Vuoden 2010 vahvistetut sääntömuutokset
Lähetetty: Perjantai, 12.03.2010 23:51
Heipä hei!
Nyt on aika julkistaa vuoden 2010 sääntömuutosten kohtalo. Jokainen sääntömuutosehdotus esitellään yksitellen, kerrotaan menikö se läpi ja millä ehdoilla ja jos ei niin miksi. Keskustelu omaan threadiinsa.
Kiitos vielä kaikille ahkerille puurtajille ja aktiiveille tulleista sääntömuutoksista! Uudet säännöt päivitettäneen lähiaikoina myös nettisivuille.
Sääntömuutosehdotus 1
Juhani Salonen:
KAHDEN RAAJAN MENETTÄMISESTÄ SEURAA KUOLEMA (TAI KAKSI RAAJAOSUMAA JOHTAA KUOLEMAAN)
Tämä ei luonnollisesti koskisi mitenkään panssarisääntöjä tai muuttaisi niiden käyttöä mitenkään.
Tällähän hetkellä säännöt menevät siten, että kahden saman raajan menettämisestä seuraa kuolema, mutta myös kahden raajan menettäneitä taistelijoita on käytännössä kentällä. Nämä taistelijat (yksikätiset -ja jalkaiset)
a) näyttävät typeriltä pomppiessaan yhdellä jalalla ja kädellä b) ovat hienoinen turvallisuusriski c) aiheuttavat ärtymystä itsemurha-alttiudella d) turhauttavat taistelijoita itsessäänkin, ilman käytännön mahdollisuutta saada mitään aikaan kentällä hyppiminen on turhauttavaa
Sääntömuutoshan ei muuttaisi vallitsevia sääntöjä muuten kuin poistaisi kentältä taistelijat joilla on enää vain yksi käsi ja yksi jalka. Aiheesta on käyty foorumeilla viime syksynä keskustelua, ja tätä viestiä lähettäessä 87% foorumien käyttäjistä kannattaa sääntömuutosta. Keskustelu aiheesta löytyy: http://forum.sotahuuto.fi/viewtopic.php?t=4112&start=0
Ei hyväksytty.
Ehdotus on hyvä, mutta hallitus teki arvovalinnan. Ehdotus ei poista turhaa pomppimista, ja lievästi epätasapainottaa panssaroimattomien ja panssaroitujen eroa: vanhalla systeemillä panssaroimattomat kestävät maksimissaan 2 osumaa ennen kuolemista, panssaroidut taas 8. Uudella systeemillä tämä muuttuisi niin, että panssaroidut kestäisivät vain yhden osuman ja panssaroidut 7. Vanhassa systeemissä panssaroiduilla on potentiaalisesti neljä kertaa enemmän osumakohtia, kun taas uuden ehdotuksen myötä panssaroiduilla olisi seitsemän kertaa enemmän potentiaalisia osumakohtia.
Sääntömuutosehdotus 2
Marko Peussa aka klasu
Tavoite: Nuolista saatujen osumien silmäturvallisuuden parantaminen. Mutta kannattaa pitää mielessä että sama pätee myös muiden aseiden pistokärjille. En ehdota niihin muutoksia kun en niistä tiedä tarpeeksi.
Epäkohta: Nuolenkärjen teipin etureuna voi raapaista silmää osumatilanteessa.
Puute nykysäännöissä: Nykysääntöjen mukaan tehty nuoli voi aiheuttaa silmään raapaisuvamman matalapaunaisellakin jousella ammuttuna.
Testituloksia:
http://www.snowlantern.com/mythbuster/i ... ge=results
Osassa kuvista (Nuolet 1 ... 3) näkyy osumakohtaa kiertävä tumma reunus, joka tulee teipin etureunasta. Teipin reunan osumajälki on välillä terävä. Huomattavaa on että teipin reunan jälkeä ei näy nuolissa joissa sitä ei ole (IDV-nuolet).
Suurnopeuskamerakuvaa asian havainnollistamiseksi:
http://www.youtube.com/watch?v=WOlTApvzoEo
Miten tämän voi testata helposti itse (esim. asetarkastajana): iske nuolen kärkeen kevyesti kämmenellä noin 45 asteen kulmassa siten että kämmen samalla liukuu kohti nuolen sulitusta. Jos vaahtomuovi ei peitä teippiä tuntuu kämmenessä teipin raapaisu. Tämä on ongelma.
Ratkaisuvaihtoehdotukset (saa keksiä vapaasti lisää):
1.) Halkaisijaltaan vähintään 2 cm teipatun alueen halkaisijaa suurempi vaahtomuovikärki. Eli jos kärjen solumuovipehmusteen halkaisija on 5 cm, teipataan sen eteen halkaisijaltaan vähintään 7 cm vaahtomuovipala. Mitoitus on epävarma koska se riippuu siitä miten tasaisesti teippaus on onnistunut. Pelkkä vaahtomuovin rutistaminen kasaan teipillä ei riitä vaan vaahtomuovipala kannattaa leikata tatin muotoiseksi niin että teipin etureuna jää varmasti vaahtomuovin alle. Muistaaksi jollakulla oli tämän tapaisia nuolia SoHu 2009:ssa joten se periaatteessa onnistuu.
2.) Käytetään nykyistä jäykempää vaahtomuovia joka liimataan nuolen bluntin tai solumuovipehmusteen eteen ilman teippiä. Ongelma poistuu koska teippiä ei ole. Tämä olisi hyvä ratkaisu jos sopiva materiaali löytyy.
3.) Sallitaan IDV-nuolet, ei ongelmaa koska ei ole teippiäkään. IDV-nuolten kärkien kovuudesta johtuen näille tarvitaan omat paunasenttirajoitukset joiden valvonta on onneksi helppoa koska nuolilla on standardi maksimivetopituus. Eli voidaan yksinkertaisesti asettaa maksimipaunamäärä kummallekin IDV-nuolelle siten että niistä tulevan osuman voima vastaa tuttua Wikin kärkeä.
Hyväksyttiin pienin tarkennuksin.
Ehdotuksen tukena oli paljon taustatyötä. Hallitus ei kuitenkaan halunnut hyväksyä sääntömuutosta, joka pakottaisi tekemään kaikki nuolenkärjet uudestaan. Siksi myös vanhan malliset nuolenkärjet tulevat kelpaamaan vuoden 2010 Sotahuudossa, kunhan ne täyttävät yleiset turvallisuuskriteerit (erityisesti huomiona kuitenkin: teipin reuna ei saa olla huomattavan lähellä kärkeä tai repsottaa lainkaan). 2011 tullaan hyväksymään ainoastaan nuolet, joissa teippi ei muodosta vaaraa. Hyväksyttiin myös IDV-nuolet KOEAJALLE, kunhan sopiva paunaraja määritellään. Vielä ei siis kannata jokaisen tilata kaappia täyteen IDV-nuolia, vaan jäämme odottamaan kokemuksia Sotahuudon kokoisesta tapahtumasta.
Sääntömuutosehdotus 3
Jaakko Hirvelä
ehdottaisin että oman aseen terästä saisi pitää kiinni jos kädessä on hanskat. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi kahdenkäden miekan käyttämisen historiallisesti validilla tavalla. En myöskään usko, että se rikkoisi sääntöjä, tehden kahdenkäden miekasta ylivoimaisen. Muut ase tyypit kuin miekat tuskin hyötyisivät tästä.
Hyväksyttiin.
Hallitus haluaa rohkaista historialliseen tekniikkaan. Mikäli sääntöä aletaan väärinkäyttää, tullaan sääntöä tarkentamaan ja asiaan puuttumaan. Myöskin half-swordingin ystäville huomautus: ei täydellä voimalla pistoja ja kypäriä pyörimään!
Sääntömuutosehdotus 4
- Eveliina Rintamäki / Triks
"Sääntöehdotus bambutolpan sallimiseen (varsi)aseen runkomateriaalina tai runkomateriaalin osana.
Epäkohta: Sallitun hyvän ja edullisen varsiaserunkomateriaalin puute.
Johdanto:
Tällä hetkellä sallituissa runkomateriaaleissa on varsiaseiden suhteen merkittäviä huonoja puolia. PVC:n osalta 30-millinen on tuplaputkenakin liian löysää yli kahden metrin aseissa ja 40- ja 50-millisistä PVC-putkista tehdyistä aseista tulee helposti tarpeettoman massiivisia (ongelma lähinnä hilpareiden osalta). Lisäksi paksummat runkoputket vaativat myös enemmän ja kalliimpaa eristeputkea.
Lasikuitu on helpottanut tilannetta, mutta sillä on omat ongelmansa: 20-millinen lasikuitu on sekä kallista että helposti särkyvää. 25-millinen on kestävämpää, mutta vielä kalliimpaa, eikä sekään tunnu kestävän (hajonnut 2 kertaa, vaikka käyttö hyvin vähäistä) hakkaamista. Myös 30-millisestä lasikuiturungosta valmistettu 2k-miekka on saatu poikki varsin vähäisellä käytöllä, joten pikaisen arvion perusteella saattaa lasikuitu olla lyömäaseeseen sopimatonta materiaalia.
Maailmalla (ainakin Viro ja Kanadan Bicolline, en ole tehnyt laajempaa kartoitusta) bambu näyttäisi olevan varsin yleisesti käytössä oleva runkomateriaali sekä miekoille että varsiaseille.
Ohuemmat bambukukkakepit (n. 17-24mm) menevät bofferikäytössä poikki melko helposti, mutta 180-senttisinä myytävät bambutolpat (kyllä, kaupassa artikkelin nimi on todella bambutolppa...) vaikuttavat sekä erittäin keveiltä, että erittäin kestäviltä.
Tavoite:
Bambun, erityisesti bambutolppien (30-50-millistä putkea), käyttökelpoisuutta varsiasemateriaalina tulisi tutkia tarkemmin.
Jos bambu on käyttökelpoinen varsiasemateriaali, tulisi se sallia suomalaisessa boffausskenessä mahdollisimman pian. Tämän sääntöehdotuksen tavoite on saada bambutolpat hyväksytyksi pitkien aseiden runkomateriaaleiksijättää, olettaen, että ne todella ovat ominaisuuksiltaan nykyisiä materiaaleja paremmat. Tämä sääntöehdotus ei ota kantaa bambun soveltuvuuteen lyhyissä miekoissa tai muissa lyhyemmissä aseissa, koska ilmaistut epäkohdat eivät koske niitä.
Lisäksi bambutolpista saataisiin helposti kevyttä korjausmateriaalia 20- ja 25-millisten lasikuitukeihäiden paikkaamiseen, eikä metalliputkia tarvitsisi käyttää.
Huomioitavaa (kaikki ao. viittaukset koskevat bambutolppia): - bambutolpat ovat erittäin jäykkää matskua (jäykempää kuin 30-millinen lasikuitu) - bambu ilmeisesti kestää merkittävästi paremmin kuin lasikuitu (oma näppituntuma, minulla on hallussani viisi bambutolppaa; lisäksi orbitin sanoin, "en saanut paskaksi vaikka yritin"; sittemmin ilmeisesti jokin bambutolpparunkoinen ase kuitenkin hajonnut?) - bambu on merkittävästi edullisempaa kuin PVC ja lasikuitu (180cm pätkä on 6e) - bambun väitetään sälöytyvän ikävästi hajotessaan, mutta asiasta on ristiriitaista tietoa; teippaus ilmeisesti estää tämän joka tapauksessa; epäselvää, millainen teippaus riittää sälöytymisen (jos sitä tapahtuu) estämiseksi - bambutolpasta rakennetut varsiaseet ja miekat ovat tuntuvasti kevyempiä kuin nykyiset 40/50-millisestä PVC-rungosta tehdyt - keveytensä ansiosta ne ovat myös nopeampia käyttää => mahdollista, että bambu hiljalleen korvaisi nykyistä asekantaa? - bambun saatavuus on kohtuullinen kautta maan (plantagen-liikkeitä on tiheämmässä kuin etraa) - bambua voisi mahdollisesti käyttää "päivittämään" vanhoja 30-millisestä PVC:stä (tuplaputkella tai ilman) tehtyjä varsiaseita - bambua voisi mahdollisesti käyttää yhdessä 25-millisen lasikuidun kanssa todella pitkien keihäiden (mallia teleskooppi) rakennusaineena, säästäen kustannuksissa
Vaihtoehtoja: - kielletään bambutolpat niiden liiallisen jäykkyyden vuoksi - kielletään bambutolpat pelillisistä syistä (niistä rakennetut hilparit ovat nykyistä hilparikantaa kevyempiä => useimmissa tilanteissa parempia) - rakennetaan bambutolpparunkoisia varsiaseita, käytetään niitä pk-seudun treeneissä ja kerätään kokemuksia
Tiivistäen:
Maailmalla bambua käytetään aseiden runkomateriaalina. Ohuempi bambukukkakeppi on todettu liian hauraaksi materiaaliksi, mutta bambutolpista on Suomen boffausskenessä hyvin vähän kokemusta. Aiheesta liikkuu jonkin verran huhuja, ja ristiriitaista tietoa sekä ennakkokäsityksiä lienee viljalti. Parhaassa tapauksessa bambutolpat voisivat tarjota erityisesti lyömävarsiaseisiin (hilparit, glaivet) ja pitkiin 2k-miekkoihin aiempia vaihtoehtoja edullisemman ja keveytensä puolesta turvallisemman ratkaisun. Bambutolpasta runkoiset varsiaseet ovat kuitenkin jäykempiä kuin nykyisin sallitut materiaalit, minkä johdosta asiaa tulee tutkia tarkemmin jotta turvallisuus ei kärsi (paino vs. jäykkyys).
Johtopäätös:
Bamburunkoisia varsiaseita tulisi rakentaa, testata ja verrata nykyään sallittuihin ratkaisuihin. Nähdäkseni paras tapa motivoida tällaista toimintaa on tarjota bamburunkoisille varsiaseille mahdollisuus olla hyväksyttyjen aseiden joukossa seuraavassa Sotahuudossa, sekä - jos alustavia testejä saadaan tehtyä jo kesällä - kokeilla niitä (erikoissyynillä asetarkastuksessa, tietenkin) FaBassa."
-
Näin. Itse olen käyttänyt bambu-hilparia alkaneena vuonna Omnian treeneissä ja olen ollut tyytyväinen. Tällä hetkellä ko. treeneissä pyörii 3-4 kpl bamburunkoisia varsiaseita, joista kahden varsi on teipattu, mikä lisää aseen painoa mainittavasti (ei kuitenkaan yllä PVC-putken tasolle). Olen sitä mieltä, että teippaamista tulisi vaatia, sillä teippaamattomana ase on turhan kevyt. Lisäksi on olemassa myös pieni sälöytymisvaara, josta on kuvamateriaalia foorumilla. Ainakin nuori bambu murtuu siististi. Meillä teippaamiseen on käytetty lasikuituharsoa + jääkiekkomailateippiä ja hyvin toimii.
Palaute treeneissä on ollut pääasiassa positiivista. Osumat tuntuvat kevyiltä, mutta ovat kuitenkin tuntuvia. Avomiestäni, joka näitä on tehtaillut, on saanut tilauksia bambuaseista, josta saankin aasinsillan siihen, että bambu on riittävän kevyt runkomateriaali myös kevytrakenteisemman käytettäväksi. Itse tein 50 mm putkesta hilparin viime vuodeksi enkä sitä loppujen lopuksi pystynyt käyttämään painon vuoksi. Bambun salliminen poistaisi ongelman, jonka kanssa kuulopuheiden mukaan painiskelee moni muukin.
Hyväksyttiin.
Bambutolppa (30-50-millinen putki) sallitaan runkomateriaaliksi yli 180cm pitkiin hilpareihin ja glaiveihin. Ei siis keihäisiin, eikä lyhyempiin aseisiin, sillä niiden turvallisuudesta ei ole vielä varmuutta. Bambuaseiden varsi tulee teipata.
Sääntömuutosehdotus 7 käsitteli samaa asiaa.
Sääntömuutosehdotus 5
Ivar Kullberg (Pahistonttu)
Hei! Ehdotan, että varstat sallitaan jälleen seuraavan kaltaisin säännöin: -Koko aseen maksimipituus sama, kuin muillakin varsiaseilla -Ketjun pituus maksimissaan 25cm -Kuula/puikula on ainoa vahingoittava osa (sekä mahdollinen peräpiikki) -Kuula/puikula on tehtävä kokonaan vaahtomuovista -Ketju tulee pehmustaa vähintään 15mm solumuovilla mahdollisimman tiheästi
Hyväksyttiin muutoksin.
Sallitaan varstat, joiden varren, ketjun ja lyömäosan yhteispituus on metri. Ketju on maksimissaan 20 cm pitkä ja riittävästi pehmustettu. Lyömäosassa ei sallita sählypalloa painavampaa/terävämpää esinettä. Vuoden 2010 järjestäjät lupaavat päästää järjen kanssa tehdyt historialliset kahdenkäden maatalousvarstat läpi tarkastuksesta, mikäli ne sopivat niitä käyttävän ryhmän sosioekonomiseen statukseen.
Sääntömuutosehdotus 6
mikko lehto
Hei! Tässä olisi siis sääntöehdotus varsiaseiden maksimipituusrajoituksien muuttamisesta:
(Kts. Keskustelu http://forum.sotahuuto.fi/viewtopic.php ... sc&start=0)
HUOM! Tässä sääntöehdotuksessa termi "Varsiaseet" viittaa kahden käden aseisiin sekä varsiaseisiin, mutta ei keihäisiin.
SÄÄNTOEHDOTUS: Varsiaseille ja kahdenkäden aseille pitäisi asettaa jokin absoluuttinen maksimipituus, joka ei riipu käyttäjän pituudesta ( Foorumikeskustelussa eniten kannatusta sai 2.5m, mahdollisesti siksi, että olemassaolevaa asekantaa ei luultavasti joutuisi tällöin lyhentämään. Itse kannatan lyhyempää rajaa, esim 2.3m, koska 2.5m on jo niin pitkä, että sen mittaisilla aseilla lyöminen alkaa muodostamaan turvallisuusriskin sekä lyhyempi raja toisi selkeämmän eron keihäiden la varsiaseiden välille. Kahdenkäden miekoille luultavasti sopiva olisi 180cm). Tarkka pituus kuitenkin jätetään tässä sääntöehdotuksessa järjestäjien päätettäväksi.
EPÄKOHTA: Tällä hetkellä Varsiaseiden maksimipituus riippuu käyttäjän pituudesta. Pitkät käyttäjät, joilla on yleensä suurempi ulottuvuus saavat lisäetua, koska heidän varsiaseensakin saavat olla pidempiä. Näin ollen säännöt asettavat taistelijat eriarvoiseen asemaan. Lisäksi sääntöä on mahdoton valvoa ja on käytännössä varmaa, että sääntöä on rikottu tähän mennessä sotahuudossa sekä tietoisesti että epätietoisesti.
HYÖDYT: Sääntöjen selkeyttäminen. Varsiaseiden pituuden mittaaminen kävisi huomattavasti helpommaksi, kun varsiaseita ei tarvitsisi mitata yhdelle henkilölle. Näin ei myöskään olisi mahdollista kenenkään käyttää itselleen liian pitkää varsiasetta.
MAHDOLLISET HAITAT: Riippuen säädetystä pituusrajasta, joutuisivat jotkut mahdollisesti leikkaamaan oman varsiaseensa lyhyemmäksi.
TIIVISTÄEN JOHTOPÄÄTÖS: Varsiaseilla kannattaisi olla absoluuttinen maksimipituus, koska se selkeyttäisi sääntöjä, tekisi varsiaseiden maksimipituusrajoituksesta tasapuolisen, helpottaisi aseiden tarkastusta ja poistaisi mahdollisuuden (tietoisen tai epätietoisen) huijaamiseen säännössä.
Hyväksyttiin.
Asetettiin varsiaseiden (keihäät poislukien) maksimipituudeksi 230cm sekä kahdenkäden miekkojen maksimipituudeksi 180cm.
Sääntömuutosehdotus 8
Konsta Nikkanen
Nokkisuoja.* Jonkinlainen lyhyt, selkeä ohjeistus sääntöihin siitä
minkälainen nokkisuojan tulee olla. Yhdellä puolella, kasteluletkulla
jäykistetty.
Vanha teksti:
*Nuolessa tulee olla nokkisuoja suojaamassa silmää kääntyneen tai kimmonneen
nuolen nokilta. Nokkisuojan kannattaa valmistaa Wizzylin nokkisuojaohjeen
mukaan. Nokkisuojan voi valmistaa laittamalla ohjeenmukainen suoja nokin
kummallekin puolelle. Nokkisuojan voi valmistaa myös ilman ohjeessa
mainittua puutarhaletkua, mutta sen käyttö on suositeltavaa. Nokkisuojien
toimivuudesta ja haittaavuudesta halutaan palautetta jotta tulevina vuosina
saataisiin toimivampia ja parempia ratkaisuja.*
*Lisätietoja nokkisuojan rakentamisesta löytyy nuolenteko-ohjeet sivulta
Sotahuudon wikistä.*
Ehdotukseni uudeksi tekstiksi:
*Nuolessa tulee olla nokkisuoja suojaamassa silmää kääntyneen tai kimmonneen
nuolen nokilta. Nokkisuoja valmistetaan solumuovikaistaleesta, jonka
sisäpuolelle on teipattu puutarhaletkun palanen. Myös muunlaisia
nokkisuojaratkaisuja ja -materiaaleja voi käyttää, kunhan ne ovat vähintään
yhtä suojaavia kuin minimistandardi.*
*Lisätietoja nokkisuojan rakentamisesta löytyy nuolenteko-ohjeet sivulta
Sotahuudon wikistä. Nokkisuojan minimistandardi löytyy Sotahuudon
internet-sivuilta.*
Hyväksyttiin.
Hyvä selvennys sääntöihin.
Sääntömuutosehdotus 9
*Olli Hakkarainen*
Sääntöehdotus: Autenttisten suojavarusteiden (tässä: kangaspanssarien)
tekemiseen rohkaiseminen vähentämällä vaadittua paksuutta.
Epäkohta: Kangaspanssariin pitää uhrata aikaa ja vaivaa, ja sitten joku
tulee työntömitalla toteamaan, että tämä autenttinen suojavaruste on
millimetrin liian ohut tästä kohtaa, joten et saa siitä pistettä.
Vastaavasti täysin epähistoriallisten viritysten kasaamisesta tippuu
automaattisesti piste, vaikka niillä ei olisi mitään tekemistä 1)
suojaavuuden tai 2) historiallisuuden kanssa.
Vanha teksti: "Yhteen tikatuista kangaslevyistä tehdyn haarniskan tulee
tällöin olla vähintään 10 mm paksuinen"
Uusi teksti: "Yhteen tikatuista kangaslevyistä tehdyn haarniskan tulee
tällöin olla vähintään 8 mm paksuinen"
Perustelut: Yleisin panssarointimuoto on ollut kangaspanssari, jota on
käytetty sekä yhdistelmissä muiden kanssa että köyhemmät yksinään.
Kangaspanssarin antama "oikeita iskuja" vastaan antama suoja on
huomattavasti parempi kuin kuuden millimetrin pehmeiden nahkakerrosten tai
muovisten kypärien, riippumatta siitä, onko se 8 vai 10 mm paksu. Koska on
syytä tukea autenttisempien varusteiden tekemistä (versus epäautenttisten),
on kangaspanssarisääntöjä syytä lieventää.
Ei hyväksytty.
Perustelut: Kangaspanssareiden panssaripisterajan alentaminen ei ole oikea keino lisätä kangaspanssarien määrää taistelukentillä.
Sääntömuutosehdotus 10
Konsta Nikkanen
Varsijouset ovat nykymuotoisen paunarajoituksen kanssa hyödyttömiä.
Juuri varsijousten suhteen paunasenttisysteemi olisi parempi. Varsijousella
kun vetopituus on niin lyhyt, että suhteessa samaa voimaa ei paunoista saada
kuin käsijousella.
Sääntötekstiin lisättäisiin seuraava lauseke, kohtaan "Jouset"
*Varsijousien suhteen Sotahuuto 2010:ssa käytetään kokeiluluonteisesti
paunasenttejä. 25 paunan rajoituksen sijaan varsijousten maksimijäykkyydeksi
asetetaan 1500 paunasenttiä. Paunasentit lasketaan kertomalla kaaren
jäykkyys (paunoina) maksimivetopituuteen jännitettynä maksimivetopituudella
(sentteinä). Siis jos varsijousen kaaren jäykkyys täydessä vedossa on 40
paunaa ja sen maksimivetopituus on 30cm, sen jäykkyys paunasentteinä on 1200
ja se siis sopii käytettäväksi Sotahuudossa. Varsijousen vasamiin pätevät
samat pehmustusvaatimukset kuin normaaleihinkin nuoliin.*
Hyväksyttiin.
Nyt on aika julkistaa vuoden 2010 sääntömuutosten kohtalo. Jokainen sääntömuutosehdotus esitellään yksitellen, kerrotaan menikö se läpi ja millä ehdoilla ja jos ei niin miksi. Keskustelu omaan threadiinsa.
Kiitos vielä kaikille ahkerille puurtajille ja aktiiveille tulleista sääntömuutoksista! Uudet säännöt päivitettäneen lähiaikoina myös nettisivuille.
Sääntömuutosehdotus 1
Juhani Salonen:
KAHDEN RAAJAN MENETTÄMISESTÄ SEURAA KUOLEMA (TAI KAKSI RAAJAOSUMAA JOHTAA KUOLEMAAN)
Tämä ei luonnollisesti koskisi mitenkään panssarisääntöjä tai muuttaisi niiden käyttöä mitenkään.
Tällähän hetkellä säännöt menevät siten, että kahden saman raajan menettämisestä seuraa kuolema, mutta myös kahden raajan menettäneitä taistelijoita on käytännössä kentällä. Nämä taistelijat (yksikätiset -ja jalkaiset)
a) näyttävät typeriltä pomppiessaan yhdellä jalalla ja kädellä b) ovat hienoinen turvallisuusriski c) aiheuttavat ärtymystä itsemurha-alttiudella d) turhauttavat taistelijoita itsessäänkin, ilman käytännön mahdollisuutta saada mitään aikaan kentällä hyppiminen on turhauttavaa
Sääntömuutoshan ei muuttaisi vallitsevia sääntöjä muuten kuin poistaisi kentältä taistelijat joilla on enää vain yksi käsi ja yksi jalka. Aiheesta on käyty foorumeilla viime syksynä keskustelua, ja tätä viestiä lähettäessä 87% foorumien käyttäjistä kannattaa sääntömuutosta. Keskustelu aiheesta löytyy: http://forum.sotahuuto.fi/viewtopic.php?t=4112&start=0
Ei hyväksytty.
Ehdotus on hyvä, mutta hallitus teki arvovalinnan. Ehdotus ei poista turhaa pomppimista, ja lievästi epätasapainottaa panssaroimattomien ja panssaroitujen eroa: vanhalla systeemillä panssaroimattomat kestävät maksimissaan 2 osumaa ennen kuolemista, panssaroidut taas 8. Uudella systeemillä tämä muuttuisi niin, että panssaroidut kestäisivät vain yhden osuman ja panssaroidut 7. Vanhassa systeemissä panssaroiduilla on potentiaalisesti neljä kertaa enemmän osumakohtia, kun taas uuden ehdotuksen myötä panssaroiduilla olisi seitsemän kertaa enemmän potentiaalisia osumakohtia.
Sääntömuutosehdotus 2
Marko Peussa aka klasu
Tavoite: Nuolista saatujen osumien silmäturvallisuuden parantaminen. Mutta kannattaa pitää mielessä että sama pätee myös muiden aseiden pistokärjille. En ehdota niihin muutoksia kun en niistä tiedä tarpeeksi.
Epäkohta: Nuolenkärjen teipin etureuna voi raapaista silmää osumatilanteessa.
Puute nykysäännöissä: Nykysääntöjen mukaan tehty nuoli voi aiheuttaa silmään raapaisuvamman matalapaunaisellakin jousella ammuttuna.
Testituloksia:
http://www.snowlantern.com/mythbuster/i ... ge=results
Osassa kuvista (Nuolet 1 ... 3) näkyy osumakohtaa kiertävä tumma reunus, joka tulee teipin etureunasta. Teipin reunan osumajälki on välillä terävä. Huomattavaa on että teipin reunan jälkeä ei näy nuolissa joissa sitä ei ole (IDV-nuolet).
Suurnopeuskamerakuvaa asian havainnollistamiseksi:
http://www.youtube.com/watch?v=WOlTApvzoEo
Miten tämän voi testata helposti itse (esim. asetarkastajana): iske nuolen kärkeen kevyesti kämmenellä noin 45 asteen kulmassa siten että kämmen samalla liukuu kohti nuolen sulitusta. Jos vaahtomuovi ei peitä teippiä tuntuu kämmenessä teipin raapaisu. Tämä on ongelma.
Ratkaisuvaihtoehdotukset (saa keksiä vapaasti lisää):
1.) Halkaisijaltaan vähintään 2 cm teipatun alueen halkaisijaa suurempi vaahtomuovikärki. Eli jos kärjen solumuovipehmusteen halkaisija on 5 cm, teipataan sen eteen halkaisijaltaan vähintään 7 cm vaahtomuovipala. Mitoitus on epävarma koska se riippuu siitä miten tasaisesti teippaus on onnistunut. Pelkkä vaahtomuovin rutistaminen kasaan teipillä ei riitä vaan vaahtomuovipala kannattaa leikata tatin muotoiseksi niin että teipin etureuna jää varmasti vaahtomuovin alle. Muistaaksi jollakulla oli tämän tapaisia nuolia SoHu 2009:ssa joten se periaatteessa onnistuu.
2.) Käytetään nykyistä jäykempää vaahtomuovia joka liimataan nuolen bluntin tai solumuovipehmusteen eteen ilman teippiä. Ongelma poistuu koska teippiä ei ole. Tämä olisi hyvä ratkaisu jos sopiva materiaali löytyy.
3.) Sallitaan IDV-nuolet, ei ongelmaa koska ei ole teippiäkään. IDV-nuolten kärkien kovuudesta johtuen näille tarvitaan omat paunasenttirajoitukset joiden valvonta on onneksi helppoa koska nuolilla on standardi maksimivetopituus. Eli voidaan yksinkertaisesti asettaa maksimipaunamäärä kummallekin IDV-nuolelle siten että niistä tulevan osuman voima vastaa tuttua Wikin kärkeä.
Hyväksyttiin pienin tarkennuksin.
Ehdotuksen tukena oli paljon taustatyötä. Hallitus ei kuitenkaan halunnut hyväksyä sääntömuutosta, joka pakottaisi tekemään kaikki nuolenkärjet uudestaan. Siksi myös vanhan malliset nuolenkärjet tulevat kelpaamaan vuoden 2010 Sotahuudossa, kunhan ne täyttävät yleiset turvallisuuskriteerit (erityisesti huomiona kuitenkin: teipin reuna ei saa olla huomattavan lähellä kärkeä tai repsottaa lainkaan). 2011 tullaan hyväksymään ainoastaan nuolet, joissa teippi ei muodosta vaaraa. Hyväksyttiin myös IDV-nuolet KOEAJALLE, kunhan sopiva paunaraja määritellään. Vielä ei siis kannata jokaisen tilata kaappia täyteen IDV-nuolia, vaan jäämme odottamaan kokemuksia Sotahuudon kokoisesta tapahtumasta.
Sääntömuutosehdotus 3
Jaakko Hirvelä
ehdottaisin että oman aseen terästä saisi pitää kiinni jos kädessä on hanskat. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi kahdenkäden miekan käyttämisen historiallisesti validilla tavalla. En myöskään usko, että se rikkoisi sääntöjä, tehden kahdenkäden miekasta ylivoimaisen. Muut ase tyypit kuin miekat tuskin hyötyisivät tästä.
Hyväksyttiin.
Hallitus haluaa rohkaista historialliseen tekniikkaan. Mikäli sääntöä aletaan väärinkäyttää, tullaan sääntöä tarkentamaan ja asiaan puuttumaan. Myöskin half-swordingin ystäville huomautus: ei täydellä voimalla pistoja ja kypäriä pyörimään!
Sääntömuutosehdotus 4
- Eveliina Rintamäki / Triks
"Sääntöehdotus bambutolpan sallimiseen (varsi)aseen runkomateriaalina tai runkomateriaalin osana.
Epäkohta: Sallitun hyvän ja edullisen varsiaserunkomateriaalin puute.
Johdanto:
Tällä hetkellä sallituissa runkomateriaaleissa on varsiaseiden suhteen merkittäviä huonoja puolia. PVC:n osalta 30-millinen on tuplaputkenakin liian löysää yli kahden metrin aseissa ja 40- ja 50-millisistä PVC-putkista tehdyistä aseista tulee helposti tarpeettoman massiivisia (ongelma lähinnä hilpareiden osalta). Lisäksi paksummat runkoputket vaativat myös enemmän ja kalliimpaa eristeputkea.
Lasikuitu on helpottanut tilannetta, mutta sillä on omat ongelmansa: 20-millinen lasikuitu on sekä kallista että helposti särkyvää. 25-millinen on kestävämpää, mutta vielä kalliimpaa, eikä sekään tunnu kestävän (hajonnut 2 kertaa, vaikka käyttö hyvin vähäistä) hakkaamista. Myös 30-millisestä lasikuiturungosta valmistettu 2k-miekka on saatu poikki varsin vähäisellä käytöllä, joten pikaisen arvion perusteella saattaa lasikuitu olla lyömäaseeseen sopimatonta materiaalia.
Maailmalla (ainakin Viro ja Kanadan Bicolline, en ole tehnyt laajempaa kartoitusta) bambu näyttäisi olevan varsin yleisesti käytössä oleva runkomateriaali sekä miekoille että varsiaseille.
Ohuemmat bambukukkakepit (n. 17-24mm) menevät bofferikäytössä poikki melko helposti, mutta 180-senttisinä myytävät bambutolpat (kyllä, kaupassa artikkelin nimi on todella bambutolppa...) vaikuttavat sekä erittäin keveiltä, että erittäin kestäviltä.
Tavoite:
Bambun, erityisesti bambutolppien (30-50-millistä putkea), käyttökelpoisuutta varsiasemateriaalina tulisi tutkia tarkemmin.
Jos bambu on käyttökelpoinen varsiasemateriaali, tulisi se sallia suomalaisessa boffausskenessä mahdollisimman pian. Tämän sääntöehdotuksen tavoite on saada bambutolpat hyväksytyksi pitkien aseiden runkomateriaaleiksijättää, olettaen, että ne todella ovat ominaisuuksiltaan nykyisiä materiaaleja paremmat. Tämä sääntöehdotus ei ota kantaa bambun soveltuvuuteen lyhyissä miekoissa tai muissa lyhyemmissä aseissa, koska ilmaistut epäkohdat eivät koske niitä.
Lisäksi bambutolpista saataisiin helposti kevyttä korjausmateriaalia 20- ja 25-millisten lasikuitukeihäiden paikkaamiseen, eikä metalliputkia tarvitsisi käyttää.
Huomioitavaa (kaikki ao. viittaukset koskevat bambutolppia): - bambutolpat ovat erittäin jäykkää matskua (jäykempää kuin 30-millinen lasikuitu) - bambu ilmeisesti kestää merkittävästi paremmin kuin lasikuitu (oma näppituntuma, minulla on hallussani viisi bambutolppaa; lisäksi orbitin sanoin, "en saanut paskaksi vaikka yritin"; sittemmin ilmeisesti jokin bambutolpparunkoinen ase kuitenkin hajonnut?) - bambu on merkittävästi edullisempaa kuin PVC ja lasikuitu (180cm pätkä on 6e) - bambun väitetään sälöytyvän ikävästi hajotessaan, mutta asiasta on ristiriitaista tietoa; teippaus ilmeisesti estää tämän joka tapauksessa; epäselvää, millainen teippaus riittää sälöytymisen (jos sitä tapahtuu) estämiseksi - bambutolpasta rakennetut varsiaseet ja miekat ovat tuntuvasti kevyempiä kuin nykyiset 40/50-millisestä PVC-rungosta tehdyt - keveytensä ansiosta ne ovat myös nopeampia käyttää => mahdollista, että bambu hiljalleen korvaisi nykyistä asekantaa? - bambun saatavuus on kohtuullinen kautta maan (plantagen-liikkeitä on tiheämmässä kuin etraa) - bambua voisi mahdollisesti käyttää "päivittämään" vanhoja 30-millisestä PVC:stä (tuplaputkella tai ilman) tehtyjä varsiaseita - bambua voisi mahdollisesti käyttää yhdessä 25-millisen lasikuidun kanssa todella pitkien keihäiden (mallia teleskooppi) rakennusaineena, säästäen kustannuksissa
Vaihtoehtoja: - kielletään bambutolpat niiden liiallisen jäykkyyden vuoksi - kielletään bambutolpat pelillisistä syistä (niistä rakennetut hilparit ovat nykyistä hilparikantaa kevyempiä => useimmissa tilanteissa parempia) - rakennetaan bambutolpparunkoisia varsiaseita, käytetään niitä pk-seudun treeneissä ja kerätään kokemuksia
Tiivistäen:
Maailmalla bambua käytetään aseiden runkomateriaalina. Ohuempi bambukukkakeppi on todettu liian hauraaksi materiaaliksi, mutta bambutolpista on Suomen boffausskenessä hyvin vähän kokemusta. Aiheesta liikkuu jonkin verran huhuja, ja ristiriitaista tietoa sekä ennakkokäsityksiä lienee viljalti. Parhaassa tapauksessa bambutolpat voisivat tarjota erityisesti lyömävarsiaseisiin (hilparit, glaivet) ja pitkiin 2k-miekkoihin aiempia vaihtoehtoja edullisemman ja keveytensä puolesta turvallisemman ratkaisun. Bambutolpasta runkoiset varsiaseet ovat kuitenkin jäykempiä kuin nykyisin sallitut materiaalit, minkä johdosta asiaa tulee tutkia tarkemmin jotta turvallisuus ei kärsi (paino vs. jäykkyys).
Johtopäätös:
Bamburunkoisia varsiaseita tulisi rakentaa, testata ja verrata nykyään sallittuihin ratkaisuihin. Nähdäkseni paras tapa motivoida tällaista toimintaa on tarjota bamburunkoisille varsiaseille mahdollisuus olla hyväksyttyjen aseiden joukossa seuraavassa Sotahuudossa, sekä - jos alustavia testejä saadaan tehtyä jo kesällä - kokeilla niitä (erikoissyynillä asetarkastuksessa, tietenkin) FaBassa."
-
Näin. Itse olen käyttänyt bambu-hilparia alkaneena vuonna Omnian treeneissä ja olen ollut tyytyväinen. Tällä hetkellä ko. treeneissä pyörii 3-4 kpl bamburunkoisia varsiaseita, joista kahden varsi on teipattu, mikä lisää aseen painoa mainittavasti (ei kuitenkaan yllä PVC-putken tasolle). Olen sitä mieltä, että teippaamista tulisi vaatia, sillä teippaamattomana ase on turhan kevyt. Lisäksi on olemassa myös pieni sälöytymisvaara, josta on kuvamateriaalia foorumilla. Ainakin nuori bambu murtuu siististi. Meillä teippaamiseen on käytetty lasikuituharsoa + jääkiekkomailateippiä ja hyvin toimii.
Palaute treeneissä on ollut pääasiassa positiivista. Osumat tuntuvat kevyiltä, mutta ovat kuitenkin tuntuvia. Avomiestäni, joka näitä on tehtaillut, on saanut tilauksia bambuaseista, josta saankin aasinsillan siihen, että bambu on riittävän kevyt runkomateriaali myös kevytrakenteisemman käytettäväksi. Itse tein 50 mm putkesta hilparin viime vuodeksi enkä sitä loppujen lopuksi pystynyt käyttämään painon vuoksi. Bambun salliminen poistaisi ongelman, jonka kanssa kuulopuheiden mukaan painiskelee moni muukin.
Hyväksyttiin.
Bambutolppa (30-50-millinen putki) sallitaan runkomateriaaliksi yli 180cm pitkiin hilpareihin ja glaiveihin. Ei siis keihäisiin, eikä lyhyempiin aseisiin, sillä niiden turvallisuudesta ei ole vielä varmuutta. Bambuaseiden varsi tulee teipata.
Sääntömuutosehdotus 7 käsitteli samaa asiaa.
Sääntömuutosehdotus 5
Ivar Kullberg (Pahistonttu)
Hei! Ehdotan, että varstat sallitaan jälleen seuraavan kaltaisin säännöin: -Koko aseen maksimipituus sama, kuin muillakin varsiaseilla -Ketjun pituus maksimissaan 25cm -Kuula/puikula on ainoa vahingoittava osa (sekä mahdollinen peräpiikki) -Kuula/puikula on tehtävä kokonaan vaahtomuovista -Ketju tulee pehmustaa vähintään 15mm solumuovilla mahdollisimman tiheästi
Hyväksyttiin muutoksin.
Sallitaan varstat, joiden varren, ketjun ja lyömäosan yhteispituus on metri. Ketju on maksimissaan 20 cm pitkä ja riittävästi pehmustettu. Lyömäosassa ei sallita sählypalloa painavampaa/terävämpää esinettä. Vuoden 2010 järjestäjät lupaavat päästää järjen kanssa tehdyt historialliset kahdenkäden maatalousvarstat läpi tarkastuksesta, mikäli ne sopivat niitä käyttävän ryhmän sosioekonomiseen statukseen.
Sääntömuutosehdotus 6
mikko lehto
Hei! Tässä olisi siis sääntöehdotus varsiaseiden maksimipituusrajoituksien muuttamisesta:
(Kts. Keskustelu http://forum.sotahuuto.fi/viewtopic.php ... sc&start=0)
HUOM! Tässä sääntöehdotuksessa termi "Varsiaseet" viittaa kahden käden aseisiin sekä varsiaseisiin, mutta ei keihäisiin.
SÄÄNTOEHDOTUS: Varsiaseille ja kahdenkäden aseille pitäisi asettaa jokin absoluuttinen maksimipituus, joka ei riipu käyttäjän pituudesta ( Foorumikeskustelussa eniten kannatusta sai 2.5m, mahdollisesti siksi, että olemassaolevaa asekantaa ei luultavasti joutuisi tällöin lyhentämään. Itse kannatan lyhyempää rajaa, esim 2.3m, koska 2.5m on jo niin pitkä, että sen mittaisilla aseilla lyöminen alkaa muodostamaan turvallisuusriskin sekä lyhyempi raja toisi selkeämmän eron keihäiden la varsiaseiden välille. Kahdenkäden miekoille luultavasti sopiva olisi 180cm). Tarkka pituus kuitenkin jätetään tässä sääntöehdotuksessa järjestäjien päätettäväksi.
EPÄKOHTA: Tällä hetkellä Varsiaseiden maksimipituus riippuu käyttäjän pituudesta. Pitkät käyttäjät, joilla on yleensä suurempi ulottuvuus saavat lisäetua, koska heidän varsiaseensakin saavat olla pidempiä. Näin ollen säännöt asettavat taistelijat eriarvoiseen asemaan. Lisäksi sääntöä on mahdoton valvoa ja on käytännössä varmaa, että sääntöä on rikottu tähän mennessä sotahuudossa sekä tietoisesti että epätietoisesti.
HYÖDYT: Sääntöjen selkeyttäminen. Varsiaseiden pituuden mittaaminen kävisi huomattavasti helpommaksi, kun varsiaseita ei tarvitsisi mitata yhdelle henkilölle. Näin ei myöskään olisi mahdollista kenenkään käyttää itselleen liian pitkää varsiasetta.
MAHDOLLISET HAITAT: Riippuen säädetystä pituusrajasta, joutuisivat jotkut mahdollisesti leikkaamaan oman varsiaseensa lyhyemmäksi.
TIIVISTÄEN JOHTOPÄÄTÖS: Varsiaseilla kannattaisi olla absoluuttinen maksimipituus, koska se selkeyttäisi sääntöjä, tekisi varsiaseiden maksimipituusrajoituksesta tasapuolisen, helpottaisi aseiden tarkastusta ja poistaisi mahdollisuuden (tietoisen tai epätietoisen) huijaamiseen säännössä.
Hyväksyttiin.
Asetettiin varsiaseiden (keihäät poislukien) maksimipituudeksi 230cm sekä kahdenkäden miekkojen maksimipituudeksi 180cm.
Sääntömuutosehdotus 8
Konsta Nikkanen
Nokkisuoja.* Jonkinlainen lyhyt, selkeä ohjeistus sääntöihin siitä
minkälainen nokkisuojan tulee olla. Yhdellä puolella, kasteluletkulla
jäykistetty.
Vanha teksti:
*Nuolessa tulee olla nokkisuoja suojaamassa silmää kääntyneen tai kimmonneen
nuolen nokilta. Nokkisuojan kannattaa valmistaa Wizzylin nokkisuojaohjeen
mukaan. Nokkisuojan voi valmistaa laittamalla ohjeenmukainen suoja nokin
kummallekin puolelle. Nokkisuojan voi valmistaa myös ilman ohjeessa
mainittua puutarhaletkua, mutta sen käyttö on suositeltavaa. Nokkisuojien
toimivuudesta ja haittaavuudesta halutaan palautetta jotta tulevina vuosina
saataisiin toimivampia ja parempia ratkaisuja.*
*Lisätietoja nokkisuojan rakentamisesta löytyy nuolenteko-ohjeet sivulta
Sotahuudon wikistä.*
Ehdotukseni uudeksi tekstiksi:
*Nuolessa tulee olla nokkisuoja suojaamassa silmää kääntyneen tai kimmonneen
nuolen nokilta. Nokkisuoja valmistetaan solumuovikaistaleesta, jonka
sisäpuolelle on teipattu puutarhaletkun palanen. Myös muunlaisia
nokkisuojaratkaisuja ja -materiaaleja voi käyttää, kunhan ne ovat vähintään
yhtä suojaavia kuin minimistandardi.*
*Lisätietoja nokkisuojan rakentamisesta löytyy nuolenteko-ohjeet sivulta
Sotahuudon wikistä. Nokkisuojan minimistandardi löytyy Sotahuudon
internet-sivuilta.*
Hyväksyttiin.
Hyvä selvennys sääntöihin.
Sääntömuutosehdotus 9
*Olli Hakkarainen*
Sääntöehdotus: Autenttisten suojavarusteiden (tässä: kangaspanssarien)
tekemiseen rohkaiseminen vähentämällä vaadittua paksuutta.
Epäkohta: Kangaspanssariin pitää uhrata aikaa ja vaivaa, ja sitten joku
tulee työntömitalla toteamaan, että tämä autenttinen suojavaruste on
millimetrin liian ohut tästä kohtaa, joten et saa siitä pistettä.
Vastaavasti täysin epähistoriallisten viritysten kasaamisesta tippuu
automaattisesti piste, vaikka niillä ei olisi mitään tekemistä 1)
suojaavuuden tai 2) historiallisuuden kanssa.
Vanha teksti: "Yhteen tikatuista kangaslevyistä tehdyn haarniskan tulee
tällöin olla vähintään 10 mm paksuinen"
Uusi teksti: "Yhteen tikatuista kangaslevyistä tehdyn haarniskan tulee
tällöin olla vähintään 8 mm paksuinen"
Perustelut: Yleisin panssarointimuoto on ollut kangaspanssari, jota on
käytetty sekä yhdistelmissä muiden kanssa että köyhemmät yksinään.
Kangaspanssarin antama "oikeita iskuja" vastaan antama suoja on
huomattavasti parempi kuin kuuden millimetrin pehmeiden nahkakerrosten tai
muovisten kypärien, riippumatta siitä, onko se 8 vai 10 mm paksu. Koska on
syytä tukea autenttisempien varusteiden tekemistä (versus epäautenttisten),
on kangaspanssarisääntöjä syytä lieventää.
Ei hyväksytty.
Perustelut: Kangaspanssareiden panssaripisterajan alentaminen ei ole oikea keino lisätä kangaspanssarien määrää taistelukentillä.
Sääntömuutosehdotus 10
Konsta Nikkanen
Varsijouset ovat nykymuotoisen paunarajoituksen kanssa hyödyttömiä.
Juuri varsijousten suhteen paunasenttisysteemi olisi parempi. Varsijousella
kun vetopituus on niin lyhyt, että suhteessa samaa voimaa ei paunoista saada
kuin käsijousella.
Sääntötekstiin lisättäisiin seuraava lauseke, kohtaan "Jouset"
*Varsijousien suhteen Sotahuuto 2010:ssa käytetään kokeiluluonteisesti
paunasenttejä. 25 paunan rajoituksen sijaan varsijousten maksimijäykkyydeksi
asetetaan 1500 paunasenttiä. Paunasentit lasketaan kertomalla kaaren
jäykkyys (paunoina) maksimivetopituuteen jännitettynä maksimivetopituudella
(sentteinä). Siis jos varsijousen kaaren jäykkyys täydessä vedossa on 40
paunaa ja sen maksimivetopituus on 30cm, sen jäykkyys paunasentteinä on 1200
ja se siis sopii käytettäväksi Sotahuudossa. Varsijousen vasamiin pätevät
samat pehmustusvaatimukset kuin normaaleihinkin nuoliin.*
Hyväksyttiin.
