Bambutolpista runkomateriaalia polearmeihin ja 2k-miekkoihin

[Beatific]

Sääntöehdotus bambutolpan sallimiseen (varsi)aseen runkomateriaalina tai runkomateriaalin osana.

Epäkohta:
Sallitun hyvän ja edullisen varsiaserunkomateriaalin puute.

Johdanto:

Tällä hetkellä sallituissa runkomateriaaleissa on varsiaseiden suhteen merkittäviä huonoja puolia. PVC:n osalta 30-millinen on tuplaputkenakin liian löysää yli kahden metrin aseissa ja 40- ja 50-millisistä PVC-putkista tehdyistä aseista tulee helposti tarpeettoman massiivisia (ongelma lähinnä hilpareiden osalta). Lisäksi paksummat runkoputket vaativat myös enemmän ja kalliimpaa eristeputkea.

Lasikuitu on helpottanut tilannetta, mutta sillä on omat ongelmansa: 20-millinen lasikuitu on sekä kallista että helposti särkyvää. 25-millinen on kestävämpää, mutta vielä kalliimpaa, eikä sekään tunnu kestävän (hajonnut 2 kertaa, vaikka käyttö hyvin vähäistä) hakkaamista. Myös 30-millisestä lasikuiturungosta valmistettu 2k-miekka on saatu poikki varsin vähäisellä käytöllä, joten pikaisen arvion perusteella saattaa lasikuitu olla lyömäaseeseen sopimatonta materiaalia.

Maailmalla (ainakin Viro ja Kanadan Bicolline, en ole tehnyt laajempaa kartoitusta) bambu näyttäisi olevan varsin yleisesti käytössä oleva runkomateriaali sekä miekoille että varsiaseille.

Ohuemmat bambukukkakepit (n. 17-24mm) menevät bofferikäytössä poikki melko helposti, mutta 180-senttisinä myytävät bambutolpat (kyllä, kaupassa artikkelin nimi on todella bambutolppa...) vaikuttavat sekä erittäin keveiltä, että erittäin kestäviltä.


Tavoite:

Bambun, erityisesti bambutolppien (30-50-millistä putkea), käyttökelpoisuutta varsiasemateriaalina tulisi tutkia tarkemmin.

Jos bambu on käyttökelpoinen varsiasemateriaali, tulisi se sallia suomalaisessa boffausskenessä mahdollisimman pian. Tämän sääntöehdotuksen tavoite on saada bambutolpat hyväksytyksi pitkien aseiden runkomateriaaleiksijättää, olettaen, että ne todella ovat ominaisuuksiltaan nykyisiä materiaaleja paremmat. Tämä sääntöehdotus ei ota kantaa bambun soveltuvuuteen lyhyissä miekoissa tai muissa lyhyemmissä aseissa, koska ilmaistut epäkohdat eivät koske niitä.

Lisäksi bambutolpista saataisiin helposti kevyttä korjausmateriaalia 20- ja 25-millisten lasikuitukeihäiden paikkaamiseen, eikä metalliputkia tarvitsisi käyttää.

Huomioitavaa (kaikki ao. viittaukset koskevat bambutolppia):
- bambutolpat ovat erittäin jäykkää matskua (jäykempää kuin 30-millinen lasikuitu)
- bambu ilmeisesti kestää merkittävästi paremmin kuin lasikuitu (oma näppituntuma, minulla on hallussani viisi bambutolppaa; lisäksi orbitin sanoin, "en saanut paskaksi vaikka yritin"; sittemmin ilmeisesti jokin bambutolpparunkoinen ase kuitenkin hajonnut?)
- bambu on merkittävästi edullisempaa kuin PVC ja lasikuitu (180cm pätkä on 6e)
- bambun väitetään sälöytyvän ikävästi hajotessaan, mutta asiasta on ristiriitaista tietoa; teippaus ilmeisesti estää tämän joka tapauksessa; epäselvää, millainen teippaus riittää sälöytymisen (jos sitä tapahtuu) estämiseksi
- bambutolpasta rakennetut varsiaseet ja miekat ovat tuntuvasti kevyempiä kuin nykyiset 40/50-millisestä PVC-rungosta tehdyt
- keveytensä ansiosta ne ovat myös nopeampia käyttää => mahdollista, että bambu hiljalleen korvaisi nykyistä asekantaa?
- bambun saatavuus on kohtuullinen kautta maan (plantagen-liikkeitä on tiheämmässä kuin etraa)
- bambua voisi mahdollisesti käyttää "päivittämään" vanhoja 30-millisestä PVC:stä (tuplaputkella tai ilman) tehtyjä varsiaseita
- bambua voisi mahdollisesti käyttää yhdessä 25-millisen lasikuidun kanssa todella pitkien keihäiden (mallia teleskooppi) rakennusaineena, säästäen kustannuksissa

Vaihtoehtoja:
- kielletään bambutolpat niiden liiallisen jäykkyyden vuoksi
- kielletään bambutolpat pelillisistä syistä (niistä rakennetut hilparit ovat nykyistä hilparikantaa kevyempiä => useimmissa tilanteissa parempia)
- rakennetaan bambutolpparunkoisia varsiaseita, käytetään niitä pk-seudun treeneissä ja kerätään kokemuksia

Tiivistäen:

Maailmalla bambua käytetään aseiden runkomateriaalina. Ohuempi bambukukkakeppi on todettu liian hauraaksi materiaaliksi, mutta bambutolpista on Suomen boffausskenessä hyvin vähän kokemusta. Aiheesta liikkuu jonkin verran huhuja, ja ristiriitaista tietoa sekä ennakkokäsityksiä lienee viljalti. Parhaassa tapauksessa bambutolpat voisivat tarjota erityisesti lyömävarsiaseisiin (hilparit, glaivet) ja pitkiin 2k-miekkoihin aiempia vaihtoehtoja edullisemman ja keveytensä puolesta turvallisemman ratkaisun. Bambutolpasta runkoiset varsiaseet ovat kuitenkin jäykempiä kuin nykyisin sallitut materiaalit, minkä johdosta asiaa tulee tutkia tarkemmin jotta turvallisuus ei kärsi (paino vs. jäykkyys).

Johtopäätös:

Bamburunkoisia varsiaseita tulisi rakentaa, testata ja verrata nykyään sallittuihin ratkaisuihin. Nähdäkseni paras tapa motivoida tällaista toimintaa on tarjota bamburunkoisille varsiaseille mahdollisuus olla hyväksyttyjen aseiden joukossa seuraavassa Sotahuudossa, sekä - jos alustavia testejä saadaan tehtyä jo kesällä - kokeilla niitä (erikoissyynillä asetarkastuksessa, tietenkin) FaBassa.

Mitä sanovat järjestäjät ja ne, joilla asiasta on kokemuksia? Voin lahjoittaa järjestäjille pari tolppaa testejä varten, ja varmaan jossain vaiheessa (elokuussa tosin vasta) rakentelen semmoisesta hilparin tai pari.

[Puranen]

Tiedä vaikka tekisinkin tolpasta 2h-miekan. Mikäli näin pääsee käymään, niin ilmoittelen, millaista vahinkoa saan sillä aikaan.

[EyesClosed]

Pitää muistaa, että kevyes on hyvä asia turvallisuuden kannalta. Kevyempi bojekti ei välitä niin paljon voimaa kohteeseensa osuessaan kuin vastaava painavampi. Nuo Viron säännöt ja vehkeet nojaavat kovasti keveyden kautta turvallisuuteen, mutta siellä ei saakaan lyödä päähän.

[Misumasu]

Mielenkiinnolla odotan testituloksia. Vaikka paksumpaa putkea suosinkin, on hyvä miettiä muitakin vaihtoehtoja varsinkin nyt, kun uusi laite pitäisi valmistaa.

[JonTzu]

Näissä pitäisi myös testata saako bambua vuoltua ohuemmaksi ilman että rakenne heti tuhoutuu. Rottinkikeppejä voi vuolla, näistä en tiedä.

Jos noita voi ohentaa niistä olisi helppo saada pistoissakin riittävästi joustavia. Samalla esimerkiksi 2k-miekkojen väistimen vierustan (josta torrakko yleensä napsahtaa poikki) voisi jättää vahvemmaksi.

[Beatific]

Epäilen että vuoleminen ei maksa vaivaa...

[Tuomir]

Kun palaan helsinkiin, voisin kaivaa jostain kasasta ammoin ostamani bambukepin. paksuus arviolta 20-30mm. Ajattelin tekaista joko yhdenkäden keihään tai 2h miekan. Sitten kun on valmis,tuon sen vaikka leppävaaran treeneihin.

PIKAEDIT: Lisäetuna mainittakoon, että bambun muoto on sangen mukava kahvaan.

[Conan]

- bambun saatavuus on kohtuullinen kautta maan (plantagen-liikkeitä on tiheämmässä kuin etraa)

Tähän nyt oli ihan pakko puuttua. Se että Espoossa ei satu olemaan Etraa ei tarkoita että niitä yleisesti ottaen olisi harvemmassa kuin Plantageneita
http://www.etra.fi/opencms/public/etra/ ... acenterit/
http://plantagen.fi/fi/Plantagenista/Hae-liikkeita/

- bambu ilmeisesti kestää merkittävästi paremmin kuin lasikuitu (oma näppituntuma, minulla on hallussani viisi bambutolppaa; lisäksi orbitin sanoin, "en saanut paskaksi vaikka yritin"; sittemmin ilmeisesti jokin bambutolpparunkoinen ase kuitenkin hajonnut?)

Tämä kuulostaa minun korvissani varsin huolestuttavalta ominaisuudelta, kun PVC-putken (tai PP-putkeahan se yleensä on mutta omiaisuudet ~samat) ja lasikuidunkin turvallisuus perustuu osaltaan siihen että putki taittuu riittävässä rasituksessa ja näin (toivon mukaan) vältetään vakavammat vammat ottavalle osapuolelle. Toisaalta yli 50mm putkissa tuo taipumisen tuoma turvallisuus ei enää näin näppituntumalta arvioituna oikein toteudu.

Lisäksi mietityttää näiden bambutolppien tasalaatuisuus.
Ovatko tolpat koko matkalta yhtä paksuja?
Ovatko kaikki tolpat yhtä kestäviä?
Ovatko tolpat koko matkalta yhtä kestäviä vai onko niissä muuta vartta heikompia kohtia?
Onko bambutolpissa eroja toimituserien tai kauppojen välillä? Onko bambun alkuperämaalla vaikutusta?
Tehdastekoiset muovi-, lasikuitu-, ja muutkin putket ovat varsin tasalaatuisia, ja vaikkei niitä olekaan suunniteltu bofferin runkomateriaaliksi ne on tasalaatuisuutensa vuoksi melko helppo stantardoida tähän käyttöön. Toteutuuko tämä bambutolpan kohdalla?

Tämmöisiä tuli mieleen huonoilla yöunilla ja ensimmäisillä lomilla.

[Beatific]

Bambutolppa saa myös muista liikkeistä kuin Plantagenista. Itse olen löytänyt niitä ainakin K-raudan ja bauhausista, joka paikasta samaan hintaan.

Tasalaatuisuus on varmaan 'heikompi' kuin muoviputkissa, eri asia tietty mikä vaikutus sillä on (jos mikään); joissain tapauksissa voi olla iloakin siitä että on hieman eri paksuista tolppaa käytettävissä.

Delithreldor saattaa saada pari hilparia valmiiksi 'Coniin, toivottavasti siellä saadaan kokeiluun.

[Delithreldor]

Enpäs saanut ja nyt istun 'ssemblyssä vielä pari päivää...

[Pyry Veteli]

Nostanpa tätä aihetta vähän. Alla lainaus ryhmän foorumille kirjoittamastani.

''Tänään käytiin muuten Leppävaaran salitreeneissä huitomassa uunituoreilla bambuaseilla. Tarkemmin meillä oli kolme erimittaista varsiasetta: Viljamin ~250cm pertuska, Joonaksen ~210cm pitkävartinen vasara/kirves, ja oma ~190cm varsivasara (engl. poll axe; luin taannoin huvikseni La Jeu de la Hache-nimisen tekstin, inspiroi vähän leikkimään). Kaikissa pistämiseen soveltuva kantarauta, lyömäterä sekä pistokärki. Tämä oli vähän sellaista osallistumista bambudebattiin kokeilemisen kautta. Muutamia havaintoja itseltäni:

1) Yleisvaikutelmana _varsiaseessa_ bambu on kivempi käyttää kuin pvc. Se ei lerpu, on kevyempää, ja päälle halvempaa (2m taitaa kustantaa Helsingissä 2,5e eikä tuplaputkeuksia tarvita pitkissäkään aseissa). Sitä on kuiteskin vaikeampaa löytää, kun kesän puutarhasesonki on ohi. Käyttämämme löytyi Lohikari-nimiseltä sisustus/yritys/lavastus-tukulta, varaston perältä. Ilmeisesti kepit eivät olleet erityisen tuoreita, joskaan en osaa tätä kovin pitävästi arvioida. Jaksot ovat melko lyhyitä, maks. 20cm. Jaksojen pituus -käsittääkseni- on tärkeä tekijä mahdollisessa sälöytymisessä.

1)a. 'Realistisempi' tekniikka. Toisten (pitkien) aseiden lyöminen pois tieltä esim. on fiksumpaa kuin pvc vs pvc-tilanteissa, koska aseet ovat jäykempiä ja kevyempiä; ne reagoivat helpommalla. Haastamisesta ei tule sellaista epämääräistä hytkymistä, tai vaihtoehtoisesti hirveetä kuulantyöntöä Mega Man-latausten kanssa (harmaa 50mm). 50mm putkeen nähden varsi jonka ympäri saa sormet on myös herkkua.
Huomasin myös että jäykällä varrella ja vasara-päällä (la croix) oli suht helppoa viedä vastapuolen (pvc-)varsiaseet ylös tai maahan. Tuolla treeniymäristössä (pienen tilan ja porukan kahakkaa matalalla panssarilla=dual wieldaajat ownaa) ei järin hyödyllistä, mutta ehkä sohussa eri juttu? Tiedäpä tuosta.

2) Bambu kestää vääntöä hyvin, muttei loputtomasti. Joonaksen (huom. keskimittainen) vasara katkesikin treeneissä takapäästä, eli sieltä mistä käsillä pidetään (tai jotkut pitää..). Sama juttu kuin 2k-miekoilla: isoin rasitus kohdistuu puolivälin omalle puolen, kun kahden käden otteessa väännetään nopeasti vartta uuteen suuntaan kesken edellisen liikkeen. Tämän ja katkeamisen siisteyden (Joonas varmaan laittaa kuvaa joskus) huomioonottaen bambu on mielestäni turvallinenkin=ei sälöjä (joita ei viimeistään teipillä voisi estää) ja tod. näköisesti katkennut kohta jää omiin käsiin eikä naapurin silmien eteen. Tietysti tilastollista materiaalia nyt ei ole sano mitään oikeasti pitävää, mut oma fiilis on tää.

3) Kevyet aseet eivät aiheuta aivotärähdyksiä -vaikka löisi ohi teränkin- mutta ovat no..kevyitä. Jotain urputusta game-breakerista treeneissä vähän liiteli, kun Viljamin pienen keihään mittainen pertuska oikeasti painaa aika nollagrammaa. Toisaalta, kun itse olin ko. asetta vastassa lyhyemmällä kepilläni, pystyin iskemään mokoman taistelutilanteessa lähelle 90* ylöspäin(!) ja siirtymään omalle tehokkaalle kantamalleni. Ei välttämättä hyvä juttu linja-mätössä, vielä vähemmän 1vs.1 tilanteissa.

Noin summa-summarum, 30mm bambua kandee kyllä katsella ja kokeilla pitkien aseiden materiaalina, jos vain sattuu tulemaan vastaan. Ei välttämättä kovin todennäköistä, se sesonki kun tosiaan vähän meni jo, useimmilla kaupoilla bambu ei ole ympärivuotisesti valikoimissa.''

[JonTzu]

Millaista bambu on pistettäessä? Sehän se on se vaarallisin suunta.

[Pyry Veteli]

En tullut keränneeksi kommentteja taistelutilanteissa tulleista pisto-osumista, olisi pitänyt. Kukaan ei kyllä kommentoinut oma-aloitteisesti iskujen kovuudesta, sanottakoon.

Sen verran pystyn kuitenkin sanomaan, että varsi ei jousta kovin paljoa pistotilanteissa, ainakaan tuossa omassa aseessani; pituutta siis ~190cm. Lyhyellä aseella tavallisissa f2f-pistoissa ei ole kovin paljoa massaa, mikä tekee erityisesti yhden käden varassa tapahtuneista pistoista mukavia ottaa vastaan. Jäykkyys taas voi olla ongelma jos pisto tulee suorassa kulmassa tasaiselle pinnalle (kasvot) oikeassa kohtaa iskua, tai kahdella kädellä lyödessä niin että lyöjän keho tuo massan osumaan. Oman kokemukseni perusteella raskaasta harmaaputkisesta tuleva pisto tuntuu ikävämmältä (ei se sekään paljoa/yhtään jousta), joskaan en toistaiseksi ole saanut bambusta naamaan tarpeeksi sanoakseni lopullista tuomiota. Se pisin versio, ~250cm varsi saattoi joustaakin jo jonkun verran, sitä varmaan Vibelius tai LehtoA asetta käyttäneinä osaavat arvioida paremmin.

[Klasu]

Noista lasikuiduista, oletteko testailleet pultruusiolasikuituputkia? Exeliltä sai niitä aikoinaan, piti tilata Etolan teollisuusmyynnistä erikseen. Perinteisessä lasikuituputkessa kuidut menevät suoraan, näissä kuidut oli ristiinkudottu.

[tiarAnon]

Bambusta voisin kommentoida noitten edellisten treenien pohjalta jotain.

Koitin aika aktiivisesti ottaa matsia bambumiesten kanssa ihan jo kokeilumielessä. Osumat ei tuntunut ollenkaan niin pahalta kun mitä oon PVC-hilpareista ottanu, toisaalta pistoja en kerinny juurikaan saamaan. Erittäin hyvää dataa oli katkennut hilpari, joka tosiaan ymmärtääkseni katkesi käytössä, eikä missään vääntötilanteessa. Reunassa oli vähän sälöä, mutta ei pitkiä ja jäykkiä, kuten pelätty on. Oleellisena turvallisuustekijänä voisi ottaa käyttöön lasikuituteippauksen. Myös lyhytjakoisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota, sille voisi jopa määritellä senttimitan.

Munchkin-efektistä en jaksa juurikaan huolehtia: on totta, että bambuasetta pystyy käyttämään yhdellä kädellä vielä kohtuu tehokkaasti, mikä ei ehkä ole järin realistista, mutta mielestäni toimii ihan ok boffauskontekstissa. Ja verrattuna esimerkiksi Muerten lasikuituglaiveen ei ero ole kovin kriittinen. Lisäksi kevyemmissä aseissa on omat ongelmansa, jotka IMHO kompensoivat ihan tarpeeksi. Myöskään turvallisuustekijää ei pysty sivuuttamaan: kevyemmät aseet ovat turvallisempia ja sattuvat vähemmän.

[Mahti]

Ensimmäisenä tuli mieleen tuota lukiessa, että aikamoisella prosentilla napsuu poikki. Ekalla käyttökerralla jo yhden rikkoutuminen on aika paljon. Olikohan kyse vain sattumasta, vai bambun yleisestä heikkoudesta?

Muutoin ihan mielenkiintoista lukea, että joku on ihan alkanut kunnolla testaamaankin tuota bambua. Itse suhtaudun vähän karsaasti nimenomaan tuohon munchkin efektiin, kun varsiaseet tuntuu tälläkin hetkellä selkeästi todella hyviltä. Mutta pitänee rakennuttaa meidänkin yksi testikappale, niin voi muodostaa oman mielipiteensä muutenkin, kuin kuulopuheiden perusteella. Varmasti ensi sotahuudossa päästään jo bambulla nakuttelemaan, jos sen salliminen nähdään tarpeelliseksi.

[JonTzu]

Tuo pistäminen mietityttää näissä minua kaikkein eniten. Siinä tulee kaikkein helpoiten kunnon vauriota, varsinkin tukevissa kahdella kädellä tehdyissä pistoissa.

Teippaaminen taitaa olla välttämätön käänne. Siinä vain menetetään osa keveydestä. Mutta minkäs teet.

[Encore]

Jops. Tänään tuli hankittua uusi bambuvarsi tuolloin treeneissä katkenneeseen versio 1.0:aan. Ajattelin teippailla nyt varren itäsaksalaiseen tyyliin jämptisti kuntoon, saa nähdä millaisia koetuloksia sillä saa aikaiseksi. Vähän tarkemmin kaupan bambuja tutkittuani, laatuerot kyllä kappaleiden välillä heittelevät varsin rajusti, joten sinällään en ihmettele tuota ensimmäisen katkeamista. Maanantaikappaleita sattuu varmaan noiden joukkoon enemmän, koska ei mistään bambuihin erikoistuneesta firmasta ole kyse. Keväällä kuulemma yritys aikoi tilata luonnonvärisenä noita samaisia bambuja, joten niitä odotellessa.

Bambun katkeamispinnasta saan kuvamateriaalia nettiin, jahka löydän toiminnallisen kameran.

[saloneju]

Jos bambu hyväksytään, ohjeistus siitä tehtäviin aseisiin voisi olla että kannattaa hakata pelkkää keppiä napakasti muutamakymmentä kertaa johonkin kovempaan jotta näkee onko ihan sunnuntaitavaraa..

[Haiden]

Seuraava vuonna pääsee leikkimään bambu zwaikulla \o/

[Vibelius]

Seuraava vuonna pääsee leikkimään bambu zwaikulla \o/

Eipä se hirveesti erroo kyllä pvc-versiosta, paitsi ettei taivu yhtä paljon, ja on vähän keveämpi. Lähinnä hankaloittaa torjunnoista ja kilvistä läpi lyömistä. Enimmäkseen bofferin käytön hitauteen vaikuttaa ilmanvastus, eikä paino niinkään.

[Misumasu]

Seuraava vuonna pääsee leikkimään bambu zwaikulla \o/

Eipä se hirveesti erroo kyllä pvc-versiosta, paitsi ettei taivu yhtä paljon, ja on vähän keveämpi. Lähinnä hankaloittaa torjunnoista ja kilvistä läpi lyömistä. Enimmäkseen bofferin käytön hitauteen vaikuttaa ilmanvastus, eikä paino niinkään.

Aseen taipumattomuus nimenomaan helpottaa momentin hyödyntämistä pitemmillä aseilla. Itse huomannut 50mm putken kanssa tehdessä, että helposti saa kaverilta kilven/aseen hallittua, kun käyttää voimaa eikä putki anna periksi. Bambuhilpari kuullostaa aika murhalta

[LehtoA]

Kyllä väitän olleeni tehokkaampi sen bambuisen hilparin kanssa kuin mitä PVC-hilparilla. Lisäksi ainakin yhden käden urottavat pistot oli paljon helpompi toteuttaa. Ihan samalla tavalla ei kilvistä saa lyötyä läpi voimalla mitä painavammlla. Paljoa ei tuota kilpimanipulaatiota kerennyt testailla, eikä siellä kovin paljoa isoja kilpiä treeneissä olekaan.

Jos nuo sallitaan niin taatusti vaihdan sotahuudossa käyttämäni polen materiaalia.

[Amileontti]

Voisin kendoka'na kommentoida bambun päälle sen verran, että bambuhan alkaa säleilemään ikävästi kuivuneena ottaessaan iskua runkoonsa. Jos bamburungon tahtoo pitää säleilemättömänä pitäisi se öljytä min. parin kuukauden välein. Uskon että ilmaa pumppaava vaahtomuovikärki puhaltaa aseen läpi melko tasaiseen tahtiin. Toisaalta, umpeen teipatusta bambusta en osaa sanoa mitään. Tuskin säleet pistäisivät jessekerroksen läpi, mutta runko kyllä antaa periksi ennemmin tai myöhemmin, joka johtaa aseen rungon napsahtamiseen.

Ajatuksia..

[Pyry Veteli]

Voisin kendoka'na kommentoida bambun päälle sen verran, että bambuhan alkaa säleilemään ikävästi kuivuneena ottaessaan iskua runkoonsa. Jos bamburungon tahtoo pitää säleilemättömänä pitäisi se öljytä min. parin kuukauden välein. Uskon että ilmaa pumppaava vaahtomuovikärki puhaltaa aseen läpi melko tasaiseen tahtiin. Toisaalta, umpeen teipatusta bambusta en osaa sanoa mitään. Tuskin säleet pistäisivät jessekerroksen läpi, mutta runko kyllä antaa periksi ennemmin tai myöhemmin, joka johtaa aseen rungon napsahtamiseen.

Ajatuksia..

Um, ainakin se bambu mitä kokeiltiin/kokeillaan on ummessa 20cm välein, eli ei sen sisällä ilma kierrä. Kendossa kai käytetään pääasiassa shinaita (en itse harrasta, joten tietoihini pitää suhtautua vähän varauksella), joka ei ole yksi pala vaan useita sälöjä kimpussa. Puhuitko näistä vai ihan raa'asta pätkästä runkoa? Onko jälkimmäisessä tapauksessa runko minkämallista, pitkää vai lyhyttä jaksoa?

Encore voisit vaikka mulle tuoda sen kepin joku päivä niin se katkeamiskohdan sälöytyminen saataisiin kans dokumentoitua.