Uljaat sankarteot ja muut eeppiset tarinat
Valvojat: Ylläpito, Järjestäjät
- Kakure
- Kreivi
- Viestit: 364
- Liittynyt: Tiistai, 10.07.2007 13:35
- Paikkakunta: Savonlinna
- Viesti:
Uljaat sankarteot ja muut eeppiset tarinat
Mikä oli paras hetkesi? Teitkö loistavia sankartekoja? Tapoitko montakin vastustajaa?
"Ei mistään tule mitään, jos ei ole verenmaku suussa"
- Sefraim
- Herttua
- Viestit: 556
- Liittynyt: Keskiviikko, 07.05.2008 15:41
- Paikkakunta: Pääkaupunkiseutu
Kipittäminen kahden vihollisen perään, molemmille nopea niskatorppaus hilparilla ja eeppinen legolas-kääntösvingilyönti takaa juosseeseen kolmanteen viholliseen joka luuli etten huomannut kun se kipitti perään.
Kuului vaan notta "no perkele".
Kuului vaan notta "no perkele".
Jos Sotahuuto olisi korttipakka, Camulos olisi jokeri. Ikinä ei tiedä mitä siitä tulee loppujen lopuksi.
Entistä Camulosin komentoporr(s)asta. Kuninkaantekijät II - Pääjärjestäjä ½.
KT2 Hauholla 16-18.8.2013!
Entistä Camulosin komentoporr(s)asta. Kuninkaantekijät II - Pääjärjestäjä ½.
KT2 Hauholla 16-18.8.2013!
- Archibald
- Marsalkka
- Viestit: 2182
- Liittynyt: Torstai, 30.03.2006 19:56
- Paikkakunta: Stockholm
Okei meinasin kirjoittaa hyvistä suorituksista mutta jos nyt kerran eeppistelyä kaivataan niin okei :
Viimeisessä Riskissä johtajamme meni teurastamaan Kuolan lipunkantajan ja pari muuta. Itse menin perään ja kun johtaja kuoli otin lipun kaaoksen keskeltä ja minuun osui kolmesti: käteen, käteen ja torsoon. Otin spurtin ja jätin keihään koska en voinut pitää sitä ja lippua oikeaoppisesti käsivamman jälkeen. Joku kuolalainen yritti vielä sukeltaa epätoivoisesti lipun perään kun juoksin SOSin kilpirivistä läpi.
Näin se luultavasti tapahtui. Muut täydensivät tarinaa kun adrenaliini oli ollut jossain atmosfäärissä. Olin ainoa joka onnistui ottamaan Kuolan lipun joten pakko myöntää, ettei helppoa ollut.
-a
Edit: Jos jokaisessa skenussa oli n. 250-300 jotka olisivat voineet viedä Kuolan lipun, laskekaa todennäköisyydet
Viimeisessä Riskissä johtajamme meni teurastamaan Kuolan lipunkantajan ja pari muuta. Itse menin perään ja kun johtaja kuoli otin lipun kaaoksen keskeltä ja minuun osui kolmesti: käteen, käteen ja torsoon. Otin spurtin ja jätin keihään koska en voinut pitää sitä ja lippua oikeaoppisesti käsivamman jälkeen. Joku kuolalainen yritti vielä sukeltaa epätoivoisesti lipun perään kun juoksin SOSin kilpirivistä läpi.
Näin se luultavasti tapahtui. Muut täydensivät tarinaa kun adrenaliini oli ollut jossain atmosfäärissä. Olin ainoa joka onnistui ottamaan Kuolan lipun joten pakko myöntää, ettei helppoa ollut.
-a
Edit: Jos jokaisessa skenussa oli n. 250-300 jotka olisivat voineet viedä Kuolan lipun, laskekaa todennäköisyydet
Viimeksi muokannut Archibald, Maanantai, 06.07.2009 23:20. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
- Kapteeni
- Viestit: 110
- Liittynyt: Perjantai, 12.06.2009 22:59
- Paikkakunta: Vantaa
- Accu
- Kapteeni
- Viestit: 134
- Liittynyt: Maanantai, 02.07.2007 10:48
Sankariteoista ei ehkä voi puhua mutta omaan suoritukseen olin tyytyväinen. Osumia / tappoja en jaksanut laskea muuta kuin pääosumien osalta, joita tuli 11 sotahuudon aikana (keskimäärin 1 per scenario missä käytin jousta siis).
Paras fiilis tuli kyllä siitä kun sunnuntain ekassa metsäskenaariossa joku vastapuolen vihreätabardinen skirmisheri kilven ja miekan kanssa pääsi selkään ja kuulin varoituksen "Varokaa, selkä!". Käännyin ja näin sen rynnistävän minua päin täyttä vauhtia. Otin pari nopeaa askelta sivuun ja ammuin kilvenreunan alapuolelta suoraan sisäreiteen (tai kasseille) ja mies tippui siihen
JP kävi myös sanomassa lauantaina että kuninkaantapposkenaariossa kentällä minä viimeistelin nuolella sen kun Juri oli käynyt ensin pehmittämässä (ja käsitin että oli hieman epäselvää saiko Juri tapon vai menikö JP:ltä vain panssari). Kaikesta huolimatta kunnia siitä kuuluu oikeastaan Jurille eikä mulle, mutta koska mies lähtee Afgoihin keskiviikkona niin jaan vähän glooriaa tässä sille.
Mainittavan arvoinen lienee myös se kun kuninkaantapposkenaariossa (kunkun kuoleman jälkeen) jäätiin Rämän linjan taakse heilumaan Aten kanssa ja saatiin Susikukko hienosti lurettua pois niiden rivistöstä; ammuin nuolen selkään (panssari pois) ja kun mies lähti rynnimään minua kohti, Atte tuli sivusta vastapalloon ja viimeisteli sen minkä olin aloittanut.
Paras fiilis tuli kyllä siitä kun sunnuntain ekassa metsäskenaariossa joku vastapuolen vihreätabardinen skirmisheri kilven ja miekan kanssa pääsi selkään ja kuulin varoituksen "Varokaa, selkä!". Käännyin ja näin sen rynnistävän minua päin täyttä vauhtia. Otin pari nopeaa askelta sivuun ja ammuin kilvenreunan alapuolelta suoraan sisäreiteen (tai kasseille) ja mies tippui siihen
JP kävi myös sanomassa lauantaina että kuninkaantapposkenaariossa kentällä minä viimeistelin nuolella sen kun Juri oli käynyt ensin pehmittämässä (ja käsitin että oli hieman epäselvää saiko Juri tapon vai menikö JP:ltä vain panssari). Kaikesta huolimatta kunnia siitä kuuluu oikeastaan Jurille eikä mulle, mutta koska mies lähtee Afgoihin keskiviikkona niin jaan vähän glooriaa tässä sille.
Mainittavan arvoinen lienee myös se kun kuninkaantapposkenaariossa (kunkun kuoleman jälkeen) jäätiin Rämän linjan taakse heilumaan Aten kanssa ja saatiin Susikukko hienosti lurettua pois niiden rivistöstä; ammuin nuolen selkään (panssari pois) ja kun mies lähti rynnimään minua kohti, Atte tuli sivusta vastapalloon ja viimeisteli sen minkä olin aloittanut.
- TAUkki
- Kreivi
- Viestit: 486
- Liittynyt: Keskiviikko, 16.04.2008 16:10
-
- Kreivi
- Viestit: 411
- Liittynyt: Keskiviikko, 29.10.2008 11:12
- Paikkakunta: Helsinki
Viimeisessä riskissä niittasin neljä assassinia (tosin en sata varma olivatko kaikki assassineja) tikarilla. Lähdin juoksemaan heitä päin sivusta, mutta en kirtänyt takaa vaan edestä heidän kilpiensä ja keihäittensä ohi. Kahdenkäden miekkaa käytin kilpenä ja tikarilla vedin kurkut auki.
Aivan ensimmäisessä skenussa meidän ryhmä rynnäköi päin Kuolaa ja Maahinkaista aiheuttaen käsittääkseni suuria tappioita. Itse niittasin muutaman ja näin sen jälkeen Kuolan lipun ja lähdin sen perään. Kompastuin kuitenkin ja lensin ilmassa kaksi metriä, mutta miekkani upposi suoraan vastustajan rintaan. Sitten minut hakattiin maahan
Aivan ensimmäisessä skenussa meidän ryhmä rynnäköi päin Kuolaa ja Maahinkaista aiheuttaen käsittääkseni suuria tappioita. Itse niittasin muutaman ja näin sen jälkeen Kuolan lipun ja lähdin sen perään. Kompastuin kuitenkin ja lensin ilmassa kaksi metriä, mutta miekkani upposi suoraan vastustajan rintaan. Sitten minut hakattiin maahan
There is no good, no evil - Only decisons and consequenses.
- Automaattinen
- Komentaja
- Viestit: 1605
- Liittynyt: Tiistai, 14.02.2006 23:00
- Paikkakunta: Mouhijärvi
Eeppisimmät hetket tuli varmaan viimeisessä skenaariossa kun lähdin iskemään keskustasta vasemmalle puolelle noin parinkymmenen sekalaisen toverin kanssa. Juostessa huusin neuvot kilpimiehille ja keihäsmiehille ja kun olin saanut komennot jaettua ja iskettiin taistelevaan riviin muodostuneeseen heikkoon pisteeseen ja aukkohan siitä syntyi.
Eeppisyyttä tietysti lisäsi se että kun karjaistiin juuri linjaan puskiessa "YLI VAAN!!", lähti koko sen rintaman rivi meidän imussamme liikkeelle ja tuloksena oli läpimurto.
Oli saakelin upeaa toimintaa ja tuntui todella hienolta juosta rinta rinnan mäkeä alas karjuen!!
Miinuspuoli oli tässä se että kuolin osumiin juuri ojan ylitettyäni vääntäessäni buttspikeä vastapuolen rintaan.
Eeppisyyttä tietysti lisäsi se että kun karjaistiin juuri linjaan puskiessa "YLI VAAN!!", lähti koko sen rintaman rivi meidän imussamme liikkeelle ja tuloksena oli läpimurto.
Oli saakelin upeaa toimintaa ja tuntui todella hienolta juosta rinta rinnan mäkeä alas karjuen!!
Miinuspuoli oli tässä se että kuolin osumiin juuri ojan ylitettyäni vääntäessäni buttspikeä vastapuolen rintaan.
On mahdollista että ajattelen, näin ollen voin myös olla olemassa.
- Jumsjums
- Ritari
- Viestit: 74
- Liittynyt: Lauantai, 08.11.2008 22:19
Luulen ettei Spartalaisilla ole (tai ainakaan pitäisi olla) kovin paljoa eeppistelyä yksilösuorituksissa, mutta monesti ryhmämme yhteistyöllään ylitti omiakin odotuksia. Monesti otimme vastaan ryhmiä joilla oli paljon haarniskointia ja pitkää sohuhistoriaa, ja saimme ryhmämme kokoon sekä olemattomaan panssarointiin nähden erittäin pahaa jälkeä.
Ehkä kuitenkin kaikkein palkitsevin asia ryhmällemme on että sille on käyttönsä ja että saimme ihmisiä ihailemaan ryhmien erikoistumista. Ajallaan sotahuudosta saattaisi tulla vielä paljon taktisempi peli kun ratkaisevaa on mitkä joukot menevät ja minne.
Ehkä kuitenkin kaikkein palkitsevin asia ryhmällemme on että sille on käyttönsä ja että saimme ihmisiä ihailemaan ryhmien erikoistumista. Ajallaan sotahuudosta saattaisi tulla vielä paljon taktisempi peli kun ratkaisevaa on mitkä joukot menevät ja minne.
- Automaattinen
- Komentaja
- Viestit: 1605
- Liittynyt: Tiistai, 14.02.2006 23:00
- Paikkakunta: Mouhijärvi
Tulipa mieleeni että oli melko mukavaa kuulla viimeisessä skenussa vastapuolelta huuto: "varokaa toi on Automaattinen, se on hyvä!" ja huomata että pystyin pitkän tovin viivyttämään reilusti isompaa sakkia tässä yhteydessä.
Kivaa oli saada tuollaista palautetta suoraan kentällä vaikken itseäni kauhean kaksisena boffaajana pidä.
Kivaa oli saada tuollaista palautetta suoraan kentällä vaikken itseäni kauhean kaksisena boffaajana pidä.
On mahdollista että ajattelen, näin ollen voin myös olla olemassa.
-
- Nostoväki
- Viestit: 7
- Liittynyt: Maanantai, 29.06.2009 21:46
Toisen päivän jokin metsäskenaarioista (oliskohan ollut risteyksen valtaus?). Sparta päätti lähteä sivustaiskuun, ja tottakai me Lappalaiset ollaan pyynnöstä (tai ilman ) mukana. Metsän läpi rämpiessä huomasimme myös osan Vishnasta tulleen perässä, varmasti samaa yrittämässä, kuin mekin.
Tullessamme tielle lähjelle vastustajien respawn-pistettä (n. 100- 200m.) oli sparta (huudoista päätelleen) saanut Vishnan kanssa ensikosketuksen Kuolan sivustaan jossakin kauempana. En ollut uskoa sitä pullaa, kun kuolan lipunkantaja oli (viisaasti) lähtenyt karkuun Spartaa /Vishnaa vastapuolen suuren armeijalipun kanssa, ja juoksi suoraan meidän veren (tai ainakin lipun) himoisten neniemme edestä.
Nipsu ei muuta kehotusta tarvinnut, vaan käski kaikki liikkeelle huudolla: "Me napataan tuo!", ja loikkasi samantien kohti ohijuoksevaa epäonnista Kuolalaista.
Nipsu kompastui ja kaatui juuri lippumiehen taakse, minä en. Juoksen Kuolalaisen kiinni (joka oli väsyksissä varmasti Spartan ja Vishnan takia.....suuri kunnia myös heille) ja isken häntä kerran. Lipunkantaja pyörähtää hilpari tosiessa kädessä ja riistää miekkakäteni. Pudotan nopeasti aseeni, kumarrun väsitääkseni uuden huitaisun ja nappaan miekan toiseen käteen, tappaen lipunkantajan uudella iskulla. Hilparia on yhdessä kädessä vaikea käyttää.
Käden kiertyessä lipputangon ympärille oli eeppisyys huipussaan, kunnes koetin lähteä tieltä ja sattui pienten väärinkäsitysten sarja (johtaen minun valitettavaan poismenooni). Onneksi Nipsu on riski äijä, nopea juoksija, sekä Vishna ja oma porukka hyvin velvollisuudentuntoista sakkia.
Lippu meille molempain armeijain liput (kukaan ei ollut meidän armeijalippua ottanut meiltä pois vaikka olimma kuinka kyselleet).
Tullessamme tielle lähjelle vastustajien respawn-pistettä (n. 100- 200m.) oli sparta (huudoista päätelleen) saanut Vishnan kanssa ensikosketuksen Kuolan sivustaan jossakin kauempana. En ollut uskoa sitä pullaa, kun kuolan lipunkantaja oli (viisaasti) lähtenyt karkuun Spartaa /Vishnaa vastapuolen suuren armeijalipun kanssa, ja juoksi suoraan meidän veren (tai ainakin lipun) himoisten neniemme edestä.
Nipsu ei muuta kehotusta tarvinnut, vaan käski kaikki liikkeelle huudolla: "Me napataan tuo!", ja loikkasi samantien kohti ohijuoksevaa epäonnista Kuolalaista.
Nipsu kompastui ja kaatui juuri lippumiehen taakse, minä en. Juoksen Kuolalaisen kiinni (joka oli väsyksissä varmasti Spartan ja Vishnan takia.....suuri kunnia myös heille) ja isken häntä kerran. Lipunkantaja pyörähtää hilpari tosiessa kädessä ja riistää miekkakäteni. Pudotan nopeasti aseeni, kumarrun väsitääkseni uuden huitaisun ja nappaan miekan toiseen käteen, tappaen lipunkantajan uudella iskulla. Hilparia on yhdessä kädessä vaikea käyttää.
Käden kiertyessä lipputangon ympärille oli eeppisyys huipussaan, kunnes koetin lähteä tieltä ja sattui pienten väärinkäsitysten sarja (johtaen minun valitettavaan poismenooni). Onneksi Nipsu on riski äijä, nopea juoksija, sekä Vishna ja oma porukka hyvin velvollisuudentuntoista sakkia.
Lippu meille molempain armeijain liput (kukaan ei ollut meidän armeijalippua ottanut meiltä pois vaikka olimma kuinka kyselleet).
-
- Sotalordi
- Viestit: 1240
- Liittynyt: Sunnuntai, 31.05.2009 19:39
- Paikkakunta: Vantaa
Sain JP:n hengiltä! Joo, mulle tämä on eeppinen suoritus kun kerta olen vajaan kuukauden boffannut
(Itse asiassa kävi niin että tapoin vaan yhen vastaantulevan, löi minua jalkaan ja minä häntä vatsaan. Vähän sen jälkeen kaveri sanoi minun tappaneen JP:n, ja toinen vahvisti)
Toinen eeppinen oli viimenen risk skenu, kun aika loppupuolella kasattiin jonkinlaista härölinjaa mäen päälle ja lähtiin juoksemaan alaspäin karjuen.
(Itse asiassa kävi niin että tapoin vaan yhen vastaantulevan, löi minua jalkaan ja minä häntä vatsaan. Vähän sen jälkeen kaveri sanoi minun tappaneen JP:n, ja toinen vahvisti)
Toinen eeppinen oli viimenen risk skenu, kun aika loppupuolella kasattiin jonkinlaista härölinjaa mäen päälle ja lähtiin juoksemaan alaspäin karjuen.
SH-16 EA-vastaava
SH-15 EA-vastaava
SH-17 EA-vastaavan vasen käsi
SH-18 EA-vastaava
"Hei läski, ootsä menos liikkuu?"
SH-15 EA-vastaava
SH-17 EA-vastaavan vasen käsi
SH-18 EA-vastaava
"Water Boy"Argaali kirjoitti:Mielellään jengiin jotka kestää huonoja tapoja autossa, eli crisulle ainakin olis kyyti.
"Hei läski, ootsä menos liikkuu?"
-
- Herttua
- Viestit: 571
- Liittynyt: Torstai, 11.09.2008 16:14
- Paikkakunta: Jyväskylä
Mielestäni hauskin ainakin oli se, kun lauantain kaksi reittiä-skenaariossa olin jousiampujana Yorkin armeijan perääntyessä. Huomasin kun muutama Ruton edustaja ryömi esiin pusikosta noin 10m päässä. Lipunkantaja (AP kai?) husi koivunoksia miekallaan ja kilvellään pois edestä jonka seurauksena puolustukseen jääneestä aukosta ammuin nuolen keskelle rintaa... tämän jälkeen kumminkin pari muuta Ruttoa tuli paikalle ja jouduin juoksemaan karkuun.
- Matemaagikko
- Asemies
- Viestit: 19
- Liittynyt: Keskiviikko, 16.04.2008 20:39
Kenttäriskissä juoksin äksännettä kertaa respalta taisteluun, ja joku maahinkaisten rautahattuinen sankari nappasi hihasta ja karjui että "Tuon äijän mukaan, tuosta raosta kylkeen NYT"
Sinne siis, ja nopean työnnön jälkeen sekalainen yorkkilaislauma on työnnetty ojan yli. Tilaa on sen verran että päästään hyppäämään ojan toiselle puolelle. Unohdinpa sitten että "Yli vaan!" oli sovittu maahinkaisten kanssa rynnäkkösignaaliksi ja huusin niin kun halusin porukan tekevän metrin loikan puron toiselle puolelle. Seurauksena hirveä karjuva lössi ojan yli ja läpimurto vihollisen linjasta.
Huonokin johtaminen on parempi kuin ei johtamista
Sinne siis, ja nopean työnnön jälkeen sekalainen yorkkilaislauma on työnnetty ojan yli. Tilaa on sen verran että päästään hyppäämään ojan toiselle puolelle. Unohdinpa sitten että "Yli vaan!" oli sovittu maahinkaisten kanssa rynnäkkösignaaliksi ja huusin niin kun halusin porukan tekevän metrin loikan puron toiselle puolelle. Seurauksena hirveä karjuva lössi ojan yli ja läpimurto vihollisen linjasta.
Huonokin johtaminen on parempi kuin ei johtamista
I get punched in the face for a hobby
- Stonetroll
- Sotahuuto '12 -järjestäjä
- Viestit: 266
- Liittynyt: Torstai, 02.03.2006 13:44
Olin tuo lippumies ja itse asiassa ette vienyt vain armeijan lippua vaan tuhositte samalla koko armeijan ylikomentajan kun käytin lippua näkyvänä apuna omien joukkojen ohjailuun. Eli siis todella kunnon isku armeijalle. Tosin melko äkkiä kenraali Sutsisatsi jr lähti kostamaan isänsä kuolemaa toinenkin käsi vapautettuna hilparin käyttöönKloonisetä kirjoitti:Tullessamme tielle lähjelle vastustajien respawn-pistettä (n. 100- 200m.) oli sparta (huudoista päätelleen) saanut Vishnan kanssa ensikosketuksen Kuolan sivustaan jossakin kauempana. En ollut uskoa sitä pullaa, kun kuolan lipunkantaja oli (viisaasti) lähtenyt karkuun Spartaa /Vishnaa vastapuolen suuren armeijalipun kanssa, ja juoksi suoraan meidän veren (tai ainakin lipun) himoisten neniemme edestä.
Nipsu kompastui ja kaatui juuri lippumiehen taakse, minä en. Juoksen Kuolalaisen kiinni (joka oli väsyksissä varmasti Spartan ja Vishnan takia.....suuri kunnia myös heille) ja isken häntä kerran. Lipunkantaja pyörähtää hilpari tosiessa kädessä ja riistää miekkakäteni. Pudotan nopeasti aseeni, kumarrun väsitääkseni uuden huitaisun ja nappaan miekan toiseen käteen, tappaen lipunkantajan uudella iskulla. Hilparia on yhdessä kädessä vaikea käyttää.
Toiset taistelevat sotahuudossa ja toiset foorumeilla, kaikille makunsa mukaan
- saloneju
- Keisari
- Viestit: 5706
- Liittynyt: Keskiviikko, 19.04.2006 23:26
- Paikkakunta: Tampere
Hurttien toiminta näin herkistyneen ja ylpeän komentajan näkökulmasta oli ensikertalaisryhmänä eeppistä
Eeppistä ei ollut tämä, mutta huvituin hiukkasen asiasta. Samanlainen tarina kuin Autamaattisella. Kenttäriskissä tuli melko staattinen tilanne, jossa kaksi riviä murjoi toisiaan, kun vastapuolen taistelija (AnttiT) huutaa: "Palkkio luvassa salonejun päästä!". Hehee. Sainpahan tökättyä keihäällä itse kyseistä kaveria päähän.
Lisäksi olen tyytyväinen siitä, että Lancasterin armeijan jousimiehille oli annettu lauantain metsätaisteluissa erityisohjeistus ampua mua nuolella nessuun (rengaspanssarihupun aukkoon) liian "vaarallisena miehenä pitää hengissä". Tämä tapahtuikin muuten kaksi kertaa putkeen, keskelle nenää peräkkäisissä skenaarioissa maahinkaisjousiampujan toimesta.
Eeppistä ei ollut tämä, mutta huvituin hiukkasen asiasta. Samanlainen tarina kuin Autamaattisella. Kenttäriskissä tuli melko staattinen tilanne, jossa kaksi riviä murjoi toisiaan, kun vastapuolen taistelija (AnttiT) huutaa: "Palkkio luvassa salonejun päästä!". Hehee. Sainpahan tökättyä keihäällä itse kyseistä kaveria päähän.
Lisäksi olen tyytyväinen siitä, että Lancasterin armeijan jousimiehille oli annettu lauantain metsätaisteluissa erityisohjeistus ampua mua nuolella nessuun (rengaspanssarihupun aukkoon) liian "vaarallisena miehenä pitää hengissä". Tämä tapahtuikin muuten kaksi kertaa putkeen, keskelle nenää peräkkäisissä skenaarioissa maahinkaisjousiampujan toimesta.
- Aldarion
- Kreivi
- Viestit: 275
- Liittynyt: Keskiviikko, 21.11.2007 16:27
- Paikkakunta: Haapavesi/Oulu
Oma Sohun kohokohta tuli muistaakseni ekassa metsäskenussa, jossa Kuola ja Rämä olivat vastakkain harjanteella Maahinkaisen ja SOSin ottaessa yhteen harjanteen juurella. Kuolan rivit olivat edenneet sen verta eteenpäin, että olimme SOSin kyljessä, joka oli sitoutunut taisteluun Maahinkaisen kanssa. Otin komentooni Kuolan oikean sivustan ja ryntäsin noin kuuden hengen kanssa SOSin kylkeen tuottaen suuria tappioita viholliselle siellä. Tykkäsin kovasti.
Parempi narrina pidoissa, kuin viisaana surman suussa.
-
- Sotalordi
- Viestit: 1017
- Liittynyt: Keskiviikko, 29.08.2007 18:06
- Paikkakunta: Jyväskylä
Eeppisin hetki itselläni oli se, kun jossain sunnuntain metsäskenussa olin glaivella aseistautuneena täysin yksin metsässä Walesin armeijan väkivaltaisen perääntymisen seurauksena. Yhtäkkiä eteeni ilmestyi metsästä kaksi kuolalaista. Otin eeppisen taisteluasennon ja leveän seisonnan, tässä vaiheessa minun olisi ehkä pitänyt huutaa jotain kovinkin sankarillista, mutta jäi tekemättä. Kuolalaiset ryntäsivät päälleni, mutta sain torjuttua glaiven varrella niin monta iskua että olen ylpeä itsestäni, paukutin lisäksi molemmilta kypärä- ja torsopanssaripisteet pois. Kuolin, mutta tein sen ainakin komeasti.
Lisäksi muistelen jokaista buttspikella tehtyä tappoa lämmöllä, mikään ei kirvoittanut kauniimpaa hämmennyksen ja pelon täyttämää ilmettä kuin yllättävä peräpiikkipisto.
Lisäksi muistelen jokaista buttspikella tehtyä tappoa lämmöllä, mikään ei kirvoittanut kauniimpaa hämmennyksen ja pelon täyttämää ilmettä kuin yllättävä peräpiikkipisto.
- Archibald
- Marsalkka
- Viestit: 2182
- Liittynyt: Torstai, 30.03.2006 19:56
- Paikkakunta: Stockholm
- Automaattinen
- Komentaja
- Viestit: 1605
- Liittynyt: Tiistai, 14.02.2006 23:00
- Paikkakunta: Mouhijärvi
Laskin itse tehneeni vissiin sitten 5 näitä yhteensä, plus maassa makaavat. Sunnuntain kentällä tuli tehtyä parikin. 6, jos lasketaan ennen kentälle marssiin lähtöä Spartalaisten komentajan kanssa ottamani matsit.Zenzu kirjoitti:Lisäksi muistelen jokaista buttspikella tehtyä tappoa lämmöllä, mikään ei kirvoittanut kauniimpaa hämmennyksen ja pelon täyttämää ilmettä kuin yllättävä peräpiikkipisto.
Kiitos muuten siitä jälleen, oli kivaa.
On mahdollista että ajattelen, näin ollen voin myös olla olemassa.
-
- Kreivi
- Viestit: 319
- Liittynyt: Keskiviikko, 08.02.2006 22:32
- Paikkakunta: Joensuu
- Viesti:
Itse kenttätaistelun (olikohan toinen lauantaina) loppupuolella, sen jälkeen kun possut olivat jyränneet paikalleen jääneen vishnan, huomasin heidän pakenevan lipunkantajansa n. 40m päässä juoksemassa kentältä karkuun.
Otin pienen pikaspurtin häntä kohti, vedin nuolen ja ammuin. Nuoli napsahti kantajaa suoraan niskaan, ainoaan paikkaan joka hänellä oli panssaroimatta. Tämä kaikki siis 40m etäisyydeltä ja kovassa juoksussa.
Oli kyllä priceless ilme hänellä kun nappasin lipun itselleni.
Vielä tietysti mainitsemisen arvoinen olisi tuo Falcatan ampuminen. Etäisyyttä oli ehkä n. 25-30m. Katsoin nopeasti että tuossahan näyttäisi olevan yksi epäonnekas takavasaralainen katsomassa muuallepäin. Eikun nuolta jälteelle, pieni ballistinen kaari, ja eikun laukaisu. Kasseillehan se iskeytyi. Kuullemma viimeiset sanat häneltä olivat "Varokaa nuolia!".
Otin pienen pikaspurtin häntä kohti, vedin nuolen ja ammuin. Nuoli napsahti kantajaa suoraan niskaan, ainoaan paikkaan joka hänellä oli panssaroimatta. Tämä kaikki siis 40m etäisyydeltä ja kovassa juoksussa.
Oli kyllä priceless ilme hänellä kun nappasin lipun itselleni.
Vielä tietysti mainitsemisen arvoinen olisi tuo Falcatan ampuminen. Etäisyyttä oli ehkä n. 25-30m. Katsoin nopeasti että tuossahan näyttäisi olevan yksi epäonnekas takavasaralainen katsomassa muuallepäin. Eikun nuolta jälteelle, pieni ballistinen kaari, ja eikun laukaisu. Kasseillehan se iskeytyi. Kuullemma viimeiset sanat häneltä olivat "Varokaa nuolia!".
Viimeksi muokannut -Maikkeli-, Maanantai, 06.07.2009 19:44. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
- tiarAnon
- Sotalordi
- Viestit: 1379
- Liittynyt: Torstai, 23.02.2006 14:47
- Paikkakunta: Espoo
-
- Sotalordi
- Viestit: 1393
- Liittynyt: Maanantai, 02.04.2007 08:33
Kerta, kun päästiin Sosin rivistä läpi edestä päin metsässä. Metsässä hyppäneen ninjan tappaminen refleksipistolla.
Eepisin tarina on loppu skenussa, kun vedin keihäällä kun riivattu ja joku sossilainen rynnäköi syliin. Nostin kädet päänsuojaksi mielessä hokien "Ei minun kauniit kasvoni" Kävellen kyyryasenossa 10 metrin päähän itkemään hedelmällisyyden menettämistä. Ei voi muuta sanoa että hieno lyönti örkkiläiseltä ja ei ollut tullut syliin millään itsemurhaberserker syöksyllä. (en ole vihainen tapahtuneesta, jos yksinäinen örkkiläinen miettii sitä)
Eepisin tarina on loppu skenussa, kun vedin keihäällä kun riivattu ja joku sossilainen rynnäköi syliin. Nostin kädet päänsuojaksi mielessä hokien "Ei minun kauniit kasvoni" Kävellen kyyryasenossa 10 metrin päähän itkemään hedelmällisyyden menettämistä. Ei voi muuta sanoa että hieno lyönti örkkiläiseltä ja ei ollut tullut syliin millään itsemurhaberserker syöksyllä. (en ole vihainen tapahtuneesta, jos yksinäinen örkkiläinen miettii sitä)
Wanhan ajan kyytiketju
Archibald
Musiikki on elektroninen. Tästä ei keskustella.
- Terba
- Herttua
- Viestit: 866
- Liittynyt: Perjantai, 20.06.2008 07:25
- Paikkakunta: Oulu
Eeppisin kuolema ikinä tapahtui kun lauantain jossain metsäskenussa olin riehumassa Perkeleiden kimpussa. Huusin ja pieksin perkeleiden kilpimuuria ja vedin ainakin kolme tyyppiä jalkapuoliksi kun yhtäkkiä Perkeleiden kilpimuurin YLI hyppää wanaha kunnon Kuolanpoika Mahti ja ILMALENNON AIKANA stäbbää miekalla minua rintaan. Ei voinut kuin nauraa ja kuolla pois. Kiitokset Mikke, pelastit tuolla tempulla jo yksin koko mun SoHun.
Eeppistä.
Eeppistä.
Kuola Tier 1 Operator | Hydenin vihermädättävä mielikuvitusolento
Profiilikuva: © Jari Kuskelin 2014
Profiilikuva: © Jari Kuskelin 2014
-
- Kreivi
- Viestit: 324
- Liittynyt: Sunnuntai, 10.05.2009 23:18
- Paikkakunta: iisalami
Pitkä(ja aika paksu) miekkani kävi monasti kömpelöksi rynnätessäni rivin kylkeen. Hurmaava puukoni oli tällöin ahkerassa käytössä puri moneen otteeseen lihaa. Lauantain kenttätaisteluista toinen tai kolmas sai kunnian toimia urotekoni näyttämönä hyökätessäni villikarjujen kimppuun, jotka olivat kiinni SOS:sin kyljessä. Parin sininaaman jälkeen olin vihollisistani pussausetäisyydellä ja suolistin vielä kolmisen kappaletta puukolla.(en tiä oliko kellään panssaria, että kuolivakko)
Jälkeenpäin hirvittää ja hävettää se puukohurjailu, kun välillä oli jotain muuta kamppailulajia kuin pehmomiekkailua. Myös suurenteluani häpeän. Ei se niinkään paksu ole, se miekka
Jälkeenpäin hirvittää ja hävettää se puukohurjailu, kun välillä oli jotain muuta kamppailulajia kuin pehmomiekkailua. Myös suurenteluani häpeän. Ei se niinkään paksu ole, se miekka
Rahat on loppu ja kutittaa