Taktinen vetäytyminen

Punainen ruusu, Lancaster.
Maahinkainen, Kuola, Trauma, Rutto
Avatar
Athene
Sotahuuto '11 -järjestäjä
Viestit: 627
Liittynyt: Perjantai, 06.07.2007 17:31
Paikkakunta: Jyväskylä

Taktinen vetäytyminen

Viesti Kirjoittaja Athene » Maanantai, 22.06.2009 13:54

Tuolla mottoketjussa ei ole vielä mainittu edes sanalla sitä vaihtoehtoa, että uljas armeijamme kääntäisi rintamasuuntaa 180 astetta ja jatkaisi hyökkäystä vasta sitten.

Kysymys kuuluu: Millaisen arvon annamme hengissä pakenemiselle suhteessa hävityn taistelun jatkamiseen? Millaiset toimintaohjeet hajayksilöille, millaiset ryhmille?
Avatar
olho
Sotalordi
Viestit: 1105
Liittynyt: Tiistai, 26.09.2006 20:43
Paikkakunta: Jyväskylä

Viesti Kirjoittaja olho » Maanantai, 22.06.2009 14:11

Sanoisin että parhaiten tähän vastaa Warhammer quotet.
Captain Denos kirjoitti:To retreat is defeat. Advance! Advance! In our deaths lies victory.
unknown kirjoitti:There are just three simple rules, If I charge follow me, If I retreat kill me, If I fall avenge me.
Commissar Yarrick kirjoitti:The green tide of Orkdom is upon us and we are alone. There can be no mercy. No surrender. If we survive this day it will be a miracle.
Tuo viimeinen ei ehkä kasvata moraalia, mutta sattui niin hyvin kohdalle että piti ottaa.
Avatar
Kantti
Sotahuuto '11 -järjestäjä
Viestit: 1647
Liittynyt: Tiistai, 21.02.2006 10:41
Paikkakunta: Jyväskylä

Viesti Kirjoittaja Kantti » Maanantai, 22.06.2009 14:19

Yksilöille ainakin selvänä mottona toisessakin ketjussa ollut mitä mainioin savolainen motto: etsi ensimmäisenä oman ryhmän lippua, jos et sitä näe, niin jotain toista Tudorien lippua ja kolmanneksi sitten armeijalippua (tai muiden liittolaisarmeijoiden ryhmiä). Toisessa tapauksessa jatketaan sitten hetkeäkään epäröimättä ja naputtamatta taistelua löytyneen ryhmän ohessa ja sen käskyjä noudattaen.

Se, miten ryhminä reagoidaan uhkaavaan tappioon onkin sitten hyvä kysymys, johon ei ole varmaa vastausta. Se lienee kuitenkin selvää, ettei pakoa (joka alkaa siis tappion uhasta, ei taistelun välttämisestä) saada armeijan mittakaavassa käännettyä mitenkään enää järkeväksi taisteluksi, joten silloin vaihtoehtona on kuolema tai ulos. Milloin sitten pakoon ja miten (viivyttäjiä, kaikki pakoon vai miten?) ovatkin seuraavat hyvät kysymykset.

Oma kysymyksensä on myös, onko meillä mahdollisuuksia tai rohkeutta ja taitoa käyttää viime vuoden veljesjekkua, jossa yhdessä kentässä veljekset pakenivat ensin ja houkuteltuaan vihollisia peräänsä sopivaksi katsomansa määrän, kääntyivät ympäri ja myllyttivät nämä. Tahdon kuitenkin huomauttaa, että tuo on käsittääkseni AINOA kerta, kun vastaava on Sohu-kontekstissa onnistunut. Armeijatasolla moisen onnistuminen vaatisi liian hyvää koordinaatiota ja etenkin liian yhtäaikaista taistelemaan kääntymistä, luulen.
"The Almighty says this must be a fashionable fight. It's drawn the finest people."
Avatar
ZamboNet
Rautasydän
Viestit: 3505
Liittynyt: Lauantai, 29.07.2006 14:37
Paikkakunta: Jyväskylä

Viesti Kirjoittaja ZamboNet » Maanantai, 22.06.2009 14:47

Onnistuneena tuo perääntyminen ja jälleen kääntyminen on tosiaan todella tehokas temppu. Viime vuonna se onnistui veljeksiltä (17 vs ~40) ja -07 maahinkais+rämäosastolta arkkuskenaariossa (~20v~40 tilanne). Kummassakin selvästi alivahvuinen osasto lähti pakenemaan ylivoiman vyöryessä kohti ja alle 100m pakenemisen jälkeen nopeasti pakka takaisin kasaan ja vihollisen kimppuun. Kummallakin kerralla näissä tilanteissa alunperin alivoimainen osasto tekhi huomattavan paljon tuhoa isompaa osastoa vastaan. Tähän näkisin itse kaksi syytä:

1. Vihollisen rynnäkkö pysyy kasassa vain rajallisen matkan. Sen jälkeen hyökkäävä osasto muodostuu enemmän tai vähemmän letkamaiseksi muodostelmaksi joka on todella helppo syödä jos pakenija saa käännettyä joukkonsa missään määrin riviä muodostavaksi olioksi.

2. Kääntyneen pakenijajoukon on helpompi muodostaa uudelleen kuva taistelun tilanteesta koska tietävät että oma rivi on taas kasassa ja näkevät millaisessa häröpallossa takaa-ajat tulevat. Takaa-ajailla taas helposti käy niin, että nähdään vain se muodostuva rivi, joka näyttää yhä yhtä alivoimaiselta kuin ennen pakenemista ja luottaa näin siihen että ylivoimainen osasto on yhä ylivoimainen. Tästä syystä helposti unohtuu katsoa ympärille enempää ja huomata fakta että omasta joukosta suurin osa on letkamaisessa muodostelmassa, eikä suinkaan valmiina murskaamaan riviä.

Ja syy miksi nämä onnistuneet pakenemiset ja rivin käännöt ovat niin harvassa, johtuu mielestäni vain siitä, ettei niitä ole yritettykään kovin montaa kertaa. Karkuun lähtö on tyypillisesti johtanut siihen ettei riviä yritetäkään saada enää kokoon vaan jäädään häröilemään kukin omalle taholleen. Siksi omien kokemusteni valossa uskaltaisin suositella tämän manööverin kokeilua isommassakin mittakaavassa (jos ei koko armeijan, niin ainakin ison ryhmän voimin) jos jonkun skenaarion puitteet antavat siihen mahdollisuuden.

Suurin haaste on saada joukko kääntymään ja muodostamaan rivi uudelleen mahdollisimman yhdenaikaisesti. Siksi en usko että maahinkainen kokonaisuudessaan voisi tehdä tätä manööveriä, mutta onko esimerkiksi savolaisten supermiehien päähän taottu johtajan kuuntelu niin hyvin, että kyseinen manööveri onnistuisi teiltä jos tarve vaatii?
Avatar
Automaattinen
Komentaja
Viestit: 1605
Liittynyt: Tiistai, 14.02.2006 23:00
Paikkakunta: Mouhijärvi

Viesti Kirjoittaja Automaattinen » Maanantai, 22.06.2009 15:07

Mä taas uskon että Maahinkainen saisi tän aikaan melko pienellä vaivalla, ainakin jos riviosasto on ainoa joka varsinaisen kokoontumisen suorittaa. Kuolemanpilvi onnistuu varmaan kääntämään suuntansa aina tarvittaessa. :D

Riviin! -käsky on melko tehokas kuitenkin ja jos sitä nyt miettii että saa rivin edes puoliksi kasaan, on se luultavasti paremmalla mallilla kuin jahtaavan osaston, koska nopeuserot kasvattavat jahtaavan osaston välejä, siinä missä pakenevat saavat rivin edes jonkinlaiseen linjaan ennen kuin jahtaajien pääjoukko sen saavuttaa.

Uskaltaisin kokeilla jo toisena päivänä missä tahansa skenussa. :D
On mahdollista että ajattelen, näin ollen voin myös olla olemassa.
Avatar
Kantti
Sotahuuto '11 -järjestäjä
Viestit: 1647
Liittynyt: Tiistai, 21.02.2006 10:41
Paikkakunta: Jyväskylä

Viesti Kirjoittaja Kantti » Maanantai, 22.06.2009 15:28

Avainsana lienee, että homma pitää olla etukäteen sovittu ja kaikkien tiedossa (niin omien kuin vieraidenkin, jotteivat huolestu tilanteesta).
"The Almighty says this must be a fashionable fight. It's drawn the finest people."
Mahti
Sotahuuto '12 -järjestäjä
Viestit: 1684
Liittynyt: Perjantai, 24.02.2006 13:40
Paikkakunta: Leppävirta

Viesti Kirjoittaja Mahti » Maanantai, 22.06.2009 16:32

Itse olen pyöritellyt taktista vetäytymistä tässä päässä jonkun aikaa. Oman näkemyksen mukaan tätä voisi kokeilla houkutuslintukonseptilla. Heikkoja ja kokemattomia (varsinaisessa taistelussa arvottomia) pieniä skirmisher porukoita sijoitettaisiin hajamuodossa varsinaisen linjan eteen pieniä määriä. Nämä etenisivät n. 5 metriä muiden edellä vihollista kohti. Ideana olisi saada vihollisen heikompaa kuria olevat linjaryhmät hajottamaan riviään rynnäköimään näitä kohti. Vihollisen hyökätessä nämä pakenisivat luonnollisesti hieman taemmas, jolloin vihollinen kohtaisi välittömästi taempana olevan tiiviin rivin. Tämä voisi toimia eritoten auttavana tekijänä liittolaisarmeijoillamme, joitten pumput eivät ole luonnostaan niin kovia rytyyttäjiä, kuin meidän veteraanimme. Maahinkaisen ja Kuolan kaltaiset ryhmät eivät tällaista suojaa tarvitse (yli vihollisesta mennään kuitenkin), eikä tätä kannata kokeilla, mikäli vihollisella on erittäin kurinalainen ryhmä edessä. Homman toimivuutta lisää huomattavasti se, jos härnääjäryhmällä on jousia tai heittokeihäitä, joitten poishakemisen vihollinen kuvittelee tärkeäksi.
Sotahuuto 2012 pääjärjestäjä

Hyökkäys on aggressiivista toimintaa.
Avatar
Automaattinen
Komentaja
Viestit: 1605
Liittynyt: Tiistai, 14.02.2006 23:00
Paikkakunta: Mouhijärvi

Viesti Kirjoittaja Automaattinen » Maanantai, 22.06.2009 17:37

Toi vaan huutaa yhtään taktiikkaan tutustuneelle ANSA!!.

Toisaalta se on alotteen ottamista ja päätöksien pakottamista vastustajille ja jos komento ei pelaa, voidaan tolla saada kokematon yksikkö suoraan nippuun.

Kokeneet jyystäjät pitää saada nippuun vaarallisemmilla manöövereillä kuten tolla taskun avaamisella rivijyystöstä tai vastaavalla.

Jos kaikki heiluriovien jannut pistää täyden puolustuksen ja antavat tilaa, melkein mikä tahansa ryhmä ottaa kutsun vastaan. Maahinkainen ja KuoLakin olisivat melko varmaan pussitettuina tälläisessä ideaalitilanteesa, mutta se sitten että "peto" pysyy pussissa onkin jo eri asia..

Oi oispa keino piirtämällä hahmottaa.. Hetkinen. Onkin. Palaan tässä huomiseen mennessä takaisin tästä.. :D
On mahdollista että ajattelen, näin ollen voin myös olla olemassa.
Avatar
Athene
Sotahuuto '11 -järjestäjä
Viestit: 627
Liittynyt: Perjantai, 06.07.2007 17:31
Paikkakunta: Jyväskylä

Viesti Kirjoittaja Athene » Maanantai, 22.06.2009 20:28

Palataanpas vähemmän hallussa olevaan tilanteesen eli siihen, että ryhmästä on jäljellä hupeneva puolikas ja vihollinen käy päälle kuin ampiaisparvi. Miten perääntyminen hoidetaan? Kun ensimmäisellä pettää hermo ja pakojalka alkaa vipattaa, seuraavatko kaikki? Vai vasta sitten kun useampi on hihkaissut, että "karkuun nyt saakeli ja vähän äkkiä..." Vai odotetaanko jonkun tietyn komentoa?

Entäpä jos pinehkö irto-osasto uhkaa jäädä päälle hölkkäävään ylivoiman alle. Kuka päättää ennen kontaktia, että paetaanko, peräännytäänkö parin männyn väliin vai kinnitytäänkö taisteluun ja toivotaan että joku ehtii apuun? Tämmöisistä olisi hyvä olla jokin käsitys, ettei tapahdu niitä jäätymisiä tai sitä, että osa pinkoo karkuun ja osa hyökkää.

Ainakin Maahinkaisella on mielestäni runsas kourallinen sellaisia selvästi johtajastatuksen omaavia taistelijoita, joiden taitoon ja taktiseen silmään kaikki luottavat. Yllä mainituissa tilanteissa juuri nämä jannut varmaan päätyisivät huutelemaan käskyt ihan ilman mitään johtajatitteleitäkin, ja muut noudattaisivat niitä luullakseni ihan mutisematta. Mutta mitenkäs muut ryhmät? Onko teillä vastaavaa "hiljaista hierarkiaa", joka on selittelemättä selvä omalle porukalle? Ja kannattaisiko tämä jotenkin virallistaa, etteivät hätäisemmät huutelijat (kuten minä :oops: ) sekoita vahingossa pakkaa?
Mahti
Sotahuuto '12 -järjestäjä
Viestit: 1684
Liittynyt: Perjantai, 24.02.2006 13:40
Paikkakunta: Leppävirta

Viesti Kirjoittaja Mahti » Maanantai, 22.06.2009 20:49

Ainakin kuolassa on aina ollut hierarkia jossa on ryhmänjohtaja ja alijohtajia. Näiden kaaduttua johdon ottaa se joka huutaa ensimmäisenä.
Sotahuuto 2012 pääjärjestäjä

Hyökkäys on aggressiivista toimintaa.
JP666
Sotalordi
Viestit: 1116
Liittynyt: Tiistai, 27.03.2007 17:48

Viesti Kirjoittaja JP666 » Maanantai, 22.06.2009 21:28

meillä on kanssa johto (PELTSI) (MINä) (AP) ja sitten tulee vielä ali johto.
Avatar
Automaattinen
Komentaja
Viestit: 1605
Liittynyt: Tiistai, 14.02.2006 23:00
Paikkakunta: Mouhijärvi

Viesti Kirjoittaja Automaattinen » Maanantai, 22.06.2009 22:58

Hommien kustessa Maahinkainen näyttäis osaavan jonkinlaisen taktisen peräytymisen taidon. Jos paska osuu tuulettimeen, lippu juoksee ja soturit sen perässä. Muutama tyyppi saattaa olla paikallaan jättää tuleen makaamaan jotta valtaosa saa paeta rauhassa. Mainly isot kilvet, jotka voivat pitää paikallaan melko vähällä väkimäärällä isompaa sakkia

Treenausta tähän on paha vääntää, ellei sitten treenaa rivistä irtautumista.

Itse tulen, kuten tavallista, karjumaan ääneni pihinäksi saakka. Jotenkin kirvoittaa tuo tappelus sellaista reaktiota minussa. :D
On mahdollista että ajattelen, näin ollen voin myös olla olemassa.
Viestiketju Lukittu

Palaa sivulle “Henry Tudor”