Sääntösysteemin täysuudistus.

[blite]

Skylarkin sanoin: Rajoitetaan tapoja jolla panssaroidun miehen voi tappaa. Tuo lyöntien jaottelu kolmeen kastiin ei ole absoluuttinen tai ainoa vaihtoehto millä tämä voidaan saavuttaa, mutta se tuntui tähän mennessä luontevimmalta ajatukselta.

Eiköhän tässä kaikki samalla asialla olla: säännöistä halutaan paremmat ja raskas panssarointi ei tue suhteessa tarpeeksi hyötyä. Tässä ehdotuksessa suurin kritiikki näyttääkin kohdistuvan tapaan, jolla lyönnit on esitelty jaoteltavaksi:

Oma mielipiteeni on se, että siellä sekamelskan keskellä ympikypäräinen soturi, joka ei edes kunnolla näe tulevaa iskua, tuskin erottaa viillon ja lyönnin toisistaan.

"Se oli ihan selvä viilto, ei se tehonnut!"
"Höpöhöpö, pisto se oli, se vain jatkoi kättä pitkin ensin pistettyään! Kuolit!"
"Ei siinä ollu tarpeeks voimaakaan!"

...jos lyönnit tulevat "metrin svingi ja pläts" meiningillä
... Ainakaan itse en haluaisi saada pärstääni tämmöisia joka toisessa
skenussa, voi pienimpiä hieman hirvittää tämä tämmöinen.

Harmittaisi muutenkin joutua oletusarvoisesti pistämään kaikkia jos joukkueen pelipaidan alta ei ehdi bongata sankarin panssarityyppiä

Keihäs on taas jokaisen pojan märkäuni näillä säänöillä. Pistetään niin kovaa, kun pystytään ja saadaan tappoja.

Säännöstö tuntuu siis soveltuvan hyvin tietyllä tavalla "hardcoremmalle" porukalle, joilta löytyy sitä panssaria ja kokemusta niin että osumat osataan ottaa oikein. Sotahuudon mittakaavassa vastaavalla osallistujakunnalla säännöt aiheuttaisivat varmasti tilanteita joista jää paha maku suuhun itse kullekin

[Qoshovius]

Minulla herää mieleen kysymys:

Miten tapat full platejätkän, jolla on sugarloaf ja maasta leukaan, vielä kupera kilpi?
Entä jos tilanteena on vielä rynnäkkö, jolloin pääkin painetaan piiloon kilven taa? Mihinkäs sitten pistät kuperan kilven ohi?

Muutenkin mielestäni rynnäkkötilanteet vaikeutuisivat, sillä platen läpi muussa ryminässä tuskin huomaa, onko isku nyt viilto vai pisto, eikä lyöjäkään voi olla varma. Tämä tekisi kilpirynnäköstä mahdottoman torjua, ja siten suosisi überraskaita ryhmiä mielestäni liikaa.

Jotenkin tämä systeemi kuulostaisi toimivalta jossain pienemmän skaalan larppitaisteluissa tai sitten vain 1vs1 - tilanteissa.

Odottelen mielenkiinnolla, mitä keskustelua tästä vielä syntyy.

[Nightingale]

Mihinkäs sitten pistät kuperan kilven ohi?

> vastaus on että et mihinkään, mutta näin se on oikeastikin. Se pitää vaan pysäyttää se rynnäkkö, ja sitten etsiä kolo kilven ohi niinkuin oikeastikin. Tai tehdä läpimurto ja päästä lyömään selkään. Lopultakin ne kilpityöntö tilanteet ei ratkeaisi siihen että aseita heilutellaan ranteella vastustajien seassa tai lyödään nilkkoihin. Tämä olisi hyvin positiivista kehitystä.

Kyvyllä pitää oma linja tiiviinä ja myöskin muodostelmat riittävän syvänä alkaisi olla aivan uusi merkitys.

Iskun tavan huomaa kyllä yllättävän hyvin siitä miten se voima siinä välittyy. Jos sitä ei plate mies huomaa, niin ei sen tarvitse siihen kuollakkaan. Lyöjä voi tehdä vielä selväksi ja huutaa "Pisto kylkeen sinä saksalainen koira" niin eiköhän se ala siitä selviytyä.

Loppujelopuksi miehiä joilla on täydelliset levypanssarit on sotahuudossa aika vähän, ja olisi hienoa jos nämä olisivat taktinen elmentti eikä vain koriste.

[Zenzu]

Mihinkäs sitten pistät kuperan kilven ohi?

> vastaus on että et mihinkään, mutta näin se on oikeastikin. Se pitää vaan pysäyttää se rynnäkkö, ja sitten etsiä kolo kilven ohi niinkuin oikeastikin. Tai tehdä läpimurto ja päästä lyömään selkään. Lopultakin ne kilpityöntö tilanteet ei ratkeaisi siihen että aseita heilutellaan ranteella vastustajien seassa tai lyödään nilkkoihin. Tämä olisi hyvin positiivista kehitystä.

Eli kilpirynnäkön pysäyttäminen vastapalloon suoritetulla kilpitaklauksella on positiivista kehitystä? Ei ainakaan turvallisuuden kannalta... Olen samaa mieltä siitä, että tämä sääntösysteemi lisäisi todennäköisesti ainakin realismia ja taistelun taktisuutta, mutta oikeasti, onko se lajissa tärkeintä? Miksei samantien mennä lyömään porukalla toisiamme oikeilla miekoilla, oikeat kamat niskassa. Laskettaisiin ainakin vain ne oikeasti haavoittavat osumat.

Itse voin ihan varmuudella sanoa, että jos systeemi on "vain selvät ja tuntuvat lyönnit lasketaan" kaikkien lyöntien voima tulee nousemaan, mikä ei välttämättä ole hyvä asia turvallisuuden kannalta.

Mutta oikeasti, tämä on systeemi jota olisi hauska päästä ainakin kokeilemaan. Hiomista se kaipaa, mutta niin kaipaa nykyinenkin säännöstö

[blite]

Toivoisin, että tämän viestiketjun sääntöehdotuksesta tehtäisiin hiotumpi versio, jossa huomioitaisiin tähän ketjuun jo nyt esillenoussut kritiikki perustellummin. Muilta osin aion tähän viestiketjuun jatkossa soveltaa tieteellisestä kirjoittamisesta tuttua sääntöä: "älä käytä palautteen antoon enempää aikaa kuin mitä kirjoittaja alunperin tekstinsä tuottamiseen"

Koen aiheesta keskustelemisen toki tärkeänä, mutta näinkin raskaan kritiikin (ks. aiemmat viestit ja niiden tiivistelmä) jälkeen jään kaipaamaan hiotumpaa ja perustellumpaa esitystä sääntöprotosta.

[ZamboNet]

Ihan mielenkiintoinen ehdotus sinänsä, mutta en ainakaan kylmiltään lähtisi sotahuutoon viemään juurikin niistä syistä mitä on aikaisemmin tullut jo esille.

Herää kuitenkin kysymys, että kuinka hyvin se fullplate jätkä siellä sugarloaginsa sisällä rekisteröi niitä eri iskutyyppejä, kun nykyiseltäänkin on jo vaikea huomata iskuja. Toisaalta historiallisesti oli varmaan melko tavallista että se taistelukenttien tankki pyrittiin kaatamaan ja sitten etsittiin ne heikot paikat, josta eliminointi oli helpompi suorittaa. Sotahuudossa kaataminen ei kuitenkaan ole sallittua, joten kevyemmät yksiköt eivät voi käyttää samoja metodeita peltipurkkien avaamiseen. Vai olisitko valmis sallimaan myös ihmisten kaatamiset/kampittamiset yms. ?

[Hytti]

Rukoilen jumalia, etteivät järjestäjät edes lue tätä aihetta!

Jos sotahuudossa mennään sinne, että erilaiset lyönnit vaikuttaa eri tavalla niin mennään ihan väärään suuntaan ja vielä silmät kiinni. Argumentoin:

1) Koska olen ninjatuzz-soturi ja pystyn taistelemaan kymmeniä, jopa satoja vihollisia vastaan yhtäaikaisesti kokovartalopanssarissani sinkkiämpäri päässäni, en oikeasti kerkiä aina näkemään minkälaisen piston, lyönnin tai osuman saan itseeni. Minulle riittää tieto siitä että sain osuman. Se on selkeä ja lapsikin tajuaa että nyt tapahtui kun osuma on aina osuma. Se ei toimisi edes siten, että tietyt asetyypit tekisivät erilaista vahinkoa, koska yleensä näen vain sen että nyt vilahti jeesusteippinen patukka johkin.

2) Johonkin raja pitää pistää. Lasketaanko seuraavaksi lyöntien voimaa, jolla se tulee osumakohtaan? Riippumatta aseesta väitän että toisen ihmisen kovaa lyöminen tarkoittaa ihan eri asiaa kun esim. allekirjoittaneen. Täällä pohjoisessa on kyllä tapana lyödä kunnolla niillä patukoilla, mutta alakulttuurisia eroja on.

3) Mielestäni erilaisten panssareiden paremmuutta sääntösysteemeissä kannattaa lähteä kehittelemään aivan toisesta suunnasta, kenties panssareista itsestään ennemmin kuin lyönnistä. On olemassa niin monta erilaista lyöntitapaa kuin on lyöjääkin.

4)Minä olen tyhmä possufarmari. En oikeasit erota (varsinkaan joukkotaistelu melskeessä) mikä minuun osunut lyönti on "kunnon svingi" tai vaikkapa pisto. En välttämättä vaikka näkisin millainen isku kohti hujahtaa. On vaikea erottaa tai laskelmoida ilman eksakteja sääntöjä, että tuliko lyönti mistä kulmasta, kuinka kovaa ja miten pitkän matkan ennenkuin osuu. Entä mikä olisi sen vastaavanlaisen oikean esikuvan iskuvoima.

Sitten vähän muutakin ettei mene pelkäksi tyrmäämiseksi:
-Kuten joku sanoikin, voisi toimia pienemmissä mätöissä, esim kaksinkamppailuissa.
-Onhan se ihan hienoa
..mutta onko sillä merkitystä?

[Nightingale]

Tässä tarkistettu versio:

Muutos panssarisääntöihin:

Tavoite: Panssaroitu mies on vaikeampi tappaa. Linjataisteluihin kestoa ja haastavuutta. Vähemmän tuplia ja hallitumpaa aseen käsittelyä.

Ensimmäinen askel. Panssarit ovat ikuisia. Ne eivät kulu. Rikkonaiseen raajaan lyöminen ei tapa, vastustaja pitää aina lopettaa. (Jos meiltä löytyy järkeä tehdä backstabit hellesti, niin niin voi tehdä nämäkin).

Aseilla voi vahingoittaa efektiivisesti kolmella eri tavalla.

Mikä tahansa viilto, sipaisu, liutus, sahaaminen, tuikkaaminen, napauttaminen jne on ns, VIILTO: Tähän kategoriaan kuuluvat kaikki kyseenalaiset osumat, ja esimerkikse se jos miekka jää kainaloon jumiin. Nyrkkisääntönä, jos et oikein tiedä mikä se oli, se oli viilto.

Näitä edellämainittuja viiltoja vastaan suojaa nahka- ja kangaspanssarit (tai parempi), siten että mikäli tällainen panssariin osuu, siitä ei tarvitse lainkaan välittää.

Kaikki hyvästä liikkeestä tulevat ja takaisinpäin pomppaavat osumat ovat LYÖNTEJÄ. (Esimerkksi sivallus mahaan joka jatkaa matkaa on viilto, mutta jos se osuu kylkeen ja pysähtyy se on lyönti). Nämä osumat ovat kaikki sellaisia ettei kenellekään jää epäselväksi osuiko vaiko ei. (Tämä yleensä ymmärretään jo ennen kuin lyönti otetaan vastaan eikä sen tarvitse olla kovakaan). Tällaiset lyönnit menevät läpi kankaasta ja nahasta, sekä lamauttavat raajan osuessaan rengaspanssariin. Lamautuneet raajat eivät ole irti, niihin lyömällä ei voi tappaa, mutta niitä ei voi myöskään käyttää. Lamautuneet raajat palaavat käyttökelpoiseksi kun omistaja vetäytyy hetkeksi hieromaan sitä. (Parhaimmassa tapauksessa jopa roomalaistyylinen eturivin sotilaiden vaihtaminen voisi muuttua kannattavaksi, antaen jälleen lisää taktisia mahdollisuuksia.) Chainiin tai parempaan pukeutunut soturi ei siis koskaan voi menettää raajaansa pysyvästi (ellei panssarissa ole aukkoja), ja on vihollisen kannalta tärkeää ettei näitä päästetä karkuun.

Plate suojaa kaikilta yhdenkäden aseiden lyönneiltä (warhammerit tms pois luettuina) ja Kahdenkäden aseiden lyönnit lamauttavat platemiehen raajat.

PISTO lävistää kaikki panssarit ja siksi lasketaan kaikki erittäin selvästä paikasta tehdyt osumat joka tulee aseen "terävällä" kärjellä, niin että se ei ohjaudu sivuun. Tämä käsittää myös lyönnit jotka tehdään panssarin läpäisyyn tarkoitetulla aseella. Tämä ei ole maksietäisyydeltä tehty kosketus aseen kärjellä, vaan tarkka ja hallittu osuma jossa on sen verran työntöä takana että sen tuntee. Näistä paikoista ei lähes koskaa jää epäselvyyksiä, sillä tämä vaatii lähes poikkeuksetta että on päässyt ns. "vapari" paikkaan.(jolloin ei edelleenkään tarvitse lyödä lujaa) Kuten varmasti on jo selvää, tällaisen tekeminen valmiina olevaa miestä vastaan on vaikeaa, joten aivan täysin panssaroidun miehen tappaminen onnistuu parhaiten yllättämällä sivusta tai takaa.

Nopea kooste joka taistelijan pitäisi muistaa:

Hyökkääjä: Pyrin hakemaan hyvää paikkaa tehdä hyvä isku joka lamauttaa, tai hyvä pisto joka tapaa. Vastaavasti jos näen haarniskoimattoman kohda, voin yrittää kynätä siihen ja vahingoittaa verrattaen vähäisellä vaivalla.

Hyökkäyksen kohde:

Nahkapanssari: Voin antaa sen miekan olla siellä kylhessä vaikka se toinen sahaakin sillä, ei tarvitse laskea montako kertaa se sahaa tai naputtaa. voin ohjata miekan terää panssarilla, mutta en voi ottaa mitään suoraan vastaan.

Chaini: Varon ettei vastustaja pääse puolustuksen ohi pistämään heikkoon kohtaan, ja jos otan lyönnin vastaan, voin vetäytyä ja hoitaa kättäni. Minun ei tarvitse välittää mistään mikä ei ole varsinaisesta tarkoitettu minun tappamiseeni.

Plate:

Voin torjua käsillä jotka ovat suojattu, voin sitoa vastustajan aseen vaikka kainaloon, tai ottaa siitä gautletilla kiinni. Minun täytyy varoa tulemasta yllätetyksi, enkä saa päästää ketään niin lähelle, että he saavat vaparin. Minua ei voi käytännössä voi pistää raajoihin joten huolehdin keskiruumiista.


Seuraavaksi aseiden vertailua tässä systeemissä.


Tikari/naskali: Tappaa varmasti läheltä kenet vaan kun pääseet iskuetäisyydelle.

Miekka: Voit viiltää panssarittomat kohdat rikki millä vaan aseen osalla ja muutenkin nauttia hyvästä käytettävyydestä. Voit myös pistää ja tappaa isommankin mörön.

2 käden miekka: Voi viiltää, voin lyödä panssareihin ja tainnuttaa, ja voin pistää suht kaukaakin. Kilven puute on suolainen.

Sotavasara/mikä tahansa muu selkeä panssarin läpäisyyn tarkoitettu leka: Kantama ok, voi tappaa platen kerrasta jos osuu torsoon. Tainnuttaa myös raajat. Ei voi viiltää, joten hyvinkin nihkeä haarniskoimattomiin verrattuna miekkaan. Myöskin pitkä varsi josta voi helposti ottaa kiinni ilman gauntlettiakin.

Keihäs: Tällä ei voi lyödä. Kantama on mahtava, läheltä turha. Päälle tulevaan viholliseen olisi tarkoitus osua muuten tuskin saa toista mahdollisuutta. Haarniskamiestä ei voi käytännössä tappaa kuin torsosta, mikä on helpommin sanottu kuin tehty.

Hilpari: Voin pistää piikillä, voin humauttaa panssarimieheltä käden toimintakyvyttömäksi, ja voin viiltää panssaritonta miestä ranteeseen. Hyvä range, ei kilpeä.

Jousi: Tappaa laakista, mutta vaatii tarkan osuman jos haluaa ettei kimpoa ohjaannu sivuun. Ammutun voi olla vaikea huomata heikkoa jousen osumaa takaapäin tai sivulta joten myös se aiheuttaa päänvainvaa. Jättää omistajansa verrattaen suojattomaksi. levypanssareihin raajaosumat eivät auta.

Sotahuudossa on tainnut aikaisemmin olla olemassa sellainen sääntö että jos et tiedä mikä sinuun osui, niin olet kuollut. Tämän jälkeen olisi todennäköisesti helpompi tietää. Lisäksi ehdotan että aina kun pääsee heittämään vaparin voi huutaa että "Kuole sinä jumalaton hunni!" Niin ei jää sekään epäselväksi. Lopuksi vielä siltä varalta että sellaisia skenejä tulee joissa tästä olisi hyötyä, niin voisi backstabata hiljaa laittamalla käden kaverin silmille takaapäin, tästä saattaisi olla joskus hyötyä.

Voi olla että näkisimme taistelijoita jotka kantavat erilaista aseistusta eri vihollisia vastaan ja ainakin taktinen ajattelu pääsisi uusiin ulottuvuuksiin.

[Nightingale]

Kaataminen on vaikea kysymys. Itse olisin valmis siihen että hallitusti maahan vieminen olisi sallittua, mutta luulen että se ei ole kokonaisuudessaan hyvä ratkaisu. Tätä simuloidaksemme kuitenkin, tämä systeemi antaa mahdollisuuden vain pistää sitä kaveria läheltä siihen levyyn ja se kuolee. Jos olet kaatamis paikassa, niin voit yleensä tehdä tämänkin. Sitä heikkoa kohtaa ei tarvitse ihan niin paljon etsiä kuin oikeasti .

[saloneju]

Mielestäni jo sääntö siitä, että saman raajan hakkaaminen toistuvasti ei tapa vaan ainostaan tekee raajan käyttökelvottomaksi tekisi paljon. Tämän jälkeen nopeat tapot vaikeutuisivat huomattavasti ja pitäisi aina nähdä vaivaa että saa lopetettua vastustajan.

Mikäli olet boffannut muutamaa vuotta pidempään niin tiedät varsin hyvin minkä takia sääntö siitä, että osuma jo kuolleeseen raajaan tappaa, alun alkaenkaan tuli voimaan.

Jokunen vuosi sittenhän näin ei ollut; kuollut raaja pysyi kuolleena, vaikka siihen lyötiinkin uudestaan. Tämä aiheutti pitkällä tähtäimellä sitä, että kaikista härskeimmätkin huijaustapaukset poisluettuna, kuolleita raajoja alkoi yllättäen löytymään muuten tappavan lyönnin tieltä, eikä raajansa menettäneelle käynytkään mitään.

Kun aiheeseen päästään, haluaisin tuoda esille mielestäni peliteknita huijaamistakin tärkeämmän näkökulman nykyisen säännön puoltamiselle: "osuma kuolleeseen raajaan tappaa" -sääntö kannustaa myös parempaa kehonhallintaan ja sitä kautta tasapainoon. Kun kuolleet jalat ja kädet eivät heilu siellä taistelijan etusektorissa vaan peliteknisen kuolemanpelon vuoksi pysyvät siististä takana tämä parantaa olennaisesti ottelijoiden tasapainoa - teknisesti fiksumpaa ja tukevampaa ja vielä turvallisempaakin. Väitän ja muistelen, että joka ikinen vähänkään vakava Sotahuudossa sattunut vamma on tullut huonon tasapainon seurauksena, ei suinkaan esimerkiksi lyömisen tai edes havainnoinnin. Lisäksi sanoisin niin ikään, että suurimmat potentiaaliset riskitilanteet on koituneet huonosta tasapainosta. Sen valossa sanoisin, että jokainen sääntö joka kannustaa hyvään ottelutasapainoon ilman olennaista tinkimistä peliteknisista eduista on kannatettava.

Kyllä nimenomainen sääntö on ihan empiirisen kokemuksen myötä syntynyt ja hyväksi havaittu käytössä. Olettaen, että se poistettaisiin taas, millä muulla tavalla bofferointikulttuuri on muutamassa vuodessa muuttunut, jotta näkisit ettei sama ongelma nousisi uudestaan pintaan?

[Nightingale]

saloneju: Ymmärrän tämän ongelman, mutta en pidä sitä näin isona. Vain kaikkein härskeimmät jätkät liikuttavat sitä lamaantunutta kättä ja ei lyöjänkään pitäisi edes yrittää lyödä läpi siltä puolelta. Se että pitäisi saada vähän erilaisia osumia olisi mielestäni positiivinen muutos. Olen boffannut 90 luvun puolelta asti enkä pitäisi sitä kedän riiputtamista velttona mitenkään ylivoimaisena tehtävänä. Se että kääntää kyljen jossa on rikkinäinen käsi suojaamassa ruumista, niin on sellaista mitä oikeastikin saattaisi tehdä viimehetken ratkaisuna.

[goblintaikuri]

Minusta taistelu nykyisessä muodossaan on jo riittävän haastavaa ja kiinnostavaa sekä riittävän yksinkertaista. Hyökkäystä ei voi perustaa vain panssarin varaan kuten tällaisen idean toteutuessa mahdollisesti voisi.

Nykyisellään panssarista saa kaikissa muodoissaan edun, joka ei kuitenkaan ole ratkaiseva menestyksen tekijä. Mielestäni tämä on hyvä asia.

[BlueSkie]

Meinasin jo aiemmin postata mietteitä tästä ehdotuksesta, mutta teenpä sen nyt uudemman version kunniaksi. Suhtaudun itsekin varauksella tämän säännöstön soveltuvuuteen Sotahuutoon, mutta pienemmällä ja kokeneella porukalla tämä voisi olla todella hauska systeemi.

Alla omia näkemyksiäni kohennetun version muutamista kohdista, jotka pistivät silmään.

Lamautuneet raajat palaavat käyttökelpoiseksi kun omistaja vetäytyy hetkeksi hieromaan sitä.

Vastustan. Miten valvotaan, että niitä raajoja ei regeneroida milloin huvittaa? Lisäksi antaa anteeksi tyhmiä mokia, joita tulisi tappelussa välttää sekä sotii myös sitä haettua realistisuutta vastaan.

Kahdenkäden aseiden lyönnit lamauttavat platemiehen raajat.

Tahtoisin lisätä, että pääosuma kahdenkäden aseen lyönnistä tai pistosta (ei siis viillosta) pitäisi tappaa kypärällinen taistelija. Lisäksi voisi olla perusteltua antaa kahdenkäden aseiden lyönneillekin platenläpäisy, kuvittelisin hilparin/zweihänderin tekevän melko mojovaa jälkeä levyyn ja sen läpi kunnon heijarilla. Tämä antaisi myös jotain tsäänssejä plate-kilpimiestä vastaan kun voi murjoakin sen kuoliaaksi pelkän yhden (nopeimmilla kahden) piston ja varatikarilla tökkäämisen lisäksi.

Plate:
Voin torjua käsillä jotka ovat suojattu, voin sitoa vastustajan aseen vaikka kainaloon, tai ottaa siitä gautletilla kiinni. Minun täytyy varoa tulemasta yllätetyksi, enkä saa päästää ketään niin lähelle, että he saavat vaparin. Minua ei voi käytännössä voi pistää raajoihin joten huolehdin keskiruumiista.

Raajoilla torjumista en hyväksy oli kuinka platea päällä tai ei. Lajin (ja sääntöuudistuksen) idea ei kuitenkaan liene, että plate-mies ryhtyy esittelemään yyber-kuuleja matrix-ju-jutsu-muuvssejaan ja torjuu kaiken päin tulevan käsillään. Toiseksi, kainalohan tahtoo olla perinteisesti platen heikko kohta, joten yllämainittu esimerkki voisi olla paremmin muotoiltu, en kuitenkaan vastusta ajatusta platen käytöstä aseen sitomiseen mikäli aseen vaikuttava osa osuu vain panssariin eikä ihoon.
Miksi raajapistot eivät toimi? Jos levyllä suojattuun raajaan tulee riittävän hyvä pisto niin kyllä sen pitäisi mielestäni myös näkyä jossain. Jos kerran levy on lähes immuuni kaikelle muulle niin miksi pitää vielä pistotkin rajata torsoon/päähän? Vai tarkoititko, että käytännössä hyvä pisto raajaan on lähes mahdotonta/hyvin harvinaista?

Jousi: Tappaa laakista, mutta vaatii tarkan osuman jos haluaa ettei kimpoa ohjaannu sivuun. Ammutun voi olla vaikea huomata heikkoa jousen osumaa takaapäin tai sivulta joten myös se aiheuttaa päänvainvaa. Jättää omistajansa verrattaen suojattomaksi. levypanssareihin raajaosumat eivät auta.

Boffonuolten kehnojen lento-ominaisuuksien, heikon kantaman ja muutenkin hankalan huomattavuuden takia pitäisin jousten osalta säännöt entisellä mallilla. Ja nuolen pitäisi myös lävistää se levy raajassakin, onhan se nyt sentään pistävä asetyyppi.

[Nightingale]

BlueSkie:

Olen sitä mieltä että raajojen parantuminen olisi perusteltua, eikä sen parantumisajan tarvitse olla kuin sekuntteja. Pääasia ettei se parane kesken sen tappelun jossa parhaillasi olet. Ilman jalkaa tai kättä tappelemisesta ei kukaan saa hirveästi ylimääräistä intoa, ja perääntymisestäkin olisi hyötyä.

Samaa mieltä siitä, että päälyönnit kahdenkäden aseilla voivat olla tappavia. Tässä täytyisi löytää joku tasapaino, mutta tämä vaikuttaa hyvältä, olet oikeassa.

Olen sitämieltä että hyvänkin lyönnin esim tavallisesta miekasta pitäisi pysähtyä plateen. Tämä johtaa siihen, että voit laittaa käden eteen ellei lyönti ole kahdenkäden aseesta (jolloin siis käsi menee) Tämä on ehkä eniten taisteluun vaikuttava seikka, mutta lisäisi realismia roimasti. Täyslevyjen kehittymisen jälkeen kilvistä tuli turhia juuri tämän takia.

Heikolla kohdalla ei tietenkään sidota. Hyvä huomia. Mutta jos siinä on panssaria, niin ei se teräväkään miekka läpi mene ilman huomattavaa työtä.

Ajattelin noita raajapistoja pitkään. Tämä ajatuksen takana oli se, että raajojen pyöreisiin pintoihin on todella vaikea saada lävistävää osumaa nuolella oikeasti ja vaikka se osuisikin niin se ei välttämättä edes tee kädestä käyttökelvotonta. Samoin keihäillä. Mutta tämä voi olla täysin turha sääntö. Yritin edelleen löytää balanssin näiden kahden asian välillä: Haarniskoitu mies voi tuntea olonsa jokseenkin turvalliseksi, ja haarniskoitu mies on kuitenkin mahdollista tappaa ilman ihmetekoja. Totta on että pisto raajaan on hyvin hankala käytännössä, mutta luulen että tässä olisi mahdollisuus epäselviin tilanteisiin ja tappeluun siitä että oliko osuma hyvä. Joten jos panssaroituihin jalkoihin ei pistetä niin se selventäisi asiaa. Ei tulisi mieleenkään tehdä mitään kyseenalaista ja sillä keihäälläkin haettaisiin osumia vitaaleille alueille.

[Hanhap]

Kottikärry täyteen nuolia ja heittokeihäitä. Yksinkertainen on kaunista. Ehdottamasi systeemi alkaisi mennnä tähän suuntaan
Vähän kokenut panssarimörkö > taidokas skirmishaaja.

[Nightingale]

Panssarimörkö > skirmaaja.

Se että eri osastot täyttävät erilaisia taktisia lokeroita ja eri tehtäviä toisi vain lisää rikkautta koko tapahtumaan. Kaikkien ei tarvitse pärjätä kaikille head on.

[Wizzyli]

Jousi: Tappaa laakista, mutta vaatii tarkan osuman jos haluaa ettei kimpoa ohjaannu sivuun. Ammutun voi olla vaikea huomata heikkoa jousen osumaa takaapäin tai sivulta joten myös se aiheuttaa päänvainvaa. Jättää omistajansa verrattaen suojattomaksi. levypanssareihin raajaosumat eivät auta.

(Tässä kohtaa väännän sarkasmikerrointa hiukan isommalle, joten nieleskelkää seuraava vähän vähemmällä pureskelulla)

Tjaha. Eli jos nuolen osumaa ei huomaa kunnolla, sitä ei tarvitse laskea? Pitääkö tästä nyt taas vetää se johtopäätös että jousien paunarajoja tarvitsisi nostaa niinikään realistiselle tasolle (~100 paunaa), jotta panssarimörötkin huomaavat ne osumat varmasti?

Tietysti samalla loppuisi valitus jousien kantamasta ja sensellaisesta. Kun kantama pitenisi moninkertaiseksi jousienkin taktinen käyttö nousisi "aivan uusiin ulottuvuuksiin."

Jooh. Jos välillä väännän sarkasmikerrointa vähän pienemmälle niin näkisin oikeitakin ongelmia. Esimerkiksi nuolien torjuminen yksinkertaisella käsisuojalla. Ja miksei keihäidenkin. Lisäksi koko systeemi johtaisi helposti siihen että joku vain riehuu ja riehuu osumista huolimatta, koska ei mielestään saa kunnon osumaa. Ja sitten tulee pesäpallolyönti päähän aiheuttaen aivotärähdyksen, jotta jannu saadaan pysähtymään.

Lisäksi koko "lyödään kovempaa ja realistisemmin" setissä näkisin sen ongelman että myös panssaroimattomia lyötäisiin yhtälailla kovemmin, ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta.

Ja loppuun taas niitä sarkastisia kommentteja: Tuohon ylläolevaan piakkoin joku varmasti toteaa että osaahan ne mättäjät säätää sitä voimankäyttöään kohteen mukaan. Tähän samaan seikkaan vedoten, osaahan ne jousimiehetkin säätää vetopituutta kohteen mukaan heikommaksi.

[Teme]

Jaa´a.

No, nuoliskis IDV:t ja taas se mörkö huomaa osumat, mutta mites ne joilla ei ole sitä levyä nahan päällä.

Sitten, tuo systeemi menee aivan yli hilseen. Ei mitään jakoa et tuon sais toimimaan sohussa. Liikaa aseita joilla omia ominaisuuksia ja vaikutusia eri tyylin panssariin jne. jne. Nostaa alottamistasoa/kynnystä roimasti. Sekasortoa.

Siitä vaan oma, sohun tyylinen, tapahtuma pystyyn johon nuo säännökset. Itse olisin ainakin kiinnostunut.

[Oravainen]

ensimmäiseksi propsit ihan semifiksusta ajatuksesta

-tarkoituksena ei ole missään nimessä innostaa lyömään kovaa.Tarkoituksena on vain pyrkiä lyömään selvästi.

-Tämän säännön tarkoitus on laittaa lyöjä ajattelemaan lyöntiään, mihin tähdätä ja miten tappaa.

-Kertokaa miksi nykyinen systeemi olisi parempi.

1. Selvästi=kovaa. Ainakin vastaanottavassa päässä osumat tuntuvat, kun ne tulevat kovaa. Ei välttämättä suurella nopeudella pärstään, mutta jos pistoon tunkaisee vähän ylimääräistä voimaa siinä loppupuolella niin vastaanottaja tuntee kovempaa painetta hermosoluillaan.
Ei kovin kivalta kuulosta, mutta totuus on julma. Tottakai meidän kaikkien tulisi pyrkiä selkeisiin mutta turvallisiin lyönteihin.
Kun kuitenkin esmes panssarin käyttäjät eivät kuulemani mukaan nimeltämainitsemattomissa tapauksissa, jotka ovat osumienlaskemattomuudellaan runsaasti närää aiheuttaneet, eivät harjoittele panssari päällä, niin osumien laskeminen on edelleen vaikeampaa.

2. Mitä tulee ajatteluun, ei ajattelua ehdi liikaa tapahtua. Varsinkin jos vastaanottaja joutuisi miettimään mitä osumia nämä nyt sitten olivatkin jne, systeemi on liian monimutkainen. Tällä hetkellä säännöt toimivat, koska ne ovat yksinkertaiset. Jos aloittelijat joutuvat lisäksi näillä säännöillä tornikilpi+tinatölkin eteen, ei heiltä vaadita vain ajattelua vaan ihmettä. Kuten todettua, sääntöehdotus lisäisi panssarien hyötyä -> epäaloittelijaystävällistä ja eriarvoistavaa. Ei mennä välineurheiluun, eihän?

3. Nykyinen sääntösysteemi on parempi, koska se on yksinkertainen. Varsinkin lammaantumiset yms. sekottavat pakkaa. Sitäpaitsi, jos sääntöuudeistuksella haetaan realismia, niin kannattaisi pikemminkin siirtyä onkivapaa painavampiin välineisiin ennenkuin ryhtyy viemään niiden tekniikkaa lähemmäs "historiallista esikuvaa".
Itselleni sotahuuto on urheilua ja hauskanpitoa, historiallisuuden suhteen olennaisempaa on tunnelma ja viitekehys eikä historian tarkka mallintaminen sääntöjen kautta.

Panssarimörkö > skirmaaja.

Se että eri osastot täyttävät erilaisia taktisia lokeroita ja eri tehtäviä toisi vain lisää rikkautta koko tapahtumaan. Kaikkien ei tarvitse pärjätä kaikille head on.

Muistuipa tästä mieleen jälleen yksi nimeltämainitsematon tapaus, joka ajoi kestopistesysteemiä ja totesi, että raskaan tuleekin runnoa kevyt maan rakoon (ja kehdattiin vielä väittää ettei kestopisteet vähentäisi aloittelijoiden määrää...)
Haistan välineurheilua. Osasitte ilmaista asian tahdikkaammin, mutta minusta on masentava ajatus, että se jolla on raskaammat kamppeet ja isompi kilpi p00naa toisen taitotasoon katsomatta. Mutta tämäkin on vain niitä arvoja, että urheilu on historianelävöitämistä tärkeämpää.

Tälläkään hetkellä kaikki eivät pärjää kaikille "head on", jos ei ole huomattu. Vaikka nousuamme pistetilastoissa on juhlittu ankarasti, saamme keskimäärin turpaan raskaammilta porukoilta, noin kolmanneksella porukastamme oli kypärän lisäksi yhtään mitään panssaria yllään sotahuudossa. Ja tosiaan panssarin osaa ei ehkä tarvitse korostaa, kun lauantaina kuolin joka ainoan kerran kahteen pamputukseen lätkäkypärääni.


Mitä tulee aseiden erotteluun, se lisää jälleen säätöä ja monimutkaisuutta. Sellaset säännöt on olemassa Bicolline -taistelularpissa Kanadassa, jonka säännöt käänsin tuossa jonkin aikaa sitten. Pitäisi löytyä täältä jostain...

[Gnomus]

Tässäpä minunkin mielipiteitäni aiheeseen:

Oravainen tiivisti aiheen hyvin, mutta vähän lisää.

Nykyiselläänkin voimankäyttö, niin backstäbissä kuin edestäkin, on vaihtelevaa. Jos iskuihin aletaan vaatia "napakkaa" iskua lisääntyy voimankäyttö. Enkä oikein jaksa uskoa, että kaikki taistelijat kykenisivät (jos edes haluavat) muunnella iskuvoimaansa sen mukaan kuka on vastassa, jos edes tabardien ja kilpien takaa saavat nähtyä onko vastustajalla joku haarniska vai ei.

Osuman saaneiden raajojen ongelma jo mainittiinkin. Se "kuollut" käsi poistaa hyvin nopeasti tehokkaasti iskualasta 1/3. Jos rampa on "paksajätkä" ja pitää sitä kuollutta kättä sopivasti siinä edessä suojaa se jo kaikki toiselta sivulta ja edesta tulleet iskut. Samoin yksijalkaisen toista jalkaa on miltei mahdoton lyödä poikki ramman jalan puolelta.

Suurin ongelma on kuitenkin arviot ja laatusanat. "Hyvä", "napakka", "selvä" ovat niin ympäripyöreitä, että niistä tulee ongelmia. Jos kaikki tappelijat ottavat homman hyvin ja rehellisesti ja osaavat tehdä oikeita arvioita taistelun kiireessä ja vielä saavat tiedostettua mitä ympärillä tapahtuu niin homma toimii. Pahimmillaan homma menee siihen, että jokainen pisto tulkitaan "ohjautuvaksi". Pelkän pistokärjen syvyinen pisto ei juuri tunnu levyn läpi ja vähänkään kovemmalla voimalla se pisto ohjautuu syrjään (koska ei voi upota panssarin läpi). Bofferilla ei myöskään voi koettaa lyödä avoimiin saumapaikkoihin koska terä on niin paksu, joten kaikki osumat osuvatkin sitten panssariin, ellei panssarissa ole todella isoa aukkoa. Ehdotetut muutokset jättäisivät "paskoillejätkille" tai vain taisteluhuumassa voitontahdosta innostuneille todella suuren vallan olla huomioimatta osumia. Uskoisin, että tämä veisi paljon taistelujen mukavuudesta. Onhan se panssarimörön tappaminen hieno saavutus, mutta jos se onnistuu vasta kymmenennen "riittävän" piston ja monen kuolleen liittolaisen jälkeen, niin ei siinä ole hurraamista.

Myös iskujen ja aseiden tulkinnallisuus on hankala. Jos vastassa on vain muutama henkilö tai vain yhden tyyppisillä aseilla varustettuja henkilöitä voi homma vielä sujua. Mutta sivusta ja takaa tulevista iskuista on vaikea sanoa mistä ne tulivat. Vai pitäisikö tuntemattomasta aseesta saatu osuma laskea pahimmaksi mahdolliseksi, eli pistoksi? Jos ei, niin sen peltipurkin selän pistely voi käydä turhauttavaksi, jos se vastustaja olettaa kaikki osumat vain pikkutökkimiseksi tai viilloiksi. Myöskään lähitilanteissa ei ole helppo sanoa oliko se kilven alta annettu osuma taidokas pisto vaiko vain epätoivoinen rystyviilto. Epäselvyyttä aiheuttaisi myös kahden käden aseet. Jos tilanne ei ole selkeä kohde ei voi tietää montako kättä sillä lyöjällä oli miekan varressa.

Backstäbbäämisesta tulisi suuri ongelma. Huutaminen ei toimi, koska kuuluvuus on heikko ja tiiviimmässä taistelussa on todella vaikea saada kohdistettua sitä huutoa, etenkin jos huuttaa pönttökypäräiselle kaverille takaa tai sivusta. Missään nimessä en halua nähdä backstäbbäämistä käden silmille vientinä, ellei kaikille ole pakollisena silmikollinen kypärä, koska siinä tulee hyvin nopeasti hajonneita silmiä kun likaisia tai pahimmassa tapauksessa panssaroituja käsiä tungetaan vastustajan silmiin.

Jos nyt taistelukentällä on taktisia vaihtoehtoja. Viime vuoden menestyneissä ryhmissä oli niin keihässiiliä, kilpimuuria kuin häröpallojousia. Ryhmillä ja varusteilla on eroja, joten kyllä niitä taktisia kuvioita voidaan käyttää nykyiselläkin systeemillä.

Tiivistäen. Ehdotukset auttaisivat taistelun realistisuuteen, ainakin joiltain osin. En kuitenkaan ole varma olisiko tässä tapauksessa lääke pahempi kuin itse vaiva. Nyky säännöt eivät ole täydelliset eivätkä realistiset, mutta ne ovat toimivat ja antavat aika paljon tasapainoisia vaihtoehtoja aseistuksen ja panssarin määrän suhteen. Ehdotettuja sääntöjä en haluaisi nähdä Sotahuudossa. Jossain muussa tapahtumassa niitä voisi kokeilla. Arvioisin kuitenkin, että käyttökokeilussaniistäkin löytyy puutteita (sen voi jokainen sitten arvioida ovatko ne isompia vai pienempi kuin nykysääntöjen ongelmat). Ainakin yksi on niiden tarjoama mahdollisuus tiedostetulle tai tiedostamattomalle sikailulle, koska niin paljon riippuu tulkinnoista, ja siinäkin vain kohteen omista tulkinnoista. Rankempaa otetta ja parempia lyöntitekniikoita haluaville on sitten rottinkitaistelu, tosin siellä on sitten omat ongelmansa kuten polven alle lyömisen kieltäminen.

[Falcata]

Olen satavarma että berserkkaus muodostuisi ihan oikeaksi ongelmaksi. Syöksytään täyspanssareissa tikarin ja kilven kanssa kilpimuodostelmaan ja survotaan sillä tikarilla (ja gauntletilla) ihmisiä naamaan, eikä osumia huomata tai oteta tappavina, ennen kuin sitten tulee se vaarallisen kova hilparin isku päähän. Iskut lyödään kovempaa, jotta ne otetaan, ja tästä kärsivät etenkin panssarittomat. Jo nykyisellä sääntöjärjestelmällä tulee niin kovia lyöntejä että ihmisiä on saatu shokkiin. Suomalaisten boffereiden paino paljastaa tässä vaiheessa ikävämmän puolensa, kun sillä hilparilla lyödään se tarpeettoman luja heijari berserkin pysäyttämiseksi niin siinä sattuu ihan oikeasti.

Etenkin tuo panssarikaverien osumien ottamattomuus aiheuttaa ihan oikeasti närää, kun kunnollisia osumia tullaan sivuuttamaan, sitä ei voi välttää. Välillä on ihan mahdotonta nähdä tuleeko isku kirveestä vai miekasta, ja kun sen tappavan kirveen iskun sitten tulkitseekin miekanlyönniksi, harmittaa sitä kaveria joka sillä kirveellä löi ja kuoli itse kun mörkö ei ottanutkaan osumaa oikein.

Mielestäni eri vaurio eri aseilla ei vain yksinkertaisesti toimi, koska taistelutilanteessa on välillä täysin mahdotonta erottaa mistä aseesta isku tuli, saati sitten että millä tavalla.

[Bosmare]

Tässä nyt paljon satunnaisia ajatuksia myöhäisiltä tunneilta.

2008 sotahuudon säännöissä vaadittiin mystinen "osuma kunnon liikkeestä", eli osumien arviointia ei tule pitää täysin uutena tai ylitsepääsemättömänä asiana.

Platet ovat oman kokemuksen mukaan ennenkin hyväksyneet (huomanneet?) ehkä neljänneksen osumista ja kun platemies kerää paljon iskuja, hänen on vaikea muistaa haarniskansa ja kehonsa tila. Rikkinäiset raajat ja panssarit ovat olleet pelaajan vastuulla, kun ne aiheuttanut vastustaja on saatu pois kuvioista.

Sneak attack voitaisiin toteuttaa ovelammin. Käden laittamisen silmille voi korvata vaikka sillä, että pyyhkäistään kämmen vastustajan näkökentän lävitse. Näin vähennettäisiin iskuja näkökentän ulkopuolelta ja saataisiin selkeyttä. Itseäni ovat ainakin häirinnyt se, että pitää huutaa kun hiippailee ja se, ettei porukka kuole selkäiskuihin.

Ainakin lyöntien isku/viilto jaottelussa näen suurta potentiaalia. Isku ja viilto on käytännössä helppo tunnistaa toisistaan, vähän niinkun litsari ja posken silitys.

Haluan myös uutena asiana vastustaa kangaspanssareita. Kangaspanssari ei lisää mitään autenttisuus pisteitä, koska sitä ei yleensä juuri erota vaatteista. Kangaspanssarin strateginen haitta verrattuna no armoriin on se, että on kuuma ja hikoilee enemmän. Vaikka tämä ehkä vaikeuttaa pitkiä juoksuja, se aiheuttaa myös nestehukkaa ja lämmöstä koituvia haittoja pelaajalle. Kohtuullisen paksu nahka panssari on ok, se painaa enemmän ja edes näyttää hyvältä.

Ainiin, kuolleista raajoista vielä. Toki on mahdollista vilpillisesti käyttää kuolleen raajojen lihaksia, mutta on myös mahdollista käydä jossain puun takana respaamassa, joka on vielä paljon pahempaa. Jonkin verran pitää luottaa pelaajien tahtoon seurata sääntöjä ja tälläinen vilppi paljastuu siinä samantien ja siitä voi nostaa paheksuvaa älämölöä tjs. Tasapainosta on mielestäni turha valittaa, osuma jalkaan gimppaa aika tehokkaasti loppu skeneksi. Osuma käteen pilaa aseen tai kilven käytön, ellet nyt ole 1 käden miekka jolla ei ole kilpeä. Tuen siis sitä, ettei kuolleeseen raajaan osuvasta iskusta käy mitään. Kaiken muun lisäksi tämäkin lisäisi sitä tarkkuutta taisteluun.

Sitten vielä niistä revitalisoivista raajoista. Vastustan tätä, se on epärealistista ja vaikeasti määriteltävää ja heikentää raajaosumia liikaa.

Jos näin irrallaan ajattelee, että nahkapanssari suojaa viilloilta, se vaikuttaa todella hyvältä idealta. Se pitäisi saada sovitettua kokonaisuuteen järkevästi. Jos tähän halutaan liittää chain ja plate, niin tässä on idea. Chain on kuin nahka, mutta ei kuole mahaosumasta, vaan saa "kuolleen keskivartalon", joka on sitten joku tyyliin ei saa liikkua paikoiltaan ja saa vaan torjua, jos selviää taistelusta niin palaa normaaliin toimintaan. Olisi myös mahdollista, että keskivartalo-osuma tuhoaa raajan. Plate voisi sitten olla kuin chain, mutta ei kuole nuoliin (jotka on vaikea havaita).

[Peltokorppi]

Sitäpaitsi kuka enään miekkoihin koskisi kun kaikkien miekkakileimiesten aseistus muuttuisi kevyiksi pistonuiksi. Eikä mikään muuttuisi muutakuin että levypanssari ihmiset kuolis helpommin kuin nykyään.

[Falcata]

Miekalla on paljon kivempi pistää kaverin kilven alta kuin kirveellä tai vasaralla, mutta toi pistonuija kuulostaa kieltämättä aika turmiolliselta miekkojen kannalta, miekkaan ei tarvitse kuin lisätä lyömäterät lappeiden kohdalle niin valmista tuli. Ei millään lailla vaikeampi käytellä kuin miekka, erona vain se että sillä saa lyötyä platen läpi.

[Nightingale]

Onhan se synkkää jos joku huijaa, ja onhan se aivan kauheaa jos joku lyö lujaa. Mitä te oikein puhutte?? SELVÄ osuma ei tarkoita sitä, että sinuun sattuu, se tarkoittaa sitä että vastustaja on lyönyt sinua niin ettei sinulla ollut mahdollisuutta suojautua. Eikö tämä ollut urheilu ja hauskanpito tapahtuma? Eikö tämä ollut herrasmiesurheilua? Eniten pahaa tälle lajille tekee se, että näissä keskusteluissa oletetaan jokatoisen boffaajan olevan järjetön peeloerkki joka haluaa tappaa kanssapelaajansa. Se että oletetaan kaikkien muutoksien johtavan siihen että hakataan kovempaa, kielii siitä että jo nyt hakataan liian kovaa, Kontrolli voisi olla tarpeen...

Myöskin tämä mentaliteetti että oletetaan kaikkien muiden huijaavan saa aikaan sen että yhä useampi huijaa.

Hävetkää.

Ja huokaus... käyttäkää nyt vähän omiakin hoksottimia.

Gnomus: Aivan, sivusta tai takaa tuleva isku varmaan on tappavin mahdollinen koska hölmöhän löisi iskulla joka ei toimi o.O eikö? Ei tämä ole mikään ongelma. Saat dissata osuman jonka huomaat olevan selvästi riitämätön. Niinhän se on nytkin... Tässä vain vedetään rajat sille miten niitä sääntöjä taivutetaan.

Eikä sitä nytkään näe onko siellä alla panssaria vai ei. Kyllä sen sitten huomaa kun se vihollinen ei kuole...

Tälläkin hetkellä suurin osa sohussa kuolleista kuolee siihen että joku lyö kylkeen tai selkään.

Falcata:Vaikka tällainen luomus sallittaisiinkin asevalikoimaan, niin sillä pitää edelleen LYÖDÄ siihen plateen. Ei riitä että sivaltaa, tai tunkee sen jonnekin sinne päin. Pitää osua sillä piikillä.

Olin tänään treeneissä. Tunnistin kyllä jokaisen osuman joka minuun tuli. Useimmiten jo ennen kuin se tuli. Ei se ole niin vaikeaa.

Jos se tulee jostain muualta, niin oletetaan että lyöjä osaa asiansa.