Uusi nuolenteko ohje?

[Wizzyli]

Bluntin ja solumuovin väliin kuuluu se nahka- tai kumi- tai peltikiekko, joka estää nimenomaan blunttia syömästä tietään läpi retkipatjoista. Tämä ongelma huomattiin joskus -07 alkupuolella ja siitä lähtien se on ollut myös korjattuna nuolenteko-ohjeeseen.

[olho]

Bluntin ja solumuovin väliin kuuluu se nahka- tai kumi- tai peltikiekko, joka estää nimenomaan blunttia syömästä tietään läpi retkipatjoista. Tämä ongelma huomattiin joskus -07 alkupuolella ja siitä lähtien se on ollut myös korjattuna nuolenteko-ohjeeseen.

No niinpä näkyy. Se on tosin piilotettu tuonne bluntti-osion puolelle kärjen sijaan, niin en sitä sieltä kärkeä rakentaessa huomannut. No onneksi noissa omissa nuolissa tuon ongelman itse nopeasti huomasin ja pois korjasin. Kiitos huomautuksesta.

[Sefraim]

Tiedän että kehitys kehittyy, mutta on se mielestäni hiukan omituista kun joka vuosi monimutkaistetaan toimivaksi havaittuja asioita.

Olen tosin ehdottomasti standardisoinnin kannalla nuolien suhteen että saadaan yleisesti toimiva ratkaisu, kun sitä ei ole. Mutta jos siinä vaiheessa kun ruvetaan linjaamaan 05' asti toiminutta ratkaisua jota on jatkokehitelty turvallisemmaksi muuttamalla perussääntöjä(esim. nuo vetopituudet ja esim. 26.5 paunaisten hyllyttäminen "koska jotain voi sattua"), niin kustaan useamman ihmisen muroihin niin finansiaalisesti (ne tosiaankin ovat perkeleen kalliita väsätä ne nuolet, ja aikaa menee älyttömästi) kuin peli-ilon puolesta.

Boffausta ei ikinä tulla saamaan 100% turvalliseksi jossa kenellekään ei satu mitään pahaa ja aurinko paistaa aina ruusunpunaisten silmälasien läpi. Kyseessä on kuitenkin kontaktilaji, jossa perimmäinen idea on lyödä ja ampua toisia osaanottajia.

Tämä kritiikki ei siis Susien puolelle, vaan erinäisille kauhistelijoille omine ehdotuksineen&pelkoineen.

Vedetään vielä recap rautalangasta:
-Ikinä sotahuudossa EI olla saatu aikaan sälöytyneistä nuolista tulleita vahinkoja, tai oikeastaan edes avosälöytymisiä.
-Ikinä sotahuudossa EI olla saatu aikaan vaurioita nuoltenkärjistä, läpisyöneistä blunteista tai silmä-tms. osumista
-Ikinä sotahuudossa EI olla saatu aikaan vaurioita nokeista.

Pelkät jossittelut eivät auta tässä asiassa, sillä tietty mediaani vaurioille AINA tulee säilymään. Säännöt on tehty auttamaan minimoimaan sitä, mutta jos tässä yksinkertaisuudessaan ammutaan toisia puukepeillä niin pitää pitää mielessä että siitä voi sattua jotain, pehmusteita tai ei.

[Chasselas]

.

[Chasselas]

Ei sääntöjä enään monimutkaisemmiksi. Selvemmiksi ja varmemmiksi, kiitos. Nuolien rakennus ohjeet ovat sinänsä ihan ok olleet jo pitkään, eniten niissä mättää kun sanotaan virallista ohjetta kysyttäessä tulee helposti vastaus ''nämä ovat vain suuntaa antavia'', etenkin kun joku vetoaa siihen että oli tehnyt nuolensa wikin ohjeiden mukaan. Wikissä kun kuulemma mikään ei ole virallista. Muita aseita rakentaessa voi helposti todeta, ettei muuten menis sohussa läpi. Nuolien kanssa saa vain toivoa että menispä nää nyt läpi.

Siellä oli kaksi nuolitarkastajaa, ja mun ymmärtääkseni heillä ei ollut yhteistä linjaa siitä millä perusteilla nuolet pitäisi päästää läpi. Ensi vuodelle paremmin!

Kyllä meitä oli välistä kolme tai neljäkin. En tiedä, mitkä ohjeet muilla oli mutta ite kysäsin ohjeet Eetulta (päätarkistajapossu). Se kyll olis ollut kiva plussa löytää nuolitarkastajille suunnatut ohjeet ihan luettavana versiona, mitkä pitää tarkistaa minkä kaiken suhteen ja miksi varmasti hylätään, mitä suositella korjaukseen jne. tms. Ei varmaan olisi tullut tälläistäkään tunnetta kellekkään, jos sellaset olisi olemassa. Kertokaa, jos jossain on. Mitä jousien tarkastamiseen taas.. Kaikki jouset mitä tarkastus pisteelle tuotiin niin pe kuin la, mitattiin ja merkattiin mustalla teipillä, mittauksen vältti vain ne pienetpunaiset, kuten todettiin, mutta nekin piti käydä näyttämässä.

Mitä niihin nokkisuojiin tulee, moni oli tehnyt sillä wikin mallilla ja niin moni niistä hylättiin että yäk. Muutama Pikardilainen vahvasti kyseenalaistikin sen 'päälle taittuvan mallin', kun mikään ei takaa sen taittuvan aina nokin tielle tai pysyvän muodossaan. Turha hakea mitään täysin turvallista nokkusuoja mallia, ei ole sellaista. Itse kannattaisin kaksipuolista nokkisuojaa vain yhden päälle taittuvan suikaleen sijasta. Se ei vaikuta lentorataan, ainoa pieni miinus sille on kenties kuluvuus käytössä (eli toinen puoli aavistuksen herkemmin irtoaa päivän aikana) mutta sekä wikin-mallilla että kaksipuoleisilla nokkisuojilla varustettuja nuolia ampuneena väitän että ihan yhtä paljon niitä nokkisuojia menee rikki, oli kumman mallinen tahansa. Kaksipuoleista nyt vain pidän turvallisempana varmemman suojaavuuden takia. Vaikka toinen puoli taittuisi sivuun, toinen taittuu päälle. Etenkin tekisin tälläisen, jos nuolessa on muovinen nokki, joka on terävä ja pieni. Se nyt ei olisi kiva saada paluu kimmokkeena paljaalle ihollekkaan. Toisaalta, mitään ei vielä ole käynyt kuten sitä sanotaankin täällä. Pluntin päällä taas en haluaisi nähdä metalli levyä, nahka kuulostaakin huomattavasti ihmisystävällisemmältä (ja kevyemmältä) vaihtoehdolta ja on aivan riittävä.

Sitä mietin että onko se oikeasti niin, ettei niitä lasikuitu/hiilikuitu vartisia nuoli tarvitse teipata millään? Mikä peruste siihen on? Okei, pääjousiasetarkasta/nuolitarkastaja sen totesi ettei tarvitse kun siitä kysäisin häneltä nuoliatarkastaessani, mutta miksi ei, jäi vaivaamaan. Etenkin niiden Klasun toisessa töpössä heittämien kuvien jälkeen (vaikka ei ollutkaan boffoammunnassa tapahtunut), asia ihmetyttää.

[JonTzu]

Sitä mietin että onko se oikeasti niin, ettei niitä lasikuitu/hiilikuitu vartisia nuoli tarvitse teipata millään? Mikä peruste siihen on? Okei, pääjousiasetarkasta/nuolitarkastaja sen totesi ettei tarvitse kun siitä kysäisin häneltä nuoliatarkastaessani, mutta miksi ei, jäi vaivaamaan. Etenkin niiden Klasun toisessa töpössä heittämien kuvien jälkeen (vaikka ei ollutkaan boffoammunnassa tapahtunut), asia ihmetyttää.

Aivan. Nuo ongelmathan ovat olleet tiedossa. Rikkoutuessaan lasikuitu muuttuu viiltäväksi ja läpäiseväksi kuituhuiskaksi. Se on lasikuidun ominaisuus. Muualla (noh, ainakin Dagorhir ja SCA) käytetään teippausta tällaisten nuolten ympärillä juuri tästä syystä. Samasta syystähän meillä täytyy lasikuidusta tehdyt torrakot pehmustaa.

[Klasu]

Suora vaahtomuovikärki tuntuu varmasti paremmalta suoraan edestä päin tulevassa osumassa. Muistakaa kuitenkin sivulta tulevien osumien ns. 'lusikkaefekti'. Viistosti silmään tulevan nuolen suora vaahto- ja solumuovikärki voi upota silmäkuoppaan syvemmälle kuin pyöristetty kärki.

Vaahtomuoviosan pyöristämisellä tai suoraksi jättämisellä on pieni vaikutus verrattuna siihen miten leveä nuolen varren edessä oleva kova stopparikappale on. Pointti on yksinkertaisesti siinä että osuman voimaa pitää saada jaettua silmää ympäröiville luille mahdollisimman paljon. Pehmusteet eivät auta jos niiden keskellä on kova 'piikki' joka aiheuttaa osuman voiman keskittymisen kärjen keskelle.

Kaikille taitaa olla tässä vaiheessa selvää että pelkkä varsi tunkee pehmusteista läpi. Leventämällä vartta puupalikalla ja nahkapalalla saadaan pehmusteet kestämään kauemmin mutta osuman voima keskittyy edelleen melko lailla kärjen keskelle. Käyttämällä nahkapalan sijaan kovaa ja leveää stopparikappaletta saadaan osuman voima jakautumaan tasaisemmin koko kärjen alueelle ja mahdollisimman paljon pois sieltä keskeltä. Peltilevy on askel oikeaan suuntaan mutta millinenkin vääntyy toistuvista osumista mutkalle eikä enää aja asiaansa.

Silmäturvallisuuden osalta nuolenrakennusohjeisiin voisi tarkentaa että miten leveä varren edessä olevan stopparikappaleen kovan osan tulee olla. Parasta olisi jos kova kappale ei mahtuisi silmäkuoppaan siinäkään tilanteessa että kaikki pehmusteet ovat pettäneet.

Silmäkuopan halkaisija on :muistaakseni: n. 30 mm joten kova stopparikappele voisi olla tätä leveämpi. Käytin SoHu 2009:ssa halkaisijaltaan 40 mm:n stoppareita jotka oli tehty uhmw-polyeteenistä. Mikä tahansa muovi ei käy, eikä mikä tahansa rakenne. Laitan näistä kuvat kun ehdin, koitan myös selvittää mitä näiden valmistaminen teollisesti maksaa.

Alla linkki testiin josta saa viitettä siihen että leveämpi kova stopparikappale voisi olla turvallisuuden kannalta parempi.

http://www.idv-engineering.de/html/eye_safety.html

Kärkien turvallisuutta voi kokeilla helposti itse. Ota vähintään pari senttiä paksu solumuovilevy, teippaa siihen normaali ruskea aaltopahvi kiinni ja teippaa hökötys kovaan seinään, aaltopahvi ampujaa kohti. Ammu pahviin. Pahvi painuu kasaan tai jopa murtuu. Kärjen rakenteen tulisi olla sellainen että pahvi pysyy ehjänä ja että osuman halkaisija pahvissa on mahdollisimman lähellä kärjen halkaisijaa. Tällaiset testit kannattaa tehdä 25 paunan jousella, pitkällä vetopituudella. Kevyt jousi ei kerro totuutta. Varo nuolen pomppaamista takaisin ampujaa kohti.

[qMp]

Suora vaahtomuovikärki tuntuu varmasti paremmalta suoraan edestä päin tulevassa osumassa. Muistakaa kuitenkin sivulta tulevien osumien ns. 'lusikkaefekti'. Viistosti silmään tulevan nuolen suora vaahto- ja solumuovikärki voi upota silmäkuoppaan syvemmälle kuin pyöristetty kärki.

Komppaan. Yritin jo aiemmin tätä purnata, mutta yritykseni selittää asiaa murskattiin täysin.

Voisin alkaa laskemaan piruuttani kuinka monesti osun nuolella suoraan, ja kuinka monesti viistoon. Väitän, että täysin suoraan tulevat osumat on todella häviävä luokka tässä tilastossa.

[Accu]

Komppaan Sefraimia. Melee-aseiden kanssa luotetaan turvallisen peruspehmustuksen jälkeen pääasiassa aseiden käyttäjiin (ei lyödä lappeella, ei remmota olan takaa), miksei myös jousiaseissa? Tottakai pitää varmistaa että edes point-blankistä tulevalla silmäosumalla ei voida saada aikaan vahinkoa mutta viimekädessä vastuu siitä ampuuko huonosti (esim. liian läheltä tai kilpirivistöön josta nuolella on suuri todennäköisyys kimmota nokki edellä takaisin) on vain ja ainoastaan jousiampujalla itsellään.

[Wizzyli]

Itselläni on ollut nuolitarkastajana usein kova halu avata ja katsoa mitä eri nuolentekijöiden nuolien sisällä oikein on, sitä kun ei teippien läpi oikein näe. Olisiko mahdotonta lisätä sääntö, että vaikkapa aina 20 nuolta (tai jokaista alkanutta 20 nuolta) kohden yksi avattaisiin ja tarkastettaisiin kirurgisesti?

Tiedän että jotkut maksavat nuolistaan rahaakin ja muita ei välttämättä muuten vaan mielytä että joku nuolista rikotaan jotta nähtäisiin sen sisään, mutta tuo 5% pistotarkastelu ei olisi minusta ainakaan kovin paha. Lisäksi useinmiten ne teipit voisi ehkä repiä auki niin, että nuolen voisi yhä korjata teippaamalla sen uudelleen.

Tietenkään tehdasvalmisteisia tms nuolia ei rikottaisi turhaan, jos sellaisia jollain sattuisi olemaan. Eivätköhän ne ole melko tasalaatuisia.

Lisäksi voisi ehkä jakaa hyviksi havaituille nuolenvalmistajille jokin maininta tasalaatuisuudesta, jolloin tämän henkilön valmistamia nuolia ei tarvitsisi purkaa. Jos siis oikeasti halutaan luottaa johonkuhun.

[Accu]

Itselläni on ollut nuolitarkastajana usein kova halu avata ja katsoa mitä eri nuolentekijöiden nuolien sisällä oikein on, sitä kun ei teippien läpi oikein näe. Olisiko mahdotonta lisätä sääntö, että vaikkapa aina 20 nuolta (tai jokaista alkanutta 20 nuolta) kohden yksi avattaisiin ja tarkastettaisiin kirurgisesti?

Itselläni ei periaatteessa ole mitään sitä vastaan että joku minun nuolieni sisälmyksiä tutkii mutta järjestelmällinen tarkastus vie minusta turhaan resursseja, lähdetään menemään hakoteille heti alkuunsa jos ei pystytä luottamaan siihen että jousimiehet ja -naiset tekevät nuolensa turvallisiksi. Mahdollisesti sellaisten nuolten tapauksessa jotka ulospäin näyttävät rajatapauksilta on vähintäänkin perusteltua tiedustella nuolten rakennetta ja ehkä avatakin yksi mutta nuolitarkastajilla (joka ainakin sivustapäin katsottuna näyttää melko paskanakilta) on varmaan ihan tarpeeksi hommaa normitarkastuksessakin

[Wizzyli]

Voit olla oikeassa. Ehkä se pitäisi muuttaa nimenomaan muotoon että niitä _voidaan_ aukoa.

[Haltia]

Niin. Tätä voisi toki juuri soveltaa niihin rajatapauksiin. Jos joku nuoli tuntuu ja näyttää kummalliselta ja poikkeaa muista nuolista, niin ei muuta kuin kirirginen toimenpide käyntiin...

[Klasu]

Kannatan ajatusta siitä että satunnainen nuoli (tai muu ase) voidaan tarkastajan toimesta avata. Lisäksi voisi olla hyvä juttu että jokainen toisi tarkastajalle yhden kärjen osat valmiiksi avattuna, ilman vartta.

Toisaalta mikään ei estä jotakuta ottamasta kentälle nuolia (tai muita aseita) joita ei ole tarkastettu, tai näyttämästä tarkastajalle kärkeä joka poikkeaa siitä mitä nuolissa on. Vastuu aseiden turvallisuudesta onkin niiden rakentajilla, ja niillä jotka nuolia kentällä tarkastavat, ei infopisteen asetarkastajalla.

Olisiko sopivaa vaatia että jokaisessa nuolessa lukisi sen omistajan nimi tussilla merkittynä? Jos jotain sattuu niin saataisiin ainakin nuolen omistaja selville ilman suurempaa arvuuttelua. Oma nimi nuolen varressa lisää myös vastuuntuntoa siitä miten on nuolen rakentanut tai sen kentällä tarkastanut.

Ja saisipa osuman kohde helpommin selville kuka hänet ampui

[Haltia]

Tämähän on mitä mainioin idea. Kannatan nuolen nimeämistä siitäkin syystä, että ne löytävät myös tiensä takaisin kotiin helpommin.

[olho]

Tämähän on mitä mainioin idea. Kannatan nuolen nimeämistä siitäkin syystä, että ne löytävät myös tiensä takaisin kotiin helpommin.

Nuoliinhan tehdään jo ryhmäkohtaiset merkit pehmustettuun päähän nuolen varteen, sitten henkilökohtaiset merkinnät (itsellä yhtenäinen punainen heijastinteippi) jonnekin muualle kohti nuolta. Eli periaatteessahan nuo on merkitty, kunhan vaivaudut selvittämään kenen merkki on kyseessä. Itse en jaksaisi jokaiseen nuoleen nimeä kirjoittaa (no ehkä jos nimimerkki riittää niin voisi sen olho:n sinne räpeltää).

Sen sijaan tuo satunnaisen nuolen pistotarkastus vaikka sitten teipit repimällä olisi aivan loistava lisä. Teipit laittaa hetkessä uusiksi ja sitä kautta ainakin tulisi avattua se yksi nuoli ja katsottua onko nuolen tekijä ymmärtänyt mitä on tekemässä.

[Athene]

Tasainen kärki suhteessa pyöristettyyn on ehdottomasti mukavampi silmien kannalta. Vaikka tasaiseen kärkeen jääkin reunat, ne eivät tule perushyvin tehdyssä nuolessa koskaan sellaisella painolla silmään kuin pyöristetyn kärjen keskiosa.

Mielestäni tuo 5 tai 5,5cm on liian pieni halkaisija kärjelle. Itse kokeilen nuoliani omaan silmään: Jos en voi laittaa nuolta kevyesti silmäkuoppaa vasten niin, että silmät ovat samalla auki (eli nuolen kärki edes hipoo silmämunaa), kärki on liian pieni. Tällä tavalla testattuna 5,5 ei riitä.

Erittäin hyvä vaihtoehto nuolien uusimisille omissa treeneissä (jos siis ei jaksa/halua laittaa kärkiään uusiksi) on olla ampumatta päähän. Se vähentää pääosumia ainakin minulla 95 prosenttia, eli silmävammojenkin todennäköisyys pienenee. Itse päädyin ampumaan kypärättömiä melkeinpä pelkästään torsoon, kun olin riittävän monta kertaa ampunut ikävän silmäosuman kaverille.



En tiedä, miksi Sotahuudossa on toistaiseksi vältytty silmävammoilta (vai onko? En ole kysynyt Essiltä viime- ja tästä vuodesta), mutta Maahinkaisen treeneissä silmäosumia on alkukesästä tullut säännöstään ainakin yksi per treeni, ainakin yksi näistä on tehnyt ihan haavan sarveiskalvoon (onneksi ei kuitenkaan pupillin kohdalle). Miksi meillä on näin, en tiedä. Ehkä meillä vain on suhteellisen paljon jousiampujia, jotka treenaavat säännöllisesti ja osuvat siihen päähän niin tähdätessään. Sotahuudossa jousiampujat ovat vuosi vuodelta pätevämpiä, joten silmävammat ovat ihan oikeasti riski, joka täytyy pyrkiä ennaltaehkäisemään.

[ZamboNet]

Jyväskylän treeneissä on tosiaan suhteessa hurja määrä jousia ja myös ampujat ovat todella tasokkaita (osuvat päähän suhteellisen helposti jos sinne yrittävät). Veikkaan että sotahuudossa silmätapaturmia on vähemmän, koska sotahuudossa kypäriä käytetään paljon enemmän kuin normaaleissa treeneissä.

[Delvor]

En tiedä, miksi Sotahuudossa on toistaiseksi vältytty silmävammoilta (vai onko? En ole kysynyt Essiltä viime- ja tästä vuodesta), mutta Maahinkaisen treeneissä silmäosumia on alkukesästä tullut säännöstään ainakin yksi per treeni, ainakin yksi näistä on tehnyt ihan haavan sarveiskalvoon (onneksi ei kuitenkaan pupillin kohdalle). Miksi meillä on näin, en tiedä. Ehkä meillä vain on suhteellisen paljon jousiampujia, jotka treenaavat säännöllisesti ja osuvat siihen päähän niin tähdätessään. Sotahuudossa jousiampujat ovat vuosi vuodelta pätevämpiä, joten silmävammat ovat ihan oikeasti riski, joka täytyy pyrkiä ennaltaehkäisemään.

Sotahuudossa jouset ampuvat huomattavasti kauempaa kuin jykylän treeneissä. Sohussa alle kymmenestä metristä ammutut nuolet ovat aika lailla poikkeuksia monella jousiampujalla. Myöskin naaman suojaavat kypärät ovat yleisempiä. Ja kuten sanoitkin maahinkaisen reeneissä on todnäk korkein osuus tarkkoja jousiampujia.

[Haltia]

Mielestäni tuo 5 tai 5,5cm on liian pieni halkaisija kärjelle. Itse kokeilen nuoliani omaan silmään: Jos en voi laittaa nuolta kevyesti silmäkuoppaa vasten niin, että silmät ovat samalla auki (eli nuolen kärki edes hipoo silmämunaa), kärki on liian pieni. Tällä tavalla testattuna 5,5 ei riitä.

En tiedä, miksi Sotahuudossa on toistaiseksi vältytty silmävammoilta (vai onko? En ole kysynyt Essiltä viime- ja tästä vuodesta), mutta Maahinkaisen treeneissä silmäosumia on alkukesästä tullut säännöstään ainakin yksi per treeni, ainakin yksi näistä on tehnyt ihan haavan sarveiskalvoon (onneksi ei kuitenkaan pupillin kohdalle).

Öhm. Joo, hätävarjelua jos saa sanoa. Tällä tavalla miekkojenkin kärki pitäisi isontaa niin ettei voisi mahtua silmään. kaikki pitäisi suurentaa. Missä vaiheessa tulee raja vastaan?

Sotahuudossa ei ole tapahtunut vielä mitään silmävammaa joka olisi johtunut nuolesta.

Tätä harrastusta ei saa koskaan vaarattomaksi. Jos haluaa vaarattoman harrastuksen niin kannattaa siirtyä vaikka pelaamaan wowia. Siis joka ikisessä harrastuksessa on omat vaaransa. Ratsastus, sähly, jalkapallo... kerro harrastus minä sanon mikä siinä on vaarallista.

Se on toki hyvä, että vaaratekijät saadaan minimoitua, mutta mielstäni se onko nuolen kärki 5 vai 6cm, on jo saivartelua.

Teidän treeneissä on tullut aika paljon haavereita. Meillä on Selenen treeneissä käynyt yksi haaveri ja se oli kaulaan. Kuinka läheltä te ammutte?
Ei kannata tähdätä päähän, kannattaa oppia ampumaan torsoon. Se onko jollain torsopanssaria tai ei, ei pitäisi olla väliä. Jos ampuu vahingossa päähän niin sille ei voi mitään.

[Delvor]

Teidän treeneissä on tullut aika paljon haavereita. Meillä on Selenen treeneissä käynyt yksi haaveri ja se oli kaulaan. Kuinka läheltä te ammutte?
Ei kannata tähdätä päähän, kannattaa oppia ampumaan torsoon. Se onko jollain torsopanssaria tai ei, ei pitäisi olla väliä. Jos ampuu vahingossa päähän niin sille ei voi mitään.

Jos kilpiä on mukana matseissa torsoon ampuminen on melkolailla yhtä tyhjän kanssa, pätevä kilpimies nappaa suojaamaltaan keihäältäkin torsoon tulevista nuolista helposti 80-90% pois. Päähän ammutut nuolet ovat hankalampia koska etenkin rivikäyttöisten kilpien nostaminen kovinkaan korkealle kaverin naaman eteen nopeasti on melkoisen nihkeää.

On paljon näppärämpää lähteä ratkaisemaan ongelmaa tekemällä naamaosumista turvallisempia, kuin alkamalla keinotekoisesti rajoittaa osumapaikkoja.

[Haltia]

Niin, tottakai se olisi se paras tapa ratkaista asioita. Toisaalta, mielestäni torsoon ampumista kannattaa harjoitella myös.
Tarkoitan tällä kommentillani vain, että se 5 cm ei niin paljoa eroa siitä 6cm...
Me Suomessa pelataan vielä todella turvallisesti ja pienillä paunamäärillä verrattuna esimerkiksi rajanaapuriimme Viroon.

Onko nuolien kärjen leveyksiä järkeä lähteä muokkaamaan kun sille ei oikeasti ole havaittu mitään tarvetta? Toki varoivaisuus on hyve, mutta kohta tämä laji muuttuu michelin ukko harrasteeksi.
Itse olen saanut paljon pahempia osumia esim. keihäistä...

[N.Hirvelä]

Me Suomessa pelataan vielä todella turvallisesti ja pienillä paunamäärillä verrattuna esimerkiksi rajanaapuriimme Viroon.

Tämän takia Viroon lähtijät tuntuvat panostavan siihen että saavat silmiä suojaavan kypärän käyttöön sinne. Haluammeko muka lähteä tälle linjalle Suomessa?

Itse olen nyt Sotahuudon jälkeen käynyt pari kertaa Maahinkaisten treeneissä, molemmilla kerroilla tuli kauniisti silmäosumia jotka laittoivat ihmisiä hetkeksi pois taistelusta (mm. itseeni osui). Kuten Delvor sanoi, niin suurella määrällä kilpiä ei voi muualle ampua. Ja en ymmärrä mitä järkeä on harjoitella kilpiin ampumista (eli torsoon ampumista), eihän siitä mitään hyötyä ole.

Kuten sanoit, ei se 5cm ole paljoa eroon 6cm, joten miksi ei voida ottaa 6cm minimiksi? Kyseinen leveys kuitenkin tekee eroa turvallisuudessa, itse ainakin tahdon boffata niin, että voin mennä treeneihin ja tietää että pystyn menemään todella suurella todennäköisyydellä seuraavana päivänä töihin, ilman että mikään vamma estää sitä. Eikö siis ole hyvä että vahinkoriski tippuu siitä 0.01% vielä 0.0001%:iin asti, kerran kun se ei paljoa eroa vaadi?

Oma tarkoitukseni ei ole siis olla mitenkää ylireagoiva tai "kukkahattutäti" turvallisuusasiassa. Näen kuitenkin nuolten kärkien pienen leventämisen ja tasapäisyyden järkevänä ajatuksena, koska se lisää turvallisuutta pienillä kustannuksilla. Riskien ohittaminen sillä, että vedotaan kaiken olevan vaarallista, ei vähennä riskiä loukkaantumisiin.

Sotahuudon jousiampujat tulee kehittymään paremmiksi joka vuosi, joka tarkoittaa suurempaa todennäköisyyttä osua sinne naamaan ja silmään.

[qMp]

Me Suomessa pelataan vielä todella turvallisesti ja pienillä paunamäärillä verrattuna esimerkiksi rajanaapuriimme Viroon.

Tämän takia Viroon lähtijät tuntuvat panostavan siihen että saavat silmiä suojaavan kypärän käyttöön sinne. Haluammeko muka lähteä tälle linjalle Suomessa?

Ei tainnut Haltia sitä siinä kyllä sanoa.

Taisipa antaa vain vertailukohteen, että ollaan jo näillä nykyisillä säännöillä paljon turvallisemmilla vesillä kuin muualla. Ettei tarvitsisi lähteä ampumaan yli.

Tosiaan itse odotan kauhulla sitä päivää kun joku vaatii varret pehmustettaviksi

[N.Hirvelä]

Me Suomessa pelataan vielä todella turvallisesti ja pienillä paunamäärillä verrattuna esimerkiksi rajanaapuriimme Viroon.

Tämän takia Viroon lähtijät tuntuvat panostavan siihen että saavat silmiä suojaavan kypärän käyttöön sinne. Haluammeko muka lähteä tälle linjalle Suomessa?

Ei tainnut Haltia sitä siinä kyllä sanoa.

Taisipa antaa vain vertailukohteen, että ollaan jo näillä nykyisillä säännöillä paljon turvallisemmilla vesillä kuin muualla. Ettei tarvitsisi lähteä ampumaan yli.

Kyllä ymmärsin että se on vertailukohde että Suomessa on turvallisempaa. Mutta kuten sanoin, taidot kehittyy ja silmäosumia alkaa tulee enemmän, joten se voi aiheuttaa Suomessa myös saman kuin Virossa, että kypäristä tulee melkein pakolliset.
Näin selvennykseksi.