FaBa II:n jälkeen olen pysytellyt poissa foorumeilta, vaikka perinteisesti olen käynyt miltei päivittäin lukemassa kaiken Google Readerin poimiman aineiston. Tämä strategia lähinnä siksi, että tiesin että syksyllä en ehtisi erinäisten menojen takia juurikaan boffaamaan ja, mikä on poissa silmistä, on jossain määrin myös mielestä.
Mutta uusi vuosi, uudet kujeet, ja eilisen luku-urakan jälkeen olen "palannut"
Kehitysideoiden ja sääntömuutosten suhteen minulla on (jo pidempään) ollut kaksi agendankohtaa sydäntäni lähellä. Toinen on pitkien keihäiden materiaalikeskustelu (jonka toistaiseksi annan olla; uskoisin että etenee omalla painollaan). Toinen taas on kunnollisen haarniskoinnin peliteknisen hyödyn parantaminen perus-sohu-säännöstössä.
Viestiketjun perimmäinen tarkoitus on tässä vaiheessa kerätä asian periaatteellisten kannattajien taholta ideoita, joilla "raskaan" haarniskoinnin peliteknistä hyötyä voitaisiin parantaa kuitenkin tasapainon ja peli-ilon säilyttäen. Siksi jätän epäkohdan kuvauksen tässä vaiheessa aika lyhyeksi (monethan kokevat että epäkohtaa ei ole, enkä halua vielä käyttää energiaani siitä vääntämiseen).
Oma ns. sohusettini koostuu tällä hetkellä optimoidusta virityksestä erilaisia ei-historiallisia mutta sääntöteknisesti hyväksyttäviä ratkaisuja; esim. pellitetty lätkärintapanssari, loput nahkaviritelmiä, sekä grillillinen teräskypärä. Kaapista löytyisi vaikka millaista settiä, mutta sohukontekstissa olen "ajautunut" tähän ratkaisuun maksimoidakseni peli-iloani. Gambesonin päällystäminen niitatulla chainilla sekä paikoin kiiltävällä pellillä tuottaisi riemua lähinnä vastustajille, jotka ehtivät tikata minuun lukuisia osumia siinä vaiheessa kun vasta liikuttelen käsivarsiani löydäkseni takaisin.
Olisi kuitenkin hauskaa, jos ne, jotka panostavat haarniskointiin saisivat siitä myös peliteknistä hyötyä, jos eivät millään tavalla ratkaisevaa, niin ainakin sen verran, että se tasapainottaisi haarniskan tuomia hankaluuksia. Näinhän ei nykysäännöstössä tapahdu (ja erimielisyydet voidaan pistää toiseen ketjuun).
Sääntömuutosehdotukseni perusidea on, että määriteltäisin kriteerit, joiden perusteella voidaan katsoa soturin olevan "raskaasti haarniskoitu". Nämä kriteerit täyttävä soturi saa nykyistä parempaa peliteknistä hyötyä vaivoistaan.
Sen sijaan että yrittäisin itse keksiä täydellisen ehdotuksen, pyydän teiltä ideoita miten edellä mainitun kaltainen sääntö voitaisiin toteuttaa. Annan siemeniksi seuraavat, tahallaan epätäydelliset setit, ja ilman sen pidempiä esimerkkejä:
Raskaan haarniskoinnin määrittely
- setin ja vaatetuksen oltava "historiallinen" mutta löyhästi tulkittuna; tämä sulkee kuitenkin pois esim. lätkäkypärät, pellitetyt urheilupanssarit, raitaverkkarit ja muut boffoskenssä toisinaan esiintyvät viritykset
- setin oltava sellainen, että ko. kamat omaava voisi oikeasti kuvittella niiden suojaavan taistelussa; tämä rajaa ulos esim. gambesonittomat napapaitachainit
- huom! Ei-historialliset kengät ovat ok
Pelitekninen hyöty:
- jokeripiste suojaamaan ensimmäiseltä kuolettavalta (tai haavoittavalta; tätä voi pohtia...) osumalta
No niin, the floor is yours. Pyrin poimimaan keskustelusta helmiä wiki-sivulle, jossa ns. lopullinen sääntömuutosehdotus etenee; kenties itsekin tuotan lisää sisältöä ehdotukseen.
