useimmat ovat vain ottaneet osuman siihen osumapaikkaan, mihin se "ilman torjumista olisi osunut". Onko tästä asiasta oikeasti virallista linjausta tai konsensusta olemassakaan? Ellei ole, se on tehtävä.
Kannatan asian linjaamista, kun se nyt esille tuli.
saloneju kirjoitti:10) Kuolleiden puhumattomuus mainittava ja jatkossa tehtävä linjaus respaajien puhumisesta. Kaikkihan sitä tekevät, ja kieltäminen olisi oikeastaan aika ongelmallista, joten antaa mennä vaan?
Katso edellinen postini.
saloneju kirjoitti:11) Keihäiden vääntämisestä: olisi asiaa mainita, että tarttujan on päästettävä irti, jos ase alkaa vääntymään. Yleensähän näissä tilanteissa omistaja päästää ensin ilti, kun keihästä väännetään tai kiilataan esim. muuria vasten, koska omistaja ei tietenkään halua keihäänsä rikkoutuvan. Mielestäni asenneilmapiirissä vallitsee kuitenkin konsensus siitä, että luonnollisesti tarttujan vastuulla on päästää irti ennen kuin ase hajoaa, vaikka sitä ei varsinaisesti säännöissä olisikaan.
Joo, korjataan ja tarkennetaan. Pyytäisin tästäkin vielä kaikeksi varmuudeksi hallituksen linjausta.
Teh Aarimoto
Gonahtanut vanha karhu
Avatar
MrBigMr
Sotalordi
Viestit: 1085
Liittynyt: Torstai, 01.06.2006 11:17
Paikkakunta: Kuopio

Viesti Kirjoittaja MrBigMr » Tiistai, 10.08.2010 15:09

Aarimoto kirjoitti:
saloneju kirjoitti:1) Osumapaikoista: Torson rajaaminen hankalaa; musta lonkka on ollut se raja jota on käytetty ja joka on myös järkevin, mutta samanaikaisesti perseosumat on jokainen herrasmiesmäiseksi taistelijaksi itsensä laskenut laskenut torsoksi. Tästä pitäisi tehdä virallinen linjaus hallituksen toimesta.
Kannatan. Sanamuoto voidaan sitten hioa kuntoon, kun sellainen meillä on.
saloneju kirjoitti:2) Tällä hetkellähän säännöt oikeasti käsittääkseni sanovat että käsi alkaa hauiksen yläpäästä, siis EI olkanivelestä. Kuitenkin olisi mielestäni perustellumpaa kirjoittaa sääntöihin että käsi todella alkaa mieluummin olkanivelestä. Tärkemmin sanottuna pitäisi järkevimpänä mahdollisena rajana olkaluuta. Tästäkin pitäisi tehdä virallinen linjaus hallitukselta.
Kyllä, noudatin olemassa olevaa muotoilua, joskin koin sen hankalaksi ja kävin tämän takia keskusteluja aiheesta 'conissa. Kannatan ehdotustasi ja sitä, että hallitus linjaa asian.
Helpoitenhan tuo varmaan hoituisi kuvalla ihmisestä, joka on osioitu kuin teurassika. Sitten on ainakin jokaiselle tarkka kuva siitä, missä mikäkin ruumiinosa menee, ilman mitään tulkinnan varaa.
Beatings will stop once morale improves.
Avatar
Aarimoto
Työn Sankari
Viestit: 1323
Liittynyt: Sunnuntai, 24.09.2006 08:20
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Aarimoto » Tiistai, 10.08.2010 15:30

Hyvä idea,

Tuon voisi lisätä siihen selitysdokkariin, mihin on tarkoitus siis kerätä muutakin kuvaavaa matskua aseista, haarniskoista sun muusta.
Teh Aarimoto
Gonahtanut vanha karhu
Avatar
saloneju
Keisari
Viestit: 5706
Liittynyt: Keskiviikko, 19.04.2006 23:26
Paikkakunta: Tampere

Viesti Kirjoittaja saloneju » Tiistai, 10.08.2010 15:56

"Kerron Veljesten legendaarisista uroteoista, kuinka vaari nuoruuden päivinään teki motin puita vartissa ja muori keitti niin maukasta puuroa, että puutkin heräsivät henkiin sitä maistelemaan.."
Avatar
Aarimoto
Työn Sankari
Viestit: 1323
Liittynyt: Sunnuntai, 24.09.2006 08:20
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Aarimoto » Tiistai, 10.08.2010 17:00

Siinähän se, toi olkapää pitää vaan todellakin tarkistaa ja korjata asia.
Teh Aarimoto
Gonahtanut vanha karhu
Pahistonttu
Kuningas
Viestit: 3422
Liittynyt: Maanantai, 20.03.2006 21:56
Paikkakunta: Porvoo

Viesti Kirjoittaja Pahistonttu » Perjantai, 13.08.2010 01:26

Ehdotuksessasi sanalla "nuoli" viitannet kaikkiin normaaleihin projektiileihin? Miten lasket panssarit, onko osuma miekasta jouseen tappava myös mikäli olet kiireestä kantapäähän panssaroitu?
Hän, joka sitoutuu kunniaan on hävinnyt jo ennen taistelun alkua.
Avatar
Aarimoto
Työn Sankari
Viestit: 1323
Liittynyt: Sunnuntai, 24.09.2006 08:20
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Aarimoto » Perjantai, 13.08.2010 08:32

Tämä menee kyllä tässä vähän jo sivu itse aiheesta, mutta: Pahistontun esille tuoma ongelma on todellinen. Mielestäni mitään suoria kuolemia jousen suhteen ei voi olla. Pikemminkin siis käyttäisin sanamuotoa "aiheuttaa osuman" se mihin osuu on eri asia.

Esim. Jos jousi (ja kädet) ovat selvästi erillään ja siis irti vartalosta: kohdistuu osuma siis käteen. Jos kiinni vartalossa, niin vartaloon.

Tämäkään ei ole selvää, eikä helppoa. Siksi aiheesta tarvitaan erillinen sääntömuutoskeskustelu. Ja se ei istu tähän prosessiin muuttaa koko sääntöjen kieltä.
Teh Aarimoto
Gonahtanut vanha karhu
Avatar
Peltokorppi
Marsalkka
Viestit: 2442
Liittynyt: Torstai, 14.06.2007 21:10
Paikkakunta: Jykylä

Viesti Kirjoittaja Peltokorppi » Perjantai, 13.08.2010 13:37

Perinteisesti ainaki miten meille on opetetteu niin että osuma ei mene tollain naisten pikkuhousujen tapaan vaan miehisesti kuten poksereitten että koko perse ja siitä ympäri missä munat roikkuu koituu kuolema.
"Can you quack
Can you quack like a duck when you suck"
Avatar
MrBigMr
Sotalordi
Viestit: 1085
Liittynyt: Torstai, 01.06.2006 11:17
Paikkakunta: Kuopio

Viesti Kirjoittaja MrBigMr » Perjantai, 13.08.2010 17:50

Peltokorppi kirjoitti:Perinteisesti ainaki miten meille on opetetteu niin että osuma ei mene tollain naisten pikkuhousujen tapaan vaan miehisesti kuten poksereitten että koko perse ja siitä ympäri missä munat roikkuu koituu kuolema.
Jep. Itsekin olen pääosin ottanut niin, että pakaroitten alta alkaa jalat. Eli aika horisontaali tuo linja.
Beatings will stop once morale improves.
Avatar
gobliini
Kreivi
Viestit: 479
Liittynyt: Tiistai, 27.02.2007 19:39
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja gobliini » Perjantai, 13.08.2010 22:30

Bokseriraja on myös itsellä ollut aina käytössä. Osuma pallien alapuolella on jalkaa ja yläpuolella torsoa. Suurilla pusseilla varustetut voivat sitten itkeä keskenänsä. Naiset varmaan osaavat todeta osuma-alueen tämän perusteella, kunhan miehen anatomia on edes jonkinasteisessa tiedossa.
Avatar
olho
Sotalordi
Viestit: 1105
Liittynyt: Tiistai, 26.09.2006 20:43
Paikkakunta: Jyväskylä

Viesti Kirjoittaja olho » Sunnuntai, 15.08.2010 02:32

Pahistonttu kirjoitti:Ehdotuksessasi sanalla "nuoli" viitannet kaikkiin normaaleihin projektiileihin? Miten lasket panssarit, onko osuma miekasta jouseen tappava myös mikäli olet kiireestä kantapäähän panssaroitu?
En käytä panssareita, mutta laskisin rangaistuskuolemaksi, koska olen selkeästi aiheuttanut vaaratilanteen tuomalla melee-säännöt täyttämättömän aseen melee-taistoon mukaan.

Nuoli on tuossa tosiaan mikä tahansa vahingoittava lentävä esine joka ei tule piiritysaseesta (ne laskisin vielä herkemmin).

Ja jalka määritellään pallirajalla. Eli selkeästi jalka on jalka, pakaran alaosa on vielä torsoa.
Avatar
gobliini
Kreivi
Viestit: 479
Liittynyt: Tiistai, 27.02.2007 19:39
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja gobliini » Maanantai, 16.08.2010 12:00

@Olho
Pahistonttu kirjoitti:
Ehdotuksessasi sanalla "nuoli" viitannet kaikkiin normaaleihin projektiileihin? Miten lasket panssarit, onko osuma miekasta jouseen tappava myös mikäli olet kiireestä kantapäähän panssaroitu?
Olho:
En käytä panssareita, mutta laskisin rangaistuskuolemaksi, koska olen selkeästi aiheuttanut vaaratilanteen tuomalla melee-säännöt täyttämättömän aseen melee-taistoon mukaan.
Pahistonttuhan tuossa tarkoittikin eri kohdassa myös sitä, että mikäli hän pääsee lyömään yllättäen täyspanssaroitua jousimiestä, tätä kannattaisi yrittää lyödä jouseen. Aktiivisesta jousitorjunnasta voisi automaattikuoleman antaa, mutta ei mielestäni siitä, että toinen saa jouseen tähtäämällä aiheutettua automaattikuoleman.[/b]
Viestiketju Lukittu

Palaa sivulle “Kehitysideat”