Herkullista kopypastaa:
Sääntömuutos 1
Juhani Salonen:
KAHDEN RAAJAN MENETTÄMISESTÄ SEURAA KUOLEMA (TAI KAKSI RAAJAOSUMAA JOHTAA KUOLEMAAN)
Tämä ei luonnollisesti koskisi mitenkään panssarisääntöjä tai muuttaisi niiden käyttöä mitenkään.
Tällähän hetkellä säännöt menevät siten, että kahden saman raajan menettämisestä seuraa kuolema, mutta myös kahden raajan menettäneitä taistelijoita on käytännössä kentällä. Nämä taistelijat (yksikätiset -ja jalkaiset)
a) näyttävät typeriltä pomppiessaan yhdellä jalalla ja kädellä b) ovat hienoinen turvallisuusriski c) aiheuttavat ärtymystä itsemurha-alttiudella d) turhauttavat taistelijoita itsessäänkin, ilman käytännön mahdollisuutta saada mitään aikaan kentällä hyppiminen on turhauttavaa
Sääntömuutoshan ei muuttaisi vallitsevia sääntöjä muuten kuin poistaisi kentältä taistelijat joilla on enää vain yksi käsi ja yksi jalka. Aiheesta on käyty foorumeilla viime syksynä keskustelua, ja tätä viestiä lähettäessä 87% foorumien käyttäjistä kannattaa sääntömuutosta. Keskustelu aiheesta löytyy:
http://forum.sotahuuto.fi/viewtopic.php?t=4112&start=0
Sääntömuutos 2
Marko Peussa
Tavoite: Nuolista saatujen osumien silmäturvallisuuden parantaminen. Mutta kannattaa pitää mielessä että sama pätee myös muiden aseiden pistokärjille. En ehdota niihin muutoksia kun en niistä tiedä tarpeeksi.
Epäkohta: Nuolenkärjen teipin etureuna voi raapaista silmää osumatilanteessa.
Puute nykysäännöissä: Nykysääntöjen mukaan tehty nuoli voi aiheuttaa silmään raapaisuvamman matalapaunaisellakin jousella ammuttuna.
Testituloksia:
http://www.snowlantern.com/mythbuster/i ... ge=results
Osassa kuvista (Nuolet 1 ... 3) näkyy osumakohtaa kiertävä tumma reunus, joka tulee teipin etureunasta. Teipin reunan osumajälki on välillä terävä. Huomattavaa on että teipin reunan jälkeä ei näy nuolissa joissa sitä ei ole (IDV-nuolet).
Suurnopeuskamerakuvaa asian havainnollistamiseksi:
http://www.youtube.com/watch?v=WOlTApvzoEo
Miten tämän voi testata helposti itse (esim. asetarkastajana): iske nuolen kärkeen kevyesti kämmenellä noin 45 asteen kulmassa siten että kämmen samalla liukuu kohti nuolen sulitusta. Jos vaahtomuovi ei peitä teippiä tuntuu kämmenessä teipin raapaisu. Tämä on ongelma.
Ratkaisuvaihtoehdotukset (saa keksiä vapaasti lisää):
1.) Halkaisijaltaan vähintään 2 cm teipatun alueen halkaisijaa suurempi vaahtomuovikärki. Eli jos kärjen solumuovipehmusteen halkaisija on 5 cm, teipataan sen eteen halkaisijaltaan vähintään 7 cm vaahtomuovipala. Mitoitus on epävarma koska se riippuu siitä miten tasaisesti teippaus on onnistunut. Pelkkä vaahtomuovin rutistaminen kasaan teipillä ei riitä vaan vaahtomuovipala kannattaa leikata tatin muotoiseksi niin että teipin etureuna jää varmasti vaahtomuovin alle. Muistaaksi jollakulla oli tämän tapaisia nuolia SoHu 2009:ssa joten se periaatteessa onnistuu.
2.) Käytetään nykyistä jäykempää vaahtomuovia joka liimataan nuolen bluntin tai solumuovipehmusteen eteen ilman teippiä. Ongelma poistuu koska teippiä ei ole. Tämä olisi hyvä ratkaisu jos sopiva materiaali löytyy.
3.) Sallitaan IDV-nuolet, ei ongelmaa koska ei ole teippiäkään. IDV-nuolten kärkien kovuudesta johtuen näille tarvitaan omat paunasenttirajoitukset joiden valvonta on onneksi helppoa koska nuolilla on standardi maksimivetopituus. Eli voidaan yksinkertaisesti asettaa maksimipaunamäärä kummallekin IDV-nuolelle siten että niistä tulevan osuman voima vastaa tuttua Wikin kärkeä.
Sääntömuutos 3
Jaakko Hirvelä
ehdottaisin että oman aseen terästä saisi pitää kiinni jos kädessä on hanskat. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi kahdenkäden miekan käyttämisen historiallisesti validilla tavalla. En myöskään usko, että se rikkoisi sääntöjä, tehden kahdenkäden miekasta ylivoimaisen. Muut ase tyypit kuin miekat tuskin hyötyisivät tästä.
Sääntömuutos 4
Eveliina Rintamäki
"Sääntöehdotus bambutolpan sallimiseen (varsi)aseen runkomateriaalina tai runkomateriaalin osana.
Epäkohta: Sallitun hyvän ja edullisen varsiaserunkomateriaalin puute.
Johdanto:
Tällä hetkellä sallituissa runkomateriaaleissa on varsiaseiden suhteen merkittäviä huonoja puolia. PVC:n osalta 30-millinen on tuplaputkenakin liian löysää yli kahden metrin aseissa ja 40- ja 50-millisistä PVC-putkista tehdyistä aseista tulee helposti tarpeettoman massiivisia (ongelma lähinnä hilpareiden osalta). Lisäksi paksummat runkoputket vaativat myös enemmän ja kalliimpaa eristeputkea.
Lasikuitu on helpottanut tilannetta, mutta sillä on omat ongelmansa: 20-millinen lasikuitu on sekä kallista että helposti särkyvää. 25-millinen on kestävämpää, mutta vielä kalliimpaa, eikä sekään tunnu kestävän (hajonnut 2 kertaa, vaikka käyttö hyvin vähäistä) hakkaamista. Myös 30-millisestä lasikuiturungosta valmistettu 2k-miekka on saatu poikki varsin vähäisellä käytöllä, joten pikaisen arvion perusteella saattaa lasikuitu olla lyömäaseeseen sopimatonta materiaalia.
Maailmalla (ainakin Viro ja Kanadan Bicolline, en ole tehnyt laajempaa kartoitusta) bambu näyttäisi olevan varsin yleisesti käytössä oleva runkomateriaali sekä miekoille että varsiaseille.
Ohuemmat bambukukkakepit (n. 17-24mm) menevät bofferikäytössä poikki melko helposti, mutta 180-senttisinä myytävät bambutolpat (kyllä, kaupassa artikkelin nimi on todella bambutolppa...) vaikuttavat sekä erittäin keveiltä, että erittäin kestäviltä.
Tavoite:
Bambun, erityisesti bambutolppien (30-50-millistä putkea), käyttökelpoisuutta varsiasemateriaalina tulisi tutkia tarkemmin.
Jos bambu on käyttökelpoinen varsiasemateriaali, tulisi se sallia suomalaisessa boffausskenessä mahdollisimman pian. Tämän sääntöehdotuksen tavoite on saada bambutolpat hyväksytyksi pitkien aseiden runkomateriaaleiksijättää, olettaen, että ne todella ovat ominaisuuksiltaan nykyisiä materiaaleja paremmat. Tämä sääntöehdotus ei ota kantaa bambun soveltuvuuteen lyhyissä miekoissa tai muissa lyhyemmissä aseissa, koska ilmaistut epäkohdat eivät koske niitä.
Lisäksi bambutolpista saataisiin helposti kevyttä korjausmateriaalia 20- ja 25-millisten lasikuitukeihäiden paikkaamiseen, eikä metalliputkia tarvitsisi käyttää.
Huomioitavaa (kaikki ao. viittaukset koskevat bambutolppia): - bambutolpat ovat erittäin jäykkää matskua (jäykempää kuin 30-millinen lasikuitu) - bambu ilmeisesti kestää merkittävästi paremmin kuin lasikuitu (oma näppituntuma, minulla on hallussani viisi bambutolppaa; lisäksi orbitin sanoin, "en saanut paskaksi vaikka yritin"; sittemmin ilmeisesti jokin bambutolpparunkoinen ase kuitenkin hajonnut?) - bambu on merkittävästi edullisempaa kuin PVC ja lasikuitu (180cm pätkä on 6e) - bambun väitetään sälöytyvän ikävästi hajotessaan, mutta asiasta on ristiriitaista tietoa; teippaus ilmeisesti estää tämän joka tapauksessa; epäselvää, millainen teippaus riittää sälöytymisen (jos sitä tapahtuu) estämiseksi - bambutolpasta rakennetut varsiaseet ja miekat ovat tuntuvasti kevyempiä kuin nykyiset 40/50-millisestä PVC-rungosta tehdyt - keveytensä ansiosta ne ovat myös nopeampia käyttää => mahdollista, että bambu hiljalleen korvaisi nykyistä asekantaa? - bambun saatavuus on kohtuullinen kautta maan (plantagen-liikkeitä on tiheämmässä kuin etraa) - bambua voisi mahdollisesti käyttää "päivittämään" vanhoja 30-millisestä PVC:stä (tuplaputkella tai ilman) tehtyjä varsiaseita - bambua voisi mahdollisesti käyttää yhdessä 25-millisen lasikuidun kanssa todella pitkien keihäiden (mallia teleskooppi) rakennusaineena, säästäen kustannuksissa
Vaihtoehtoja: - kielletään bambutolpat niiden liiallisen jäykkyyden vuoksi - kielletään bambutolpat pelillisistä syistä (niistä rakennetut hilparit ovat nykyistä hilparikantaa kevyempiä => useimmissa tilanteissa parempia) - rakennetaan bambutolpparunkoisia varsiaseita, käytetään niitä pk-seudun treeneissä ja kerätään kokemuksia
Tiivistäen:
Maailmalla bambua käytetään aseiden runkomateriaalina. Ohuempi bambukukkakeppi on todettu liian hauraaksi materiaaliksi, mutta bambutolpista on Suomen boffausskenessä hyvin vähän kokemusta. Aiheesta liikkuu jonkin verran huhuja, ja ristiriitaista tietoa sekä ennakkokäsityksiä lienee viljalti. Parhaassa tapauksessa bambutolpat voisivat tarjota erityisesti lyömävarsiaseisiin (hilparit, glaivet) ja pitkiin 2k-miekkoihin aiempia vaihtoehtoja edullisemman ja keveytensä puolesta turvallisemman ratkaisun. Bambutolpasta runkoiset varsiaseet ovat kuitenkin jäykempiä kuin nykyisin sallitut materiaalit, minkä johdosta asiaa tulee tutkia tarkemmin jotta turvallisuus ei kärsi (paino vs. jäykkyys).
Johtopäätös:
Bamburunkoisia varsiaseita tulisi rakentaa, testata ja verrata nykyään sallittuihin ratkaisuihin. Nähdäkseni paras tapa motivoida tällaista toimintaa on tarjota bamburunkoisille varsiaseille mahdollisuus olla hyväksyttyjen aseiden joukossa seuraavassa Sotahuudossa, sekä - jos alustavia testejä saadaan tehtyä jo kesällä - kokeilla niitä (erikoissyynillä asetarkastuksessa, tietenkin) FaBassa."
-
Näin. Itse olen käyttänyt bambu-hilparia alkaneena vuonna Omnian treeneissä ja olen ollut tyytyväinen. Tällä hetkellä ko. treeneissä pyörii 3-4 kpl bamburunkoisia varsiaseita, joista kahden varsi on teipattu, mikä lisää aseen painoa mainittavasti (ei kuitenkaan yllä PVC-putken tasolle). Olen sitä mieltä, että teippaamista tulisi vaatia, sillä teippaamattomana ase on turhan kevyt. Lisäksi on olemassa myös pieni sälöytymisvaara, josta on kuvamateriaalia foorumilla. Ainakin nuori bambu murtuu siististi. Meillä teippaamiseen on käytetty lasikuituharsoa + jääkiekkomailateippiä ja hyvin toimii.
Palaute treeneissä on ollut pääasiassa positiivista. Osumat tuntuvat kevyiltä, mutta ovat kuitenkin tuntuvia. Avomiestäni, joka näitä on tehtaillut, on saanut tilauksia bambuaseista, josta saankin aasinsillan siihen, että bambu on riittävän kevyt runkomateriaali myös kevytrakenteisemman käytettäväksi. Itse tein 50 mm putkesta hilparin viime vuodeksi enkä sitä loppujen lopuksi pystynyt käyttämään painon vuoksi. Bambun salliminen poistaisi ongelman, jonka kanssa kuulopuheiden mukaan painiskelee moni muukin.
Sääntömuutos 5
Ivar Kullberg
Hei! Ehdotan, että varstat sallitaan jälleen seuraavan kaltaisin säännöin: -Koko aseen maksimipituus sama, kuin muillakin varsiaseilla -Ketjun pituus maksimissaan 25cm -Kuula/puikula on ainoa vahingoittava osa (sekä mahdollinen peräpiikki) -Kuula/puikula on tehtävä kokonaan vaahtomuovista -Ketju tulee pehmustaa vähintään 15mm solumuovilla mahdollisimman tiheästi
Sääntömuutos 6
mikko lehto
Hei! Tässä olisi siis sääntöehdotus varsiaseiden maksimipituusrajoituksien muuttamisesta:
(Kts. Keskustelu
http://forum.sotahuuto.fi/viewtopic.php ... sc&start=0)
HUOM! Tässä sääntöehdotuksessa termi "Varsiaseet" viittaa kahden käden aseisiin sekä varsiaseisiin, mutta ei keihäisiin.
SÄÄNTOEHDOTUS: Varsiaseille ja kahdenkäden aseille pitäisi asettaa jokin absoluuttinen maksimipituus, joka ei riipu käyttäjän pituudesta ( Foorumikeskustelussa eniten kannatusta sai 2.5m, mahdollisesti siksi, että olemassaolevaa asekantaa ei luultavasti joutuisi tällöin lyhentämään. Itse kannatan lyhyempää rajaa, esim 2.3m, koska 2.5m on jo niin pitkä, että sen mittaisilla aseilla lyöminen alkaa muodostamaan turvallisuusriskin sekä lyhyempi raja toisi selkeämmän eron keihäiden la varsiaseiden välille. Kahdenkäden miekoille luultavasti sopiva olisi 180cm). Tarkka pituus kuitenkin jätetään tässä sääntöehdotuksessa järjestäjien päätettäväksi.
EPÄKOHTA: Tällä hetkellä Varsiaseiden maksimipituus riippuu käyttäjän pituudesta. Pitkät käyttäjät, joilla on yleensä suurempi ulottuvuus saavat lisäetua, koska heidän varsiaseensakin saavat olla pidempiä. Näin ollen säännöt asettavat taistelijat eriarvoiseen asemaan. Lisäksi sääntöä on mahdoton valvoa ja on käytännössä varmaa, että sääntöä on rikottu tähän mennessä sotahuudossa sekä tietoisesti että epätietoisesti.
HYÖDYT: Sääntöjen selkeyttäminen. Varsiaseiden pituuden mittaaminen kävisi huomattavasti helpommaksi, kun varsiaseita ei tarvitsisi mitata yhdelle henkilölle. Näin ei myöskään olisi mahdollista kenenkään käyttää itselleen liian pitkää varsiasetta.
MAHDOLLISET HAITAT: Riippuen säädetystä pituusrajasta, joutuisivat jotkut mahdollisesti leikkaamaan oman varsiaseensa lyhyemmäksi.
TIIVISTÄEN JOHTOPÄÄTÖS: Varsiaseilla kannattaisi olla absoluuttinen maksimipituus, koska se selkeyttäisi sääntöjä, tekisi varsiaseiden maksimipituusrajoituksesta tasapuolisen, helpottaisi aseiden tarkastusta ja poistaisi mahdollisuuden (tietoisen tai epätietoisen) huijaamiseen säännössä. Terv. Mikko
sääntömuutos 7
JArno Vähäniitty
SÄÄNTÖEHDOTUS: Bambutolppa sallituksi pitkien aseiden runkomateriaalina tai rungon osana
EPÄKOHTA Sallitun kevyen, kestävän sekä edullisen runkomateriaalin puute pitkille aseille.
JOHDANTO Tällä hetkellä sallituissa runkomateriaaleissa on varsiaseiden suhteen merkittäviä huonoja puolia. PVC:n osalta 30-millinen on tuplaputkenakin liian löysää yli kahden metrin aseissa, ja 40- ja 50-millisistä PVC-putkista tehdyistä aseista tulee helposti tarpeettoman massiivisia (ongelma lähinnä hilpareiden osalta). Lisäksi paksummat runkoputket vaativat myös enemmän ja kalliimpaa eristeputkea. Lasikuitu on helpottanut tilannetta, mutta sillä on omat ongelmansa: 20-millinen lasikuitu on sekä kallista että helposti särkyvää. 25-millinen on kestävämpää, mutta vielä kalliimpaa, eikä sekään tunnu kestävän (kaikki Rämän ko. materiaalista valmistavat varsiaseet ja 2k-miekat ovat hajonneet hyvin vähäisellä käytöllä) hakkaamista. Myös 30-millisestä lasikuiturungosta valmistettu 2k-miekka on saatu poikki varsin vähäisellä käytöllä, joten pikaisen arvion perusteella saattaa lasikuitu olla lyömäaseeseen sopimatonta materiaalia. Maailmalla (ainakin Viro ja Kanadan Bicolline) bambu näyttäisi olevan varsin yleisesti käytössä oleva runkomateriaali sekä miekoille että varsiaseille. 180-senttisinä myytävät bambutolpat (kyllä, kaupassa artikkelin nimi on todella bambutolppa...) ovat Espoolaisen rakentelun ja trenikäytön perusteella (bambutolpparunkoisia aseita, lähinnä hilpareita on valmistettu n. 10kpl ) vaikuttaneet sekä keveiltä että kestäviltä. Ks. myös keskustelu:
http://forum.sotahuuto.fi/viewtopic.php?t=3819 Sisältää käytännössä kaikki foorumilla olevat kommentit bambutolppa-aseiden kokeilusta käytännössä.
TAVOITE Bambutolpparunkoiset (30-50-millinen putki) pitkät aseet tulisi sallia Sotahuutoon alkaen vuodesta 2010. Tämä sääntöehdotus ei ota kantaa bambun soveltuvuuteen lyhyissä miekoissa tai muissa lyhyemmissä aseissa, koska ilmaistut epäkohdat eivät koske niitä. Ohuemmat bambukukkakepit (n. 17-24mm) menevät bofferikäytössä poikki melko helposti. Tämä sääntöehdotus ei ota kantaa niiden käyttöön. EVIDENSSI - bambu ilmeisesti kestää merkittävästi paremmin kuin lasikuitu (oma näppituntuma, minulla on hallussani viisi bambutolppaa; lisäksi orbitin sanoin, "en saanut paskaksi vaikka yritin"; sittemmin ilmeisesti jokin bambutolpparunkoinen ase kuitenkin hajonnut?) - bambutolpat ovat erittäin jäykkää matskua (jäykempää kuin 30-millinen lasikuitu); toisaalta, on epäselvää, millainen vaikutus rungon jäykkyydellä on sen muuhun kärki- ja terärakenteeseen verrattuna; anekdotaalinen evidenssi espoon treeneistä tuntuisi puhuvan sen puolesta, että bamburunkoiset varsiaseet ovat kohteitaan kohtaan selkeästi hellempiä kuin 40/50-millisestä PVC:stä rakennetut - bambu on merkittävästi edullisempaa kuin PVC ja lasikuitu (180cm pätkä on 6e) - jotkut väittävät bambun sälöytyvän ikävästi hajotessaan, asiasta on ristiriitaista tietoa; teippaus ilmeisesti estää tämän joka tapauksessa; epäselvää, millainen teippaus riittää sälöytymisen (jos sitä tapahtuu) estämiseksi - bambutolpasta rakennetut varsiaseet ja miekat ovat tuntuvasti kevyempiä kuin nykyiset 40/50-millisestä PVC-rungosta tehdyt - keveytensä ansiosta ne ovat myös nopeampia käyttää => mahdollista, että bambu hiljalleen korvaisi nykyistä asekantaa? - bambun saatavuus on kohtuullinen kautta maan (plantagen-liikkeitä on tiheämmässä kuin etraa) - bambua voisi mahdollisesti käyttää "päivittämään" vanhoja 30-millisestä PVC:stä (tuplaputkella tai ilman) tehtyjä varsiaseita - bambua voisi mahdollisesti käyttää yhdessä 25-millisen lasikuidun kanssa todella pitkien keihäiden (mallia teleskooppi) rakennusaineena, säästäen kustannuksissa - bambutolpista saataisiin helposti kevyttä korjausmateriaalia 20- ja 25-millisten lasikuitukeihäiden paikkaamiseen, eikä metalliputkia tarvitsisi käyttää.
VAIHTOEHTOJA - sallitaan bambutolpparungot - kielletään bambutolpat niiden liiallisen jäykkyyden vuoksi - kielletään bambutolpat pelillisistä syistä (niistä rakennetut hilparit ovat nykyistä hilparikantaa kevyempiä => useimmissa tilanteissa parempia)
TIIVISTÄEN Maailmalla bambua käytetään aseiden runkomateriaalina. Ohuempi bambukukkakeppi on todettu liian hauraaksi materiaaliksi. Bambutolpista on Suomen boffausskenessä kokemusta ilmeisesti lähinnä Espoossa n. 10 aseen verran, jotka ovat ymmärtääkseni todettu sopivaksi käyttöön. Aiheesta liikkuu kuitenkin jonkin verran huhuja, ja ristiriitaista tietoa sekä ennakkokäsityksiä lienee viljalti. Parhaassa tapauksessa bambutolpat voisivat tarjota erityisesti lyömävarsiaseisiin (hilparit, glaivet) ja pitkiin 2k-miekkoihin aiempia vaihtoehtoja edullisemman ja keveytensä puolesta turvallisemman ratkaisun. Vaikka bambutolpparunkoiset varsiaseet ovat jäykempiä kuin nykyisin sallitut materiaalit, ovat aseet espoon treeneissä todettu "hellemmiksi" kuin vastaavat PVC-versiota. Paino vs. jäykkyys -asiaa tulisi tutkia jatkossa lisää.
JOHTOPÄÄTÖS Bambutolpparunkoiset (30-50-millinen putki) pitkät aseet tulisi sallia Sotahuutoon alkaen vuodesta 2010, olettaen, että järjestäjät testaavat niitä, ja toteavat ne soveltuviksi.