Virallinen palautelaatikko
- Annis
- Asemies
- Viestit: 11
- Liittynyt: Torstai, 28.06.2012 21:50
- Paikkakunta: Masku/Uppsala
Kiitos eeppisestä tapahtumasta. Oli mahtavaa päästä mättämään vielä toisen kerran tänä kesänä.
Kauheasti tuntuvat kunnon iskut saaneen kiitosta, ja niinhän sitä odotettiinkin. Varmaan onkin panssarimöröstä kiva kun oikeasti voi arvioida iskuja (ja olla käytännössä lähes tuhoutumaton jossei nyt satu osumaan jousiampujaa tai kehästä kohdalle) mutta puolialastomana (käytännössä) panssaroimattomana Pohjolan kettutyttönä koin liiallisen voimankäytön myös ongelmaksi. Esimerkiksi (toki kypärälliseen) päähäni sain muutaman iskun keihäästä niin että taju meinasi lähteä ja niska on vieläkin kipeä. Muutenkin koin että hipaisun ja täydeltä laidalta lataamisen välissä luultavasti on joku alue joka ei kaikille ole ihan selvä että mistä se löytyy.
Toki boffaustapahtumaan tullaan ottamaan iskuja mutta ei se ylenmääräinen kipu silti niin kauheasti kaunista ja alkaa ketuttamaan jossakin kohdin lujastikin.
Monista ongelmista varmaan päästäisiin alkukankeuden jälkeen ohi kun säännöt tulisivat tutummiksi ja olisivat paremmin muistissa. Ainakin taisin itse ainakin yhden selvän kypärään osuneen keihäsiskun ignoroida kun ei juuri siinä tilanteessa muistanut että Sohusta poiketen panssari ei siihen auta.
Kivuista ja tuskasta huolimatta lähtisin vielä tapahtumaan uudelleen vaikka jossakin kohtaa lauantaita jo vannoin etten näillä säännöillä enää lähde leikkimään kun sattui ihan oikeasti aika pahasti muutamaan kertaan, nimenomaan liiallisen voimankäytön takia.
Ainiin, nokkosille haluan myös antaa miinusta. Metsäskenaariot olivat kyllä muuten mahtavia, molemmissa metsissä.
Kauheasti tuntuvat kunnon iskut saaneen kiitosta, ja niinhän sitä odotettiinkin. Varmaan onkin panssarimöröstä kiva kun oikeasti voi arvioida iskuja (ja olla käytännössä lähes tuhoutumaton jossei nyt satu osumaan jousiampujaa tai kehästä kohdalle) mutta puolialastomana (käytännössä) panssaroimattomana Pohjolan kettutyttönä koin liiallisen voimankäytön myös ongelmaksi. Esimerkiksi (toki kypärälliseen) päähäni sain muutaman iskun keihäästä niin että taju meinasi lähteä ja niska on vieläkin kipeä. Muutenkin koin että hipaisun ja täydeltä laidalta lataamisen välissä luultavasti on joku alue joka ei kaikille ole ihan selvä että mistä se löytyy.
Toki boffaustapahtumaan tullaan ottamaan iskuja mutta ei se ylenmääräinen kipu silti niin kauheasti kaunista ja alkaa ketuttamaan jossakin kohdin lujastikin.
Monista ongelmista varmaan päästäisiin alkukankeuden jälkeen ohi kun säännöt tulisivat tutummiksi ja olisivat paremmin muistissa. Ainakin taisin itse ainakin yhden selvän kypärään osuneen keihäsiskun ignoroida kun ei juuri siinä tilanteessa muistanut että Sohusta poiketen panssari ei siihen auta.
Kivuista ja tuskasta huolimatta lähtisin vielä tapahtumaan uudelleen vaikka jossakin kohtaa lauantaita jo vannoin etten näillä säännöillä enää lähde leikkimään kun sattui ihan oikeasti aika pahasti muutamaan kertaan, nimenomaan liiallisen voimankäytön takia.
Ainiin, nokkosille haluan myös antaa miinusta. Metsäskenaariot olivat kyllä muuten mahtavia, molemmissa metsissä.
- GSawo
- Paroni
- Viestit: 190
- Liittynyt: Maanantai, 11.07.2011 21:48
- Paikkakunta: Oulu
Paljon on sanottu, mutta itse haluan korostaa kiitokseni Pohjolan Keisarille ja hänen lipunkantajalleen. Vaikka olenkin kuullut ilkeitä huhuja, että Peltsi ei niin rakastaisi kesäteattereita, niin vedit mitä loistavammin homman ja sait ryhmä hengen nousemaan jokaisella kerralla. Ja silloin kun keisari oli Tuonenmaanpuolella (jostain kummallisesta syystä) lipunkantaja otti johtajan paikan hyvin. Kiitän sydämellisesti, sillä se teki tapahtumasta todella hienon kokemuksen. Oli hauskemapaa, kuin larpeissa on hetkeen ollut.
Kiitokset toki myös muille, jotka lähtivät leikkiin mukaan tunteella ja johtamaan porukoita. Itse pääjärjestäjä ja Susikukko johditte viimeisessä mätössä urheasti. Meidän viikinkimorttiporukassa tietenkin Rolf Kultakypärä oli se hienoin mies.
Itse en kokenut liian kovia lyöntejä, vaikka suhteellisen pieni kokoinen nainen olenkin. Porukat tulivat jopa huolestuneena välillä kysymään, että eihän sattunut. Ainuat mitkä osuivat inhottavasti olivat nuolet molempiin silmiini viimeisessä loppumätössä. Toisessa tapauksessa ampuja tulikin heti luokseni pahoittelemaan, että oli vetänyt innostuksissaan liian lujaa. Kiitokset niille muutamalle muulle Tuonenmaanpuolueelle, jotka siinä pysähdyitte ja katsoitte, ettei silmään ollut mennyt mitään, vaikka rähinä oli kesken.
Oli hieno viikonloppu (siitäkin huolimatta, että mökki muutettiin MTG luolaksi). Kiitos järjestäjille ja toivottavasti ensi vuonna on yhtä mahtava meno.
Kiitokset toki myös muille, jotka lähtivät leikkiin mukaan tunteella ja johtamaan porukoita. Itse pääjärjestäjä ja Susikukko johditte viimeisessä mätössä urheasti. Meidän viikinkimorttiporukassa tietenkin Rolf Kultakypärä oli se hienoin mies.
Itse en kokenut liian kovia lyöntejä, vaikka suhteellisen pieni kokoinen nainen olenkin. Porukat tulivat jopa huolestuneena välillä kysymään, että eihän sattunut. Ainuat mitkä osuivat inhottavasti olivat nuolet molempiin silmiini viimeisessä loppumätössä. Toisessa tapauksessa ampuja tulikin heti luokseni pahoittelemaan, että oli vetänyt innostuksissaan liian lujaa. Kiitokset niille muutamalle muulle Tuonenmaanpuolueelle, jotka siinä pysähdyitte ja katsoitte, ettei silmään ollut mennyt mitään, vaikka rähinä oli kesken.
Oli hieno viikonloppu (siitäkin huolimatta, että mökki muutettiin MTG luolaksi). Kiitos järjestäjille ja toivottavasti ensi vuonna on yhtä mahtava meno.
- Nubbis
- Herttua
- Viestit: 631
- Liittynyt: Keskiviikko, 20.05.2009 12:59
- Paikkakunta: Vanda
Ihan himputin hyvä tapahtuma. Korvasi aika hyvin faban jättämän aukon.
Jos jotain miinusta pitää keksiä niin eniten häiritsi petturi-juttu. Itse sain sen käsityksen että petturit menisivät tyyliin kuninkaan tai kurkunleikkaajan luokse ja puolta vaihdettaisiin jos joukkueet vaikuttavat epätasaisilta, mutta tuntui siltä että porukka hyppi puolelta toiselle vähän omaa tahtia.
Muuten komppaan aikaisempia kirjoittaja.
Jos jotain miinusta pitää keksiä niin eniten häiritsi petturi-juttu. Itse sain sen käsityksen että petturit menisivät tyyliin kuninkaan tai kurkunleikkaajan luokse ja puolta vaihdettaisiin jos joukkueet vaikuttavat epätasaisilta, mutta tuntui siltä että porukka hyppi puolelta toiselle vähän omaa tahtia.
Muuten komppaan aikaisempia kirjoittaja.
Uudenmaan Liitto - Reilua porukkaa; paskaa seuraa
- tiamanti
- Kreivi
- Viestit: 493
- Liittynyt: Torstai, 08.04.2010 22:47
Heilautan kättäni koskien teloitusta. Mielestäni järjestävät antoivat hyvän ohjaistuksen: Jos teloitus oli epäeeppinen, ei sitä tullut laskea. Itse teloitus sääntöineen toimi ja toi kentälle mahtavaa lisätoimintaa sekä tunnelmaa (varsinkin parannussääntöjen rinnalla), kaikki taistelijat eivät vain uskaltautuneet/vaivautuneet tekemään näyttävää teloitusta. En muuttaisi itse teloitussääntöä, vaan korostaisin sen luonnetta entisestään.
Lisätaktikoinnin mahdollisuus kentällä toi muutenkin sotatoimintaan paljon mausteita!
Lisätaktikoinnin mahdollisuus kentällä toi muutenkin sotatoimintaan paljon mausteita!
SH16 Pääjärjestäjä & taidevastaava
Camulosin viestintävastaava >>------>
Camulosin viestintävastaava >>------>
-
- Sotilasmestari
- Viestit: 82
- Liittynyt: Lauantai, 31.01.2009 23:41
- Paikkakunta: Turku
Tapahtuma oli sangen viihdyttävä, vaikka itselläni jäikin henk koht erityisen loistavan sohun varjoon. Fiilistä kyllä löytyi.
Osumasäännöt olivat kyllä peliteknisesti ihan hauskat ja toimivat, mutta pidän silti sohusäännöistä enemmän kahdesta syystä:
-Tulkinnanvaraisuus tuntui lisäävän sohuun verrattuna jonkin verran osumien ottamattomuutta niin itselläni kuin vastustajillanikin. Toisaalta tätä tapahtui kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin mitä pelkäsin odottaa.
-Näillä säännöillä lyödään lujempaa. Pystyn kontrolloimaan iskujeni voimaa melko hyvin, mutta näissä tapahtumissa löytyy aina se tietty prosentti porukasta, joilla kontrolli on heikkoa. Itse olen kenties jonkin verran neuroottinen turvallisuuden suhteen mutta voisi pohtia, tulisiko näille säännöille harkita jonkinlaisia suojavarustesääntöjä(esim. kypäräpakko).
Kaikesta huolimatta tapahtuma oli hurjan hauska. Säännöt mahdollistivat itselleni viiden panssaroidun tyypin sarjatapon keihäällä rintaan(~10 sekunnin sisällä), mitä voisi luonnehtia viihdyttäväksi. Raajojen sitominen oli ehdottomasti hyvä juttu, ja sen voisi puolestani jossain muodossa lisätä vaikka sohuun.
Osumasäännöt olivat kyllä peliteknisesti ihan hauskat ja toimivat, mutta pidän silti sohusäännöistä enemmän kahdesta syystä:
-Tulkinnanvaraisuus tuntui lisäävän sohuun verrattuna jonkin verran osumien ottamattomuutta niin itselläni kuin vastustajillanikin. Toisaalta tätä tapahtui kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin mitä pelkäsin odottaa.
-Näillä säännöillä lyödään lujempaa. Pystyn kontrolloimaan iskujeni voimaa melko hyvin, mutta näissä tapahtumissa löytyy aina se tietty prosentti porukasta, joilla kontrolli on heikkoa. Itse olen kenties jonkin verran neuroottinen turvallisuuden suhteen mutta voisi pohtia, tulisiko näille säännöille harkita jonkinlaisia suojavarustesääntöjä(esim. kypäräpakko).
Kaikesta huolimatta tapahtuma oli hurjan hauska. Säännöt mahdollistivat itselleni viiden panssaroidun tyypin sarjatapon keihäällä rintaan(~10 sekunnin sisällä), mitä voisi luonnehtia viihdyttäväksi. Raajojen sitominen oli ehdottomasti hyvä juttu, ja sen voisi puolestani jossain muodossa lisätä vaikka sohuun.
- Kakure
- Kreivi
- Viestit: 364
- Liittynyt: Tiistai, 10.07.2007 13:35
- Paikkakunta: Savonlinna
- Viesti:
Kuninkaantekijät onnistui kesän tapahtumana hyvin ja jätti tapahtumana hyvän mielen. Sima ja kullan ansaitseminen sekä lopun eeppinen päätös toivat juuri sitä pientä lisää pelkkään boffaukseen. Ruokailut onnistuivat paljon paremmin. Ruokaa riitti sitä halunneille ja suolakurkut toimivat leivän ja lämpimän ruuan kanssa ylipäätään. Ja se aamupuuro kyllä todella lämmittää mieltä ja kehoa, kun muuten oli kylmä.
Vaikka tapahtuma onnistui, niin paskin mieli jäi pelaajista ja sääntöjen noudattamisesta. Monesti yllättäviä tai "heikolla" voimalla lyötyjä iskuja ei otettu jos vastustaja ei nähnyt niiltä edestä. Nuolissakin oli mystisiä raapaisuja kovin usein selkeissäkin osumatilanteissa. Teloittamista suoritettiin sääntöjen hengen vastaisesti aivan räikeän paljon ja usein todella huonosti. Säännöt olisivat voineet toimia, mutta mieleen jäi vain liian paljon vaarallisia tilanteita ja modettamista etten kyllä säännöistä voi pitää.
Jos kuninkaantekijät tulevat ensi vuonna, pitää tarkastella millä mielellä sinne pitää mennä. Illanvietto ja muut puitteet kyllä toimivat, skenaariotkin olivat mukavan vaihtelevia, mutta tappelu ei niinkään.
Vaikka tapahtuma onnistui, niin paskin mieli jäi pelaajista ja sääntöjen noudattamisesta. Monesti yllättäviä tai "heikolla" voimalla lyötyjä iskuja ei otettu jos vastustaja ei nähnyt niiltä edestä. Nuolissakin oli mystisiä raapaisuja kovin usein selkeissäkin osumatilanteissa. Teloittamista suoritettiin sääntöjen hengen vastaisesti aivan räikeän paljon ja usein todella huonosti. Säännöt olisivat voineet toimia, mutta mieleen jäi vain liian paljon vaarallisia tilanteita ja modettamista etten kyllä säännöistä voi pitää.
Jos kuninkaantekijät tulevat ensi vuonna, pitää tarkastella millä mielellä sinne pitää mennä. Illanvietto ja muut puitteet kyllä toimivat, skenaariotkin olivat mukavan vaihtelevia, mutta tappelu ei niinkään.
"Ei mistään tule mitään, jos ei ole verenmaku suussa"
- qMp
- Herttua
- Viestit: 841
- Liittynyt: Maanantai, 20.03.2006 18:03
- Paikkakunta: Espoo
- Viesti:
heh, terciolla oli 88 MUTTA MINNE JÄI EL TRESORO DE LOS JUDIOS?! Sitä emme koskaan löytäneet, vaikka kaivoin koko viimeisen skenaarion ajan kuoppia ympäriinsäPlästik Dub kirjoitti:+Sima ja kullankeruu. Los Bandidosin kanssa tienasimme tapahtuman aikana yhteensä 71 kultaa. Tiedämme melko varmasti hävinneemme ainakin yhdelle porukalle rikkaudessa, mutta hienoa se rahan eteen taisteleminen oli silti. :p
Itsepä jätin useamman kerran laskematta nuolen, joka heilautti massiivisia housujani rajusti osumatta kuitenkaan jalkaan. Toivon etten ole aiheuttanut kohtuutonta mielipahaa. Ipalle ainakin linnan portilla huusin tilannetta selventääkseni jotain hienojen housujen rei'ittämisestä. Lopuista tilanteista en tiedä kuka oli ampuja. Yksi tuli risulinnaan kiven yli korkeana roikkuna, siitä ei varmaan edes ampuja itse nähnyt että hipaisi lahjettani ;PKakure kirjoitti:Nuolissakin oli mystisiä raapaisuja kovin usein selkeissäkin osumatilanteissa.
Tercio tai ainakin osa siitä suoriutui sen sijaan varsin huonosti etukäteen sovitusta tavoitteestamme: kuulustellaan jokainen haavoittunut läpi ja teloitetaan, jos vastaus ei miellytä (eli todennäköisesti joka tapauksessa). Meidän piti tiedustella jokaiselta teloittamattomalta onko tämä katolilainen ja tietääkö missä on juutalaisten kulta-aarre. Mikäli jompaan kumpaan tuli vastattua ei, ohjesäännön mukaista oli teloittaa kuulusteltava. Itse kuulustelin ehkä yhden kymmenestä kuolettavasti haavoittuneesta joita näin.Kakure kirjoitti:Teloittamista suoritettiin sääntöjen hengen vastaisesti aivan räikeän paljon ja usein todella huonosti.
tl;dr meidän kuului teloittaa räikeän paljon, mutta unohdimme. Tai ainakin minä unohdin.
Me muuten loikittiin edes takaisin aivan älyttömän paljon, mutta jokainen niistä loikista oli sovittu joka kerralla kurkunleikkaajan tai jonkun muun järjestäjän kanssa. Kuninkaiden kanssa itse asiassa ei koskaan sovittu näistä, vaatimus tuli aina järjestävältä taholta.Nubbis kirjoitti:Jos jotain miinusta pitää keksiä niin eniten häiritsi petturi-juttu. Itse sain sen käsityksen että petturit menisivät tyyliin kuninkaan tai kurkunleikkaajan luokse ja puolta vaihdettaisiin jos joukkueet vaikuttavat epätasaisilta, mutta tuntui siltä että porukka hyppi puolelta toiselle vähän omaa tahtia.
Loikkausten edestakainen määrä kasvoi suuremmaksi kuin olisi pitänyt, koska meillä oli lähes helpoimmat propit vaihtaa ees taas (tosin osa meikäläisistä taisi kuulemani mukaan saada siitä kommenttia, ettei nyt tosiaan voi tietää millä puolella ollaan). Laskematta mukaan siis niitä, joilla oli käännettävä kaksivärinen tabardi, siinä oli kaikista helpoin. Niitä ois voinu olla enemmän, ei ois tarvinnu meiän loikkailla koko aikaa ;) Ja vaikka ensin kovasti vastusteltiin ja nuristiin, niin lopulta siitä tuli omalta osaltani terciolle kaikista hauskimpia hetkiä, kun porukka oli jakautunut puoliksi eri armeijoihin ja suojeltiin tovereita vastapuolella ja heitettiin hyvää herjaa ympäriinsä.
Kantti kirjoitti:Mielestäni qMp on aika jännän äärellä kommentoidessaan.
-
- Asemies
- Viestit: 18
- Liittynyt: Maanantai, 13.08.2012 16:32
- Paikkakunta: Tuusula
Kuningas on kuollut, kauan eläköön Keisari!
Olin alkuun skirmaaja ja sittemmin valkoisten kaksimiekkainen chaini päällä juokseva parantaja. Lisäisin omat kommenttini soppaan.
Aivan aluksi tahtoisin kiittää tapahtuman järjestäjiä ja nakkikoneita ja muita. Oli eeppiset mätöt, näin ensimmäistä kertaa mihinkään tämmöiseen osallistuneelle ja tulen seuraavalle kerralle varmasti mukaan.
Teloituksesta tahtoisin sanoa, kuten edelläkin joku, että valittajat ovat huonosti perillä jostain syystä siitä että edelleen iskua saava päättää osumasta, myös teloituksesta. Jos jonkun terä ohimennen raapaisi juostessa, ei tämä ole mikään teloitus eikä siihen todellakaan kuolla. Jos on epäselvää onko teloitettu, ei ole teloitettu. Itse pyrin teloittamaan eeppisesti, esim. hyppään päälle kahdella miekallani ja isken muutaman kerran että varmasti ei nouse.
Miinusta antaisin näin:
Parantajat! briiffit muuten hyviä, mutta healereista ei briiffattu _mitään_. valkoiset eivät aluksi tienneet että on maagisia healereita ja ihmeteltiinkin kun mustat lurjukset tulivat takaisin vaikka oli torsoon osuttu kun niitä ei pitänyt voida liinata. Luulimme siis neljäsosan tapahtumasta että mustat huijaavat liinaamalla torsoja, kun ei kukaan tiennyt parantajista mitään. Valkoisilla oli ensimmäiseen ruokailuun asti yksi parantaja, ja kuulimme tornihuhun että mustilla on kaksi! Kävin kyselemässä järjestäjiltä että montako pitää olla ja itse asetuin sitten ehdolle ja virkaan pääsinkin.
Itse parantelin kahta kerrallaan, siis molemmin käsin, kuulemma sääntöjen vastaisesti kun olin nähnyt muidenkin näin tekevän ja ajattelin että kuuluu asiaan. Kun ei oltu briiffattu.
Meillä valkoisilla oli eeppisen loppumähinän aikaan parantajaongelmia. Toinen lähti litomaan, joten juuri ja juuri ehdimme valita toisen, samaan aikaan kuin toinen puoli meistä oli valinnut toisen eikä minun valitsemani kelvannutkaan, sitten tämä taas ei jostain syystä enää kohta ollutkaan parantaja vaan meillä oli joku ihan toinen, joka kuitenkin otti homman asenteella. Vastapuolella oli kai vaikuksia paikallistaa meidän alati vaihtuvaa parantajaamme.
Suklaasydämet! Ideana hyvä, mutta kuuma kesä sulattaa ne... Ehkä jokin hedelmäsydän käärittynä paperiin?
Tavallaan antaisin ehkä miinusta siitä miten kultaa jaettiin, kerskumalla Keisarille, mutta toisaalta enpä minä siitä simasta välittänytkään. Lopuksi kuulin sitten että joku möi sydämiä... Toisaalta en niitäkään vaan voinut kuljettaa kun ei ollut mitään taskuja tai sellaista ennen loppumähinää. Kahteen kultapalaan pääsin koskemaan ja toisenkin annoin vastapuolelle eläytyessäni ja pyytäessäni säästämään henkeni.
Plussaa puolestaan tulee:
Sapuska! Oli hyvää ja riittävää. Pyytämällä sain isompaa annosta ja santsata sain useampaankin kertaan.
Vaihtelevat kentät ja jatkuva mättäminen ilman isompia taukoja! Oli mukavaa, myös nokkoskentillä, etenkin kun mustilla oli vielä kurjempaa.
Hyvät säännöt! Kukaan ei lyönyt sormille vaan mentiin suoraan päähän ja torsoon. Sormihipalla ei saa ketään hengiltä, joten kaikki näkivät sen turhaksi. Kevyt panssari ja ei panssaria tuntuivat valitettavan samalta asialta, mutta kyllä chainini pari viiltoa suojasi, mutta levykäsisuojani toimitti vain taskun virkaa. Raskas panssari kestää oikeasti mättöä, niin kuin pitääkin. Mähinä näytti jopa ihan oikealta taistelulta!
Panssareista sanon vielä että itselläni ei mitään ongelmaa, alun skirmaajana pääsin monesti pistelemään panssarimörköä selkään ja kaikki huomasivat ja ottivat, joku ylistikin selkeää salahyökkäystäni ja pistoani.
Iltatekemistä oli ihan kivasti itselläni ainakin, kävin hiippailemassa metsässä hakemassa puuttuvaa heittokeihästä, mikä jäikin puuttumaan... Löysin pari nuolta ja liinoja ja vadelmia kuitenkin. Siitä saunaan kun boffiturnaus alkoi ja loppuilta saunomista ja uimista pitkälle yöhön ja erään neitokaisen kanssa yönuotiolla lauleskelua aamuun asti.
-*-
Meillä oli kans vähän vitsintapaista suunnitelmaa nostaa eräs heppu kuninkaaksi näiden kahden ehdokkaan ohi lopussa, mutta ei järjestäjät oikein tykänneet ideasta... Joku muukin näköjään suunnitteli sellaista.
Monetkin miettivät oliko parantaja liian overpowered ja että tämän pitäisi olla NPC. Itse parantajana sanoisin että on kiva kun on enemmän rooleja ja oli eeppistä juosta parantajana. Mielestäni parantaja saa kuulua armeijaan ja näin on motivaatio oikeasti juosta ja auttaa armeijan pärjäämistä kunnolla. Jaksaako NPC juosta koko aikaa välttämättä? Jos parantaja laitetaan tulevaisuudessa NPC:ksi, eikä säännöt vaihdu liikaa, ilmoittautuisin jo tässä vaiheessa, voisin myös ruveta nakkikoneeksi.
Jos parantajaa halutaan heikommaksi, ehkä parannusajan pidentäminen on hyvä keino. Itse laskin niin että sanottiin liian hitaaksi, mutta jos olisi tiennyt että ei voi kahta kerrallaan, niin sekin olisi vähän vähentänyt poweria. Parantajana yksi ongelmani oli se, että kun jotakuta paransin ja vastustaja kävi samalla päälle, jouduin juoksemaan pois kesken, mutta parannettava saattoi silti nousta taisteluun vaikken loitsinutkaan loppuun. Ei siis tiedetty milloin loitsu on loppu. Itse loppuun huutelin GOGOGO! ja läpsäytin kohdetta. Tämä on taas tätä briiffin puutetta.
Ja joo, loppumätössä olin tosiaan onnistunut sössimään itseni pellon toiseen päähän vihollisen linjan taakse aivan yksin, kävipä joku vielä teloittamassa, mutta siitä kulki liivimiehet ohi ja joku huusi jotain mitä en enää muista mistä ymmärsin että käskettiin takaisin respawnille. Olin hämmentynyt, mutta näinpä sitten tein. Vaikea sanoa olisiko ratkaissut hommaa.
En sanoisi parantajaa ylivoimaiseksi, niin paljon riippuu taistelijoista. Jos ei homma etene, ei parantajilla tee mitään. Meillä oli viimeisessä linnaskenaariossa minä ja NPCparantaja mättäjien kanssa eikä mitenkään pärjätty, meidät jyrättiin tehokkaasti, vaikka joitakin ehdin parantaakin. Mielestäni parantajat kivasti pidentävät mähinöitä monesti, mikä on vain ja ainoastaan hyvä asia.
Välissä hoksattiin että on turhaa vangita mitään kuninkaita, vangitaan PARANTAJA! Saatiinkin tämä punatukkainen sitten vangiksi niinkuin suunnittelimmekin, mutta tappoi itsensä nuolella ja Keisari jostain syystä käski ryömimään pois...
Olin alkuun skirmaaja ja sittemmin valkoisten kaksimiekkainen chaini päällä juokseva parantaja. Lisäisin omat kommenttini soppaan.
Aivan aluksi tahtoisin kiittää tapahtuman järjestäjiä ja nakkikoneita ja muita. Oli eeppiset mätöt, näin ensimmäistä kertaa mihinkään tämmöiseen osallistuneelle ja tulen seuraavalle kerralle varmasti mukaan.
Teloituksesta tahtoisin sanoa, kuten edelläkin joku, että valittajat ovat huonosti perillä jostain syystä siitä että edelleen iskua saava päättää osumasta, myös teloituksesta. Jos jonkun terä ohimennen raapaisi juostessa, ei tämä ole mikään teloitus eikä siihen todellakaan kuolla. Jos on epäselvää onko teloitettu, ei ole teloitettu. Itse pyrin teloittamaan eeppisesti, esim. hyppään päälle kahdella miekallani ja isken muutaman kerran että varmasti ei nouse.
Miinusta antaisin näin:
Parantajat! briiffit muuten hyviä, mutta healereista ei briiffattu _mitään_. valkoiset eivät aluksi tienneet että on maagisia healereita ja ihmeteltiinkin kun mustat lurjukset tulivat takaisin vaikka oli torsoon osuttu kun niitä ei pitänyt voida liinata. Luulimme siis neljäsosan tapahtumasta että mustat huijaavat liinaamalla torsoja, kun ei kukaan tiennyt parantajista mitään. Valkoisilla oli ensimmäiseen ruokailuun asti yksi parantaja, ja kuulimme tornihuhun että mustilla on kaksi! Kävin kyselemässä järjestäjiltä että montako pitää olla ja itse asetuin sitten ehdolle ja virkaan pääsinkin.
Itse parantelin kahta kerrallaan, siis molemmin käsin, kuulemma sääntöjen vastaisesti kun olin nähnyt muidenkin näin tekevän ja ajattelin että kuuluu asiaan. Kun ei oltu briiffattu.
Meillä valkoisilla oli eeppisen loppumähinän aikaan parantajaongelmia. Toinen lähti litomaan, joten juuri ja juuri ehdimme valita toisen, samaan aikaan kuin toinen puoli meistä oli valinnut toisen eikä minun valitsemani kelvannutkaan, sitten tämä taas ei jostain syystä enää kohta ollutkaan parantaja vaan meillä oli joku ihan toinen, joka kuitenkin otti homman asenteella. Vastapuolella oli kai vaikuksia paikallistaa meidän alati vaihtuvaa parantajaamme.
Suklaasydämet! Ideana hyvä, mutta kuuma kesä sulattaa ne... Ehkä jokin hedelmäsydän käärittynä paperiin?
Tavallaan antaisin ehkä miinusta siitä miten kultaa jaettiin, kerskumalla Keisarille, mutta toisaalta enpä minä siitä simasta välittänytkään. Lopuksi kuulin sitten että joku möi sydämiä... Toisaalta en niitäkään vaan voinut kuljettaa kun ei ollut mitään taskuja tai sellaista ennen loppumähinää. Kahteen kultapalaan pääsin koskemaan ja toisenkin annoin vastapuolelle eläytyessäni ja pyytäessäni säästämään henkeni.
Plussaa puolestaan tulee:
Sapuska! Oli hyvää ja riittävää. Pyytämällä sain isompaa annosta ja santsata sain useampaankin kertaan.
Vaihtelevat kentät ja jatkuva mättäminen ilman isompia taukoja! Oli mukavaa, myös nokkoskentillä, etenkin kun mustilla oli vielä kurjempaa.
Hyvät säännöt! Kukaan ei lyönyt sormille vaan mentiin suoraan päähän ja torsoon. Sormihipalla ei saa ketään hengiltä, joten kaikki näkivät sen turhaksi. Kevyt panssari ja ei panssaria tuntuivat valitettavan samalta asialta, mutta kyllä chainini pari viiltoa suojasi, mutta levykäsisuojani toimitti vain taskun virkaa. Raskas panssari kestää oikeasti mättöä, niin kuin pitääkin. Mähinä näytti jopa ihan oikealta taistelulta!
Panssareista sanon vielä että itselläni ei mitään ongelmaa, alun skirmaajana pääsin monesti pistelemään panssarimörköä selkään ja kaikki huomasivat ja ottivat, joku ylistikin selkeää salahyökkäystäni ja pistoani.
Iltatekemistä oli ihan kivasti itselläni ainakin, kävin hiippailemassa metsässä hakemassa puuttuvaa heittokeihästä, mikä jäikin puuttumaan... Löysin pari nuolta ja liinoja ja vadelmia kuitenkin. Siitä saunaan kun boffiturnaus alkoi ja loppuilta saunomista ja uimista pitkälle yöhön ja erään neitokaisen kanssa yönuotiolla lauleskelua aamuun asti.
-*-
Meillä oli kans vähän vitsintapaista suunnitelmaa nostaa eräs heppu kuninkaaksi näiden kahden ehdokkaan ohi lopussa, mutta ei järjestäjät oikein tykänneet ideasta... Joku muukin näköjään suunnitteli sellaista.
Monetkin miettivät oliko parantaja liian overpowered ja että tämän pitäisi olla NPC. Itse parantajana sanoisin että on kiva kun on enemmän rooleja ja oli eeppistä juosta parantajana. Mielestäni parantaja saa kuulua armeijaan ja näin on motivaatio oikeasti juosta ja auttaa armeijan pärjäämistä kunnolla. Jaksaako NPC juosta koko aikaa välttämättä? Jos parantaja laitetaan tulevaisuudessa NPC:ksi, eikä säännöt vaihdu liikaa, ilmoittautuisin jo tässä vaiheessa, voisin myös ruveta nakkikoneeksi.
Jos parantajaa halutaan heikommaksi, ehkä parannusajan pidentäminen on hyvä keino. Itse laskin niin että sanottiin liian hitaaksi, mutta jos olisi tiennyt että ei voi kahta kerrallaan, niin sekin olisi vähän vähentänyt poweria. Parantajana yksi ongelmani oli se, että kun jotakuta paransin ja vastustaja kävi samalla päälle, jouduin juoksemaan pois kesken, mutta parannettava saattoi silti nousta taisteluun vaikken loitsinutkaan loppuun. Ei siis tiedetty milloin loitsu on loppu. Itse loppuun huutelin GOGOGO! ja läpsäytin kohdetta. Tämä on taas tätä briiffin puutetta.
Ja joo, loppumätössä olin tosiaan onnistunut sössimään itseni pellon toiseen päähän vihollisen linjan taakse aivan yksin, kävipä joku vielä teloittamassa, mutta siitä kulki liivimiehet ohi ja joku huusi jotain mitä en enää muista mistä ymmärsin että käskettiin takaisin respawnille. Olin hämmentynyt, mutta näinpä sitten tein. Vaikea sanoa olisiko ratkaissut hommaa.
En sanoisi parantajaa ylivoimaiseksi, niin paljon riippuu taistelijoista. Jos ei homma etene, ei parantajilla tee mitään. Meillä oli viimeisessä linnaskenaariossa minä ja NPCparantaja mättäjien kanssa eikä mitenkään pärjätty, meidät jyrättiin tehokkaasti, vaikka joitakin ehdin parantaakin. Mielestäni parantajat kivasti pidentävät mähinöitä monesti, mikä on vain ja ainoastaan hyvä asia.
Välissä hoksattiin että on turhaa vangita mitään kuninkaita, vangitaan PARANTAJA! Saatiinkin tämä punatukkainen sitten vangiksi niinkuin suunnittelimmekin, mutta tappoi itsensä nuolella ja Keisari jostain syystä käski ryömimään pois...
Tyranni on kukistettu!
Kuningattarelle harppuni soi!
Kuningattarelle harppuni soi!
- Foe
- Herttua
- Viestit: 525
- Liittynyt: Tiistai, 06.07.2010 19:18
- qMp
- Herttua
- Viestit: 841
- Liittynyt: Maanantai, 20.03.2006 18:03
- Paikkakunta: Espoo
- Viesti:
Itsekin olin miettinyt, että kaikella sillä kullalla mikä oltiin saatu kerättyä ois voinu siman sijaan ostaa joukkoja ja kohottaa joku ihan muu kuninkaaksi, mut sit toisaalta ois voinu hiukan ehkä harmittaa joka ikistä tapahtuman juoneen, kulkuun ja ylipäätään eeppisyyteen panostanutta henkilöä, joten en sanonu tovereillekaan mitään. Huudettiinpa silti (kostoksi) Kallea siinä vaiheessa kun tuli joku julkinen kysymys siitä että kenestä tulee kuningas.OjM kirjoitti:Meillä oli kans vähän vitsintapaista suunnitelmaa nostaa eräs heppu kuninkaaksi näiden kahden ehdokkaan ohi lopussa, mutta ei järjestäjät oikein tykänneet ideasta... Joku muukin näköjään suunnitteli sellaista.
Kantti kirjoitti:Mielestäni qMp on aika jännän äärellä kommentoidessaan.
-
- Nostoväki
- Viestit: 1
- Liittynyt: Sunnuntai, 24.06.2012 21:30
Iloista oli! Nautin meiningistä suunnattomasti! Kiitoksia!
Pelkäsin hieman etukäteen, että uudet taistelusäännöt toisivat mukanaan liiallista voimankäyttöä, mutta onneksi ei omalle kohdalle sattunut ketään voimalla mätkijää (moukan tuuria, ehken). Jos välillä tulikin iskuja suoraan päin lällää, niin useimmiten aina tultiin kysymään, että ei kai sattunut pahasti. Oli ilo huomata, että kenellä oli boffaustaito hallussa, niin iskujen voima säädettiin kyllä tarkkaan vastustajan koko ja fysiikka huomioonottaen. Aloittelijasta tuntui mukavalta tämä!
Pikateloituksiin meinasi välillä mennä hermo, kun niitä saattoi parin minuutin aikana sadella viittä, kuuttakin kertaa välillä. Eeppiset teloitukset taas sen sijaan toivat peliin eloa, draamaa ja hauskuutta. Esimerkiksi yksi Puustinen taidettiin teloittaa, sillä oli tuo ruoja leikannut lipunkantajaltamme kivekset...
Erityiskiitos muutamissa skenaarioissa porhaltaneen Team Mangon johtajalle. Aloittelijana olin aika pallo hukassa, mutta mukavasti aina nyittiin oikeaan suuntaan ja kerrottiin selkeästi, mikä oli joukkomme tehtävä. Metsässä juoksentelu sai minun sydämeni laulamaan. Tätä lisää! Tulisipa ensi kesä PIAN!
Pelkäsin hieman etukäteen, että uudet taistelusäännöt toisivat mukanaan liiallista voimankäyttöä, mutta onneksi ei omalle kohdalle sattunut ketään voimalla mätkijää (moukan tuuria, ehken). Jos välillä tulikin iskuja suoraan päin lällää, niin useimmiten aina tultiin kysymään, että ei kai sattunut pahasti. Oli ilo huomata, että kenellä oli boffaustaito hallussa, niin iskujen voima säädettiin kyllä tarkkaan vastustajan koko ja fysiikka huomioonottaen. Aloittelijasta tuntui mukavalta tämä!
Pikateloituksiin meinasi välillä mennä hermo, kun niitä saattoi parin minuutin aikana sadella viittä, kuuttakin kertaa välillä. Eeppiset teloitukset taas sen sijaan toivat peliin eloa, draamaa ja hauskuutta. Esimerkiksi yksi Puustinen taidettiin teloittaa, sillä oli tuo ruoja leikannut lipunkantajaltamme kivekset...
Erityiskiitos muutamissa skenaarioissa porhaltaneen Team Mangon johtajalle. Aloittelijana olin aika pallo hukassa, mutta mukavasti aina nyittiin oikeaan suuntaan ja kerrottiin selkeästi, mikä oli joukkomme tehtävä. Metsässä juoksentelu sai minun sydämeni laulamaan. Tätä lisää! Tulisipa ensi kesä PIAN!
-
- Kreivi
- Viestit: 338
- Liittynyt: Perjantai, 25.04.2008 08:16
- Paikkakunta: Helsinki
Voimankäyttö valkoisten taholta oli ainakin kohdillaan, sillä en itse kohdannut kovia lyöntejä. Epäselviä lyöntejä en ottanut osumaksi. Mietin aina että jos kyseessä olisi ollut terävä puukko tms, olisiko tuo osuma estänyt minua taistelemasta. Hipaisut/raapaisut saivat jäädä, mutta vähänkin painetta, niin maahan vaikeroimaan.
Oli myös mukava huomata kypärää käyttäessä, ettei siihenkään ihmiset turhaan iskeneet usein. Pari kertaa selkäänjuoksija pamputti hölmösti kypärään mutta jäin siitä henkiin.
Raajojen sitomiseen voisi sääntöihin lisätä, ettei samaa raajaa voi kahdesti sitoa. Tämä oli minulle itsestäänselvyys, mutta sitä ei tainnut säännöissä olla.
Mikäli parantajat katsottiin liian hyviksi, voisi heille antaa n kappaletta tietynvärisiä riepuja, jotka sidotaan hoidettuihin henkilöihin ja jos on jo kerran parannettu, niin ei enää toiste. Sopiva määrä voisi olla 10-20 prosentissa taistelijoiden määrästä.
Jousiampujan näkökulmasta valkoiset ottivat nuoliosumat mallikkaasti. Monesti myös huikkasivat että oli vain lahje/huppu, joka oli hyvä palaute, ettei jäänyt epäselvyyksiä. Raapaisujahan ei tarvinnutkaan laskea ja ne näki aina mikäli se ei tömähtänyt vaan nirhaisi.
Omatuntoni pistää vain yhden taistelijan kohtaloa, joka otti varsiosuman kuolemaksi. Olisi pitänyt huutaa perään, mutta en kerennyt kun keihäitä oli edessä.
Oli myös mukava huomata kypärää käyttäessä, ettei siihenkään ihmiset turhaan iskeneet usein. Pari kertaa selkäänjuoksija pamputti hölmösti kypärään mutta jäin siitä henkiin.
Raajojen sitomiseen voisi sääntöihin lisätä, ettei samaa raajaa voi kahdesti sitoa. Tämä oli minulle itsestäänselvyys, mutta sitä ei tainnut säännöissä olla.
Mikäli parantajat katsottiin liian hyviksi, voisi heille antaa n kappaletta tietynvärisiä riepuja, jotka sidotaan hoidettuihin henkilöihin ja jos on jo kerran parannettu, niin ei enää toiste. Sopiva määrä voisi olla 10-20 prosentissa taistelijoiden määrästä.
Jousiampujan näkökulmasta valkoiset ottivat nuoliosumat mallikkaasti. Monesti myös huikkasivat että oli vain lahje/huppu, joka oli hyvä palaute, ettei jäänyt epäselvyyksiä. Raapaisujahan ei tarvinnutkaan laskea ja ne näki aina mikäli se ei tömähtänyt vaan nirhaisi.
Omatuntoni pistää vain yhden taistelijan kohtaloa, joka otti varsiosuman kuolemaksi. Olisi pitänyt huutaa perään, mutta en kerennyt kun keihäitä oli edessä.
- mulperi
- Kersantti
- Viestit: 53
- Liittynyt: Torstai, 30.06.2011 09:22
Suuri kiitos järjestäjille ynnä osallistujille, hieno ja hyvin järjestetty tapahtuma kesän päätteeksi. Valkoisen keisarin nostatuspuheet olivat omaa luokkaansa, niitä tullaan muistelemaan. Hyvistä jutuista ylitse muiden oli skenaarioiden ripeä tahti. Kuoleminen heti alussa ei harmittanut paljoa kun tiesi että uutta pukkaa samantien, eikä tyhjäkäyntiaikaa ollut muutenkaan juuri lainkaan. Toki tapahtuman hillitty koko mahdollisti joukkojen nopean liikuttelun, mutta silti.
Taistelusäännöistä se palaute, että minun näkökulmastani raskas panssarointi (gambeson + chain ja peittävä kypärä) ei ollut mitenkään mielekäs ratkaisu. Käytin niitä sitkeästi eeppistä lopputaistelua lukuunottamatta, mutta tästä seurasi vain että olin hidas ja puolisokea maalitaulu keihäille ja jousille. Iloa niistä oli kahdessa yhteydessä: 1) Ison kilven kanssa nuolia ja keihäitä torjuen saatoin pitää yhtä pistettä linjassa ilman että kukaan uskalsi tulla lähelle. Metsälinnoituksia puolustaessa tällä oli aitoa taktista merkitystä, kentällä ei juurikaan. 2) Nokkos-vadelmaskenaariossa saatoin kävellä pöheikössä miten halusin sitomassa ja sohimassa vastustajia jotka eivät tohtineet syöksyä perään. Eli jos panssarointiin halutaan kannustaa, lisää piikkipensasmenoa
Kuten on todettu, osumatyypeissä riitti tulkinnanvaraa. Vaikka säännöt olivat mielestäni hyvin selvät siinä, että esim. kypärän sivustaa viiltävät "pistot" eivät läpäise, kuului hieman mutinaa osumien ottamattomuudesta. Siitä, miten huomioida kilvestä kimmokkeen ottanut projektiili, ei ollut eksplisiittistä ohjetta, mutta nämä menevät mielestäni heikkojen osumien puolelle.
Taistelusäännöistä se palaute, että minun näkökulmastani raskas panssarointi (gambeson + chain ja peittävä kypärä) ei ollut mitenkään mielekäs ratkaisu. Käytin niitä sitkeästi eeppistä lopputaistelua lukuunottamatta, mutta tästä seurasi vain että olin hidas ja puolisokea maalitaulu keihäille ja jousille. Iloa niistä oli kahdessa yhteydessä: 1) Ison kilven kanssa nuolia ja keihäitä torjuen saatoin pitää yhtä pistettä linjassa ilman että kukaan uskalsi tulla lähelle. Metsälinnoituksia puolustaessa tällä oli aitoa taktista merkitystä, kentällä ei juurikaan. 2) Nokkos-vadelmaskenaariossa saatoin kävellä pöheikössä miten halusin sitomassa ja sohimassa vastustajia jotka eivät tohtineet syöksyä perään. Eli jos panssarointiin halutaan kannustaa, lisää piikkipensasmenoa
Kuten on todettu, osumatyypeissä riitti tulkinnanvaraa. Vaikka säännöt olivat mielestäni hyvin selvät siinä, että esim. kypärän sivustaa viiltävät "pistot" eivät läpäise, kuului hieman mutinaa osumien ottamattomuudesta. Siitä, miten huomioida kilvestä kimmokkeen ottanut projektiili, ei ollut eksplisiittistä ohjetta, mutta nämä menevät mielestäni heikkojen osumien puolelle.
Mikko / Harmaasudet
- Minardil
- Herttua
- Viestit: 664
- Liittynyt: Tiistai, 21.03.2006 13:22
- Paikkakunta: Helsinki
Mietinpä tuossa muuten, että olisiko sääntöjärjestelmä selkeämpi, jos kaikki panssarityypit laskettaisiin raskaaksi panssariksi? Nyt viillon ja lyönnin ero oli hyvin vaikea arvioida. Tarvitaanko tuota eroa?
Mun 3.5 kiloa painava pehmytnahkainen keijuhaarniska painaa enemmän kuin hyvin tehty teräksinen rintalevy (esmes Swedish Royal Armourysta löytyy yksi 2.72 kiloa painava), joten en näkisi haarniskatyyppien eriarvoisuutta sinänsä olennaisena.
Ai niin: säännöille ekstraplussaa siitä, että historiallisesti muotoillut ja kaarevat panssarit kimmottivat pistoja helpommin raapaisuiksi juuri niinkuin pitääkin.
Pidin myös siitä, että panssarimörköä tökkiessä sai selkeää etua, jos osasi tähdätä kainaloihin, pakaroihin tai muihin taivekohtiin.
Mun 3.5 kiloa painava pehmytnahkainen keijuhaarniska painaa enemmän kuin hyvin tehty teräksinen rintalevy (esmes Swedish Royal Armourysta löytyy yksi 2.72 kiloa painava), joten en näkisi haarniskatyyppien eriarvoisuutta sinänsä olennaisena.
Ai niin: säännöille ekstraplussaa siitä, että historiallisesti muotoillut ja kaarevat panssarit kimmottivat pistoja helpommin raapaisuiksi juuri niinkuin pitääkin.
Pidin myös siitä, että panssarimörköä tökkiessä sai selkeää etua, jos osasi tähdätä kainaloihin, pakaroihin tai muihin taivekohtiin.
Harhamainparvi since 2019.
Your Tapio "Tapio" Tapio is free. See him running in the distance.
Your Tapio "Tapio" Tapio is free. See him running in the distance.
-
- Sotahuuto '12 -järjestäjä
- Viestit: 1684
- Liittynyt: Perjantai, 24.02.2006 13:40
- Paikkakunta: Leppävirta
Minusta ero raskaan ja kevyen välillä oli hyvä. Jytymmistä chaineista voisi kyllä hyvinkin antaa raskaan haarniskan ilman gambesoniakin.
Itse ehdottaisin back stabin lisäämistä sääntöihin. Taistelun tohinassa oli yleensä tosi vaikea erottaa selkään paukkuvia pistoja ja lyöntejä toisistaan. Toimisi varmaan paremmin, jos takaapäin tulevista iskuista kaikki pitäisi ottaa oletusarvoisesti pistoiksi. Muutoin panssarisäännöt toimivat oikein makoisasti.
Itse ehdottaisin back stabin lisäämistä sääntöihin. Taistelun tohinassa oli yleensä tosi vaikea erottaa selkään paukkuvia pistoja ja lyöntejä toisistaan. Toimisi varmaan paremmin, jos takaapäin tulevista iskuista kaikki pitäisi ottaa oletusarvoisesti pistoiksi. Muutoin panssarisäännöt toimivat oikein makoisasti.
Sotahuuto 2012 pääjärjestäjä
Hyökkäys on aggressiivista toimintaa.
Hyökkäys on aggressiivista toimintaa.
- Bunkka-pop
- Kreivi
- Viestit: 349
- Liittynyt: Lauantai, 07.02.2009 17:30
- Paikkakunta: Oulu/Turku
Itseäni ainakin auttoi parissakin tilanteessa oikeassa kädessä killunut nahkabraceri vaikka olikin kevyttä panssaria. Toisaalta raajoihin tuli muutenkin enemmän viiltoja ja torsoon enämpi selkeitä iskuja.
Itse kyllä kannatan kevyt - raskas eron säilyttämistä.
Edit: Kannatan kanssa kyllä tuota backstab-säännön lisäämistä, helpottaisi panssarimörköjen elämää huomattavasti.
Itse kyllä kannatan kevyt - raskas eron säilyttämistä.
Edit: Kannatan kanssa kyllä tuota backstab-säännön lisäämistä, helpottaisi panssarimörköjen elämää huomattavasti.
Susikukko kirjoitti:mitä vit¤%Insane kirjoitti: ...yhteishengestä kertonee jotain sekin että erinäiset Muertelaiset tunnustivat tehneensä armeijan voittoon tähtääviä toimia pisteteknisen optimoinnin yli.
- Peltokorppi
- Marsalkka
- Viestit: 2442
- Liittynyt: Torstai, 14.06.2007 21:10
- Paikkakunta: Jykylä
Vois olla hyvä. Takaa tulevaa osumaa ei vaan pystyny erottamaan.Itse ehdottaisin back stabin lisäämistä sääntöihin. Taistelun tohinassa oli yleensä tosi vaikea erottaa selkään paukkuvia pistoja ja lyöntejä toisistaan. Toimisi varmaan paremmin, jos takaapäin tulevista iskuista kaikki pitäisi ottaa oletusarvoisesti pistoiksi. Muutoin panssarisäännöt toimivat oikein makoisasti
Täytyy muuten ihmetellä sitä ku aika moni on sanonu että oli kivaa kun ei ollu mitään sormihippaa ja vastaavaa ja kannatti nimenomaan lyyä torsoon ja päähän. Tässä olen miettiny että miksi ihmeessä. Kuinka monella oli kädessä raskas panssari? Säännöissähän osuman voima ei ollut ratkasevassa asemassa eli näppiosumat ja vastaavat olisi pitänyt laskea ihan kuin sohussakin. Onkelmana oli ihmisten asenne. Niitä näppiosumia esimerkiksi ei vain laskettu. Oli samalnaista välinpitämättömyyttä sääntöihin paljolti kuin fabassa. Tämä mun mielestä laskee kteen fiilistelytapahtumaksi oikeiden poffotapahtumien alle. Nyt vika ei kuitenkaan ollu puhtaasti säännöissä.
Mun mielestä selkeyttä ja konkreettisuutta sääntöihin ja ihmisille kunnon asennemuutos niin kteestä voi olla mihin vaan.
Ja siis mulla oli ihan perkeeleen hauskaa niinkuin selvästi muillakin. Se voiton tahto varsinkin viimisissä skenuissa oli ihan törkee. Voitto oli tässä jotenkin niin konkreettista. Sohuissa jänskätään pisteitten julkasussa niin kteessa jänskättiin sillo ku tapeltiin. Oli törkeen eeppinen olo.
Kiitos vielä unohtumattomasta poffotapahtumasta erityisesti vesalle ja ollille.
"Can you quack
Can you quack like a duck when you suck"
Can you quack like a duck when you suck"
- Demolicious
- Kreivi
- Viestit: 278
- Liittynyt: Keskiviikko, 18.06.2008 21:18
- Paikkakunta: Haukipudas
Itse ymmärtäisin tämän "sormihipan" tarkoittavan juurikin mitättömän pienellä ranneliikkeellä suoritettua pikkusormen kärjen raapaisua, josta lähtee sitten koko käsi. Säännöt kun selkeästi linjaavat, että iskussa täytyy olla selkeä kaari ja että osuman täytyy olla selkeä.Peltokorppi kirjoitti: Täytyy muuten ihmetellä sitä ku aika moni on sanonu että oli kivaa kun ei ollu mitään sormihippaa ja vastaavaa ja kannatti nimenomaan lyyä torsoon ja päähän.
Omalta kohdalta en pysty sanomaan mitään siitä, että osumia ei olisi otettu, sillä aina kun itse iskin jotakuta raajaan, osuma todellakin meni perille, poikkeuksena tilanteet joissa kohde käytti raskasta panssaria.
Itsellä taas oli joka raajassa raskas panssari, joten en raajoja menettänyt kun molemmat jalat viimeisessä skenaariossa. Erityisesti hanska pelasti usein vihollisen jousiampujilta, joiden nuoli ohjautui rannetta peittävästä splintistä sivuun. Samalla tavalla oli myös hyvä torjua lyöntejä.
Sormihipasta kuitenkin se, että raaja-, erityisesti käsiosumat ovat näillä säännöillä vaikeita toteuttaa. Sotahuudossakaan tulee harvoin perille kunnon iskua sormiin, vaan panssari tai raaja usein katoaa kevyisiin hipaisuihin. Raskaspannarisia käsineitä käyttäviä vastaan tämä on vielä hankalampaa, sillä selkeästi sormiin pysähtyvää pistoa on erittäin vaikea toteuttaa käden liikkuvuuden takia.
Kaikki on mahdollista, jopa ettei mikään ole mahdollista.
- Misumasu
- Marsalkka
- Viestit: 2292
- Liittynyt: Sunnuntai, 30.04.2006 20:55
- Paikkakunta: Jyväskylän mlk
Samaa näkee Ropeconissa. Ongelma vaan on siinä, että nuo "pienellä ranneliikkeellä suoritetut pikkusormen kärjen raapaisut" tuppaa tekemään 4cm viillon käsille, jos vaihdetaan boffot teräksiin. Itsellä ei nuo lyönnit ainakaan tuomarien mielestä ole kevyimmästä päästä, mutta silti tuntuu jengiltä jäävän luvattoman paljon sormiosumia laskematta.Demolicious kirjoitti:Itse ymmärtäisin tämän "sormihipan" tarkoittavan juurikin mitättömän pienellä ranneliikkeellä suoritettua pikkusormen kärjen raapaisua, josta lähtee sitten koko käsi. Säännöt kun selkeästi linjaavat, että iskussa täytyy olla selkeä kaari ja että osuman täytyy olla selkeä.Peltokorppi kirjoitti: Täytyy muuten ihmetellä sitä ku aika moni on sanonu että oli kivaa kun ei ollu mitään sormihippaa ja vastaavaa ja kannatti nimenomaan lyyä torsoon ja päähän.
Mielenkiinnosta; minkälainen on mielestäsi selkeän osuman tuottanut ja kaarella lyöty osuma, joka osuu vain pikkusormen kärkeen? Entäs pistomiekkailijat, kun heillä harvemmin kaaria näkee?
Sieluni Jumalalle, miekkani Maahinkaiselle.
Synnit meneekin sitten Ruton piikkiin.
Synnit meneekin sitten Ruton piikkiin.
- Peltokorppi
- Marsalkka
- Viestit: 2442
- Liittynyt: Torstai, 14.06.2007 21:10
- Paikkakunta: Jykylä
- Poltergeist
- Sotilasmestari
- Viestit: 99
- Liittynyt: Keskiviikko, 15.10.2008 13:41
- Paikkakunta: Kuusankoski
Musta tuntuu, et tää oli yks parhaimpii boffotapahtumii mis oon ikinä ollu!
-Eläytyminen, se vaan muutti koko touhun ihan erilaisesks kun mitä se sotahuudoissa on (mut ei homolla tavalla!), ja ite tykkäsin ihan älyttömästi! Pientä hämmennystä kyl aiheutu, kun ei aina tienny et sattuko toista oikeesti vai larppasko vaan, ja välil menetti ite henkesä kun jäi asiasta tiedustelemaan.
-Skenaarioitten ajotus ja järjestely oli järjestetty hyvin! Jatkuvaa mättöä missä oli kuitenki (olevinaa?) oikee päämärä. (y)
-Säännöt teki kevyen panzerin aika pitkälti turhaksi, ei sen puoleen ettäkö oisin niitä raskaamman hyötyjäkään muistanu aina käyttää. Ite en toho mitää toimivaa parannusta osaa ehdottaa, ja miksipä pitäisi.
-Raajojen parantamiin oli Fackin' nails!, mut kuolettavasti haavottuneiden rajaton parantamiin meni suoraansanoen ihan överiks. Jotain rajaa siihe...
-Parannuskääröt! Kunnonhyvä idea, ja ilmeisesti toimikin aika näppärästi, kunnes sellasen tunki mun käteen. Rehellisesti sanottuna repesin ääneen käärön avattuani, koska teksti oli niin epäselvää ja koska oon niin hidas lukemaan et se määritellään lukihäiriöksi, ei sisällön lukemisesta tullu yhtään mitään... Tovin sönkötettyäni haavoittuneen vieressä (enkä siis ollu edenny neljättä riviä pidemmälle) totesin et eiköhän tää ollu tässä, revin käärön ja autoin kaverin ylös. Vähän selvemmällä fontilla ens vuonna, kiitos!
-Oli mul muutakin, mut editoin sit lisää kun/jo muistan...
VAADIN JATKOA ja keisarin kuolemaa ensi kesäksi!
-Eläytyminen, se vaan muutti koko touhun ihan erilaisesks kun mitä se sotahuudoissa on (mut ei homolla tavalla!), ja ite tykkäsin ihan älyttömästi! Pientä hämmennystä kyl aiheutu, kun ei aina tienny et sattuko toista oikeesti vai larppasko vaan, ja välil menetti ite henkesä kun jäi asiasta tiedustelemaan.
-Skenaarioitten ajotus ja järjestely oli järjestetty hyvin! Jatkuvaa mättöä missä oli kuitenki (olevinaa?) oikee päämärä. (y)
-Säännöt teki kevyen panzerin aika pitkälti turhaksi, ei sen puoleen ettäkö oisin niitä raskaamman hyötyjäkään muistanu aina käyttää. Ite en toho mitää toimivaa parannusta osaa ehdottaa, ja miksipä pitäisi.
-Raajojen parantamiin oli Fackin' nails!, mut kuolettavasti haavottuneiden rajaton parantamiin meni suoraansanoen ihan överiks. Jotain rajaa siihe...
-Parannuskääröt! Kunnonhyvä idea, ja ilmeisesti toimikin aika näppärästi, kunnes sellasen tunki mun käteen. Rehellisesti sanottuna repesin ääneen käärön avattuani, koska teksti oli niin epäselvää ja koska oon niin hidas lukemaan et se määritellään lukihäiriöksi, ei sisällön lukemisesta tullu yhtään mitään... Tovin sönkötettyäni haavoittuneen vieressä (enkä siis ollu edenny neljättä riviä pidemmälle) totesin et eiköhän tää ollu tässä, revin käärön ja autoin kaverin ylös. Vähän selvemmällä fontilla ens vuonna, kiitos!
-Oli mul muutakin, mut editoin sit lisää kun/jo muistan...
VAADIN JATKOA ja keisarin kuolemaa ensi kesäksi!
Viimeksi muokannut Poltergeist, Torstai, 16.08.2012 20:39. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
"As long as my icon has flesh
no one puts me to the test
and as long as my spirit permit
here will be no final rest"
no one puts me to the test
and as long as my spirit permit
here will be no final rest"
- Pimeyden Ritari
- Kreivi
- Viestit: 441
- Liittynyt: Keskiviikko, 22.02.2006 10:02
- Paikkakunta: Lahti
- Viesti:
Mie se olin. Tai siis jos kiität jostain. Jos syytät jostain, kiistän olleeni.Kodiaki kirjoitti: Vieläkö joku kertoo kuka se nilkkansa taittanut valokuvaaja oli.
En em. syystä montaa skenua nähnyt, mutta ne vaikuttivat mukavan monipuolisilta ja niitä oli paljon. Ihmisten eläytyiminen antoi paljon, vaikka itse olin vain katsojana. Se näytti myös vähentävän tappion aiheuttamaan pettymystä monella. Oli kiva nähdä paljon enemmän iloisia naamoja kuin sohussa, vaikka väkeä oli paljon vähemmän.
Järjestelyistä sen verran, ettei kukaan oikein tuntunut tietävän mitään mistään. Esimerkkinä tuo nuolipiste ja paidat. Staffien välistä tiedonkulkua olisi siis parannettava ja tehtävä selväksi, kuka huolehtii mistäkin.
Boffaustapahtumassa olisi ollut kiva, jos iltaohjelmana olisi ollut muutakin kuin boffausta. Ne iltanuotiot olivat oikein jees, mutta jäi ikävä faban komeaa showta, joka veti väen mökeistään sosialisoimaan ja pitämään hauskaa.
-
- Asemies
- Viestit: 18
- Liittynyt: Maanantai, 13.08.2012 16:32
- Paikkakunta: Tuusula
Vaikka periaatteessa taistelijan saa taistelukunnottomaksi kädet mäiskimällä pois, ei se kauaa ole pois kun liinaamiseen menee hyvin vähän aikaa ja tämä tulee taas mätkimään. Kun sen teloo kunnolla ja linja jyrää eteenpäin, ei tätä pääse enää parantamaan. On _iso_ ero siinä kuinka vaarattomaksi vastustajan saa osuessa kuolettavasti verrattuna raajaan.
Tyranni on kukistettu!
Kuningattarelle harppuni soi!
Kuningattarelle harppuni soi!
- Pertsa^
- Herttua
- Viestit: 793
- Liittynyt: Sunnuntai, 03.06.2007 23:17
- Paikkakunta: Helsinki
Mestaukseen jos haluaa tyyliohjeita niin tuossa on aika hyvä: http://www.youtube.com/watch?v=7J-RRv5PcKA
Olin visioinut erään nimeltämainitseman kuolalaisen hannun mestausta kaivamalla sydämen ulos miekalla ja syömällä sen huutaen KALIMAA samalla. mutta kyseistä nimeltä mainitsematonta hannua ei sunnuntaina enää tullut tarjolle. Tietty tuon olis voinut soveltaa muihinkin mutta jotenkin
Laitetaas tää kanssa tänne, 2009 - tästä se tais lähteä http://www.youtube.com/watch?v=8xfGlx42uwU
Olin visioinut erään nimeltämainitseman kuolalaisen hannun mestausta kaivamalla sydämen ulos miekalla ja syömällä sen huutaen KALIMAA samalla. mutta kyseistä nimeltä mainitsematonta hannua ei sunnuntaina enää tullut tarjolle. Tietty tuon olis voinut soveltaa muihinkin mutta jotenkin
Laitetaas tää kanssa tänne, 2009 - tästä se tais lähteä http://www.youtube.com/watch?v=8xfGlx42uwU
-
- Nostoväki
- Viestit: 1
- Liittynyt: Keskiviikko, 15.08.2012 18:09
- Paikkakunta: Oulu
Jotain palautetta varmaan pitäisi kirjoitella:
Panssarisäännöt: Itse liityn niiden riveihin jotka pitivät panssarisäännöistä. Loistavaa oli se että pölyhuiskuilla käytävää kutituskilpailua, eli sormihippaa ei esiintynyt lähes lainkaan. Taistelu oli näyttävää ja epäselviä osumia tuli erittäin harvoin. Ketjupaitaa oli helpompi pistää kun terä ei niin liukunut ja taas Mustien teräshirviö oli melkein mahdoton kaataa. Oli hienoa nähdä kuinka raskaasti panssaroitu osasto aiheutti linjojen liukenemista.
Parantaminen: Minusta eräs pelin parhaista säännöistä, koska se palkitsi kentän taktista hallintaa. Varsinkin loppuvaiheessa jossa Valkoisen puolen komentajat alkoivat saada jujusta kiinni tulostakin alkoi syntyä. Yleensä se puoli joka hallitsi suurinta raatokasaa ja piti omat parantajansa hengissä voitti myös skenaarion. Yksittäisten pikakirmaajien selkääntaputtelut aiheuttivat vain hetkellisen hidastumisen, eivät koko skenun häviötä.
Voimankäyttö: Täytyy myöntää on se ikävää saada päähän selkeästi liian kova osuma kun sunnuntain lihamylly on väsyttänyt kaikki. Tällaiseen asiaan on todennäköisesti mahdotonta puuttua ilman että koko tapahtuman luonne kärsisi. Suurin osa osumista, varsinkin selkään tulevista, oli maltillisesti heilautettu.
Rytmitys: Intensiivinen tahti jossa skenaarioiden välillä ehtii juoda, täyttää kenttäpullot ja hetken istahtaa. Piti veren kiertämässä ja moraalin korkealla. Iso käsi järjestäjille siitä. Ongelmaksi ilmeisesti nousi se että nopea tahti jätti osan aseista puhdistamatta ja ikäviä osumia seurasi roskaisten nuolien ja keihäiden käytöstä. Yksittäisen taistelijan vastuu varustehuollosta nousi, mutta siitä olisi ilmeisesti pitänyt aikaisemmin vääntää ratakiskoa kun ei ollutkaan itsestäänselvää kaikille.
Teloitukset: Olihan niitä, alussa herrasmiesmäistä ja lopussa rutiininomaista. Itse ainakin pyrin noudattamaan ohjetta jättää ohimennen tehty tökkäys ja "telotus" tokaisu täysin omaan arvoonsa. Mielestäni systeemi toimi koska vastustajan lisävoimien estäminen vaati momentista luopumista. Se 5 - 10 sekuntia mikä kuolleiden viimeistely vaati oli useimmissa rynnäköissä liikaa. Valitettavasti sääntö ei todennäköisesti enää toimi koska kaikki tietävät miten homma skulaa. Muutoksia luultavasti tiedossa.
Eläytyminen: Peli oli maustettu lievällä eläytymisellä. Oli hienoa nähdä miten jengi jaksoi pitää hommaa kasassa ja sportti-boffaaminen jäi vähemmälle. Tunnelma oli hyvä ja johtajien moraalisaarnoissa oli hetkittäin ihan oikeasti nostattavaa vaikutusta.
Todella loistava reissu ja kannatti tosiaan Oulusta asti raahautua tukemaan Keisarin valtaa. Jos tämä on uutta ja ihmeellistä, niin vähän huolettaa mitä meininki on SH:ssa, mutta pitää se sekin yrittää lähtä tarkistamaan ensivuonna.
- Kuningas on kuollut, eläköön KEISARI!
Panssarisäännöt: Itse liityn niiden riveihin jotka pitivät panssarisäännöistä. Loistavaa oli se että pölyhuiskuilla käytävää kutituskilpailua, eli sormihippaa ei esiintynyt lähes lainkaan. Taistelu oli näyttävää ja epäselviä osumia tuli erittäin harvoin. Ketjupaitaa oli helpompi pistää kun terä ei niin liukunut ja taas Mustien teräshirviö oli melkein mahdoton kaataa. Oli hienoa nähdä kuinka raskaasti panssaroitu osasto aiheutti linjojen liukenemista.
Parantaminen: Minusta eräs pelin parhaista säännöistä, koska se palkitsi kentän taktista hallintaa. Varsinkin loppuvaiheessa jossa Valkoisen puolen komentajat alkoivat saada jujusta kiinni tulostakin alkoi syntyä. Yleensä se puoli joka hallitsi suurinta raatokasaa ja piti omat parantajansa hengissä voitti myös skenaarion. Yksittäisten pikakirmaajien selkääntaputtelut aiheuttivat vain hetkellisen hidastumisen, eivät koko skenun häviötä.
Voimankäyttö: Täytyy myöntää on se ikävää saada päähän selkeästi liian kova osuma kun sunnuntain lihamylly on väsyttänyt kaikki. Tällaiseen asiaan on todennäköisesti mahdotonta puuttua ilman että koko tapahtuman luonne kärsisi. Suurin osa osumista, varsinkin selkään tulevista, oli maltillisesti heilautettu.
Rytmitys: Intensiivinen tahti jossa skenaarioiden välillä ehtii juoda, täyttää kenttäpullot ja hetken istahtaa. Piti veren kiertämässä ja moraalin korkealla. Iso käsi järjestäjille siitä. Ongelmaksi ilmeisesti nousi se että nopea tahti jätti osan aseista puhdistamatta ja ikäviä osumia seurasi roskaisten nuolien ja keihäiden käytöstä. Yksittäisen taistelijan vastuu varustehuollosta nousi, mutta siitä olisi ilmeisesti pitänyt aikaisemmin vääntää ratakiskoa kun ei ollutkaan itsestäänselvää kaikille.
Teloitukset: Olihan niitä, alussa herrasmiesmäistä ja lopussa rutiininomaista. Itse ainakin pyrin noudattamaan ohjetta jättää ohimennen tehty tökkäys ja "telotus" tokaisu täysin omaan arvoonsa. Mielestäni systeemi toimi koska vastustajan lisävoimien estäminen vaati momentista luopumista. Se 5 - 10 sekuntia mikä kuolleiden viimeistely vaati oli useimmissa rynnäköissä liikaa. Valitettavasti sääntö ei todennäköisesti enää toimi koska kaikki tietävät miten homma skulaa. Muutoksia luultavasti tiedossa.
Eläytyminen: Peli oli maustettu lievällä eläytymisellä. Oli hienoa nähdä miten jengi jaksoi pitää hommaa kasassa ja sportti-boffaaminen jäi vähemmälle. Tunnelma oli hyvä ja johtajien moraalisaarnoissa oli hetkittäin ihan oikeasti nostattavaa vaikutusta.
Todella loistava reissu ja kannatti tosiaan Oulusta asti raahautua tukemaan Keisarin valtaa. Jos tämä on uutta ja ihmeellistä, niin vähän huolettaa mitä meininki on SH:ssa, mutta pitää se sekin yrittää lähtä tarkistamaan ensivuonna.
- Kuningas on kuollut, eläköön KEISARI!