Örkkien palaute

[Plästik Dub]

Murskauduitko örkkien rynnäköiden alle, jäädyitkö kilpien eteen, vai ammuttiinko sinut kenties goblinien Millenium 5B:llä? Kertokaa se meille. :3

[Gebu]

Ei helvetti, miten te teette ton aina? Aina teidän menoa kattelee ja ei voi olla hymyilemättä. Törkeän hienoa. Oli mahtavaa väistää kaksi ensimmäistä Millenium 5Bn kutia, ja kolmas osui, epiikan sääntöjen mukaan. Ei edes harmittanut kuolla siihen. Muutenkin, oli itselleni suurta hupia tulla vähän väliä hätyyttämään teidän Night Goblineita.

[Haltia]

Goblinit <3. Muutenkin kaikki on tosi hyvin pukeutuneita ja suurin osa jaksoi eläytyä koko viikonlopun loppuun asti.

Kiitos kaikesta ja voitto oli täysin ansaittu!

[AtheneNocturna]

Örkit tulee ja jyrää aina ainakin niin kauan kun Rinsessan ruoska paukkuu.
Ai helkkari, teitä oli hauska huudattaa.

Emä ei kiitä, mutta jättää rankaisematta kun kerrankin osasitte hommanne oikein.
Olitte aivan mahtavia. <3

[Par]

Todella hauskaa eläytymistä!

[Kodiaki]

WAAAAAAAAAAAGGGGHHHHH!!!! Kita on tyytyväinen vaikka ääni meni ekan päivän jälkeen. Onneksi on noita alempia jotka voi hoitaa käskyttämisen. Saa itse syödä lisää magiaa ja tulla isommaksi ja kovemmaksi.

Mutta loistavaa eläytymistä kaikilta ja Hiidet taas sekoilemassa sai käyttää hiisi spesial taktiksei. Hienoo oli harmi ettei tuu enää

[DiabolusIgnis]

Hiisiä oli kiva säikytellä <3

[Isokisu]

Moe !!

Kanssahiisssssssssille iso kiitossss! Viimeinkin örkit voittivat!

Örkistön moreenia kohensi mitä parhaiten piiskan pauke, sillä oli aina kumman piristävä vaikutus pienten vihreiden aivojen toimintaan. Tai siihen homeitiömassaan, mikä nyt itse kullakin vihernahalla sitä ajattelupuolta hoitaa... Goblinitkin saivat aikaan rivin alta aikayksikön ja jopa sellaisen, jossa kaikki katsoivat samaan suuntaan! Suorastaan sirkustempun tasoinen suoritus.

Kiitos Örkkirimpsrempsalle ja Kidalle, jotka jaksoivat piiskata keskenään sekoilevaa ja kähinöivää örinäpetterilaumaa oikeaan suuntaan etsimään...ööö...juttuja. Niitä sinappeja. Tai kiveksiä... Mitä ne olikaan? Makeita juttuja kuitenkin. Tai ainakin ruuasta oli puhe.

Hauskaa oli, ehkä loputkin maalista ja liimasta saadaan irti, kunhan pääsee kolmannen kerran suihkuun...

T: Örkkikisuli

[MrBigMr]

Jos jonkun mielestä Lumenorin kiväärikomppania oli taistelussa vähän kevyt (miekan mittaiset "varsiaseet", olematon panssarointi ja paljon larppausta), niin kokeilkaapa gobboja. Niitä piti käskyttää ja potkia, ennen kuin ne teki mitään, ja sitten ne kuoli kun vihollinen vähän katsoi niiden suuntaan.

Mutta kaikki hyvässä hengessä ja pilke silmäkulmassa.


Ja sen mä vaan kysyn kaikilta vastustajilta, miksi hitossa kaikki juoksi mun ohi? Monta, monta kertaa vihollisia pinkoi ohi kuin mua ei olisikaan, ja kun jonkun huomion sain naamaan stäbbäämällä, mulle sanottiin, että mä näytin muka kuolleelta. Vee tee äf, mään?


Ja hsssssssss!

[Raud Mustasavu]

Oli upea kohta kun olin skouttaamassa ja jouduin vihernahkojen piirittämäksi. Siinä meni koko touhu upeaksi näyttelyksi ja Norretian barbaari kohtasi ylivoiman, kun hiidet lähenivät hihitellen ja solvaten. Upeaa oli eläytyminen kun rupesin karjumaan ja huitomaan kuin vesikauhuinen elukka, niin hiidet ottivat taka-askelia ja "pelästyivät" (vaikka olisin ollut hukkakauraa sille porukalle) lopuksi sain niskaani käpyjä jne. Sekä hiidet tulivat sahailemaan raajoja irti ruuaksi.

Loistavaa porukkaa! Eläytyminen +++

[Joensuu]

Yksi parhaista jutuista oli se kun olin valvomassa teltta-aluetta ja tarkistamassa aseita perjantai-iltana, te jätkät harjoittelitte siviilivaatteissanne siellä kentällä sitä hiisitanssia.

[Luna Guardian]

Örkeistä löytyi todellisia herrasmiehiä. Hiidet eläytyivät loistavasti omiin rooleihinsa ja oli aina mahottoman huvittavaa katsoa kun mokomat saivat minusta kontrollin .

Herrasmieheilystä sen verran, että oli todella mukavaa että hiisisotakoneen käyttäjät tulivat kevyesti koputtamaan olalle ja sanoivat täysin asiallisesti, että "Nyt suhun osui". Siellä pellin, finfoamin ja mellakkapanssarin alla ei oikein tuntenut niitä osumia, joten suuri kiitos ymmärryksestä. Isokilpinen örkkisoturikin ymmärsi sen, ettei tarvinnut heijareilla hakata, kun ei siitä hyötyä ollut, piiloutui vain kilpensä taakse (pelkuri! ) sitten kun siitä ei enää kuollut.

Oli todella hauskaa mättää teitä vastaan, ja sitten kanssanne ja sitten jälleen vastaan, kaikki saman skenaarion aikana vielä . Kiitokset!